Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Virboi da Äijypäivy
Источник:
Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu 8-9 kl., 2021, с. 123-124
Virboi da Äijypäivy
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Virboi da Äijypäivy ollah kallehet kirikköpruazniekat. Joga vuottu niilöi pietäh eri aigua. Net muututah čislas, ga ainos ollah pyhänpiän. Virboipyhäpäivy on nedälii enne Äijiäpäiviä. Äijänpiän lopeh seiččie nedälii kestäi Suuri pyhä. Virboisuovattan käydih katkomah virboiviččua. Nämmä virboiviččazet pandih obrazoin alle da pyhänpiän huondeksel, ken enzimäzikse ehtinöy, nouzi virboittamah toizii, ket vie viruttih. Virboittajes sanottih:
Virvotti, varvotti,
Tuorehekse, tervehekse,
Kulu kettu iäres, uuzi kettu tilah.
Sinul vičču, minul jäiččy.
Nedälikse velgua.
Se ristikanzu, kuduadu virboitettih, Äijänpiän andoi virboittajale jäičän. Virboipyhänpiän virboitettih žiivatattoigi. Ižändät käydih virboittamah heboloi, emändät – lehmii. Uskottih: net kogo vuvven pyzytäh tervehinny, eigo niilöih tartu nimittuine taudi. Virboin jälles lähtijiä jälgimästy seiččemetty Suuren pyhän nedälii sanotah Srašnoikse nedälikse. Tämän nedälin nellättypäiviä sanotah Suurekse nelländeksepäiväkse. Sinäpiän kabrastettih pertitilöi, otettih päčispäi tuhkii. Suuren nellänpiän lämmitettih kyly, pestih sobii da iče pestihes. Sinäpiän luajittih härkindy, sit enämbi voidu sil vuvvel suittuu. Vie uskottih, ku peittänet sinäpiän kai puuhizet brujat, sit et näi maduo kezäl. Äijänpiän piätteniččän pyhitettih kaikis enämbäl. Erähät ristikanzat sinäpiän ei syödy nimidä. Äijänpäivän piätteniččän ei suannuh ligaruadoloi ruadua, kai ruavot pidi ennepäi ruadua. Suuren pyhän jälgimäzenny piän, suovattan, varustettihes Äijähpäiväh. Mujutettih jäiččii laukan kojah, keitettih da pastettih kaikenmostu syömisty. Äijiäpäiviä vaste ei muattu. Uskottih, ku Äijänpäivän yöl et magua, sit kogo vuvven ei liijakse nukuta. Konzu päiväine nouzi, kerättih stolat, ruvettih syömäh da juomah, Äijiäpäiviä pidämäh. Rahvas hyviteltih toine tostu sil, gu plikahutettih jäiččii vastai. Kel jäiččy murei, sil pidi andua se voittajale. Äijänpiän kaikin oldih vesselät. Nuoret da vahnat soitettih kelloloih, liedžuttih da pajatettih. Ennevahnas uskottih, buito Äijänpiän päiväine karguau. Sanottih, gu se on hyvän kezän ies, a gu ken aijoi huondeksel nossou sidä kaččomah, sit sille se tuou ozua.