Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Aleksandr Svirskoi. Pyhän ristikanzan elos da ruavot. 2
Nadežda Mičurova
Aleksandr Svirskoi. Pyhän ristikanzan elos da ruavot. 2
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Yheksändentostu vuozisuan
histourien tutkijat sanottih Aleksandr Svirskoin manasterii Pohjazekse Lavrakse .Parahimil aijoil tiä oli kaheksa bohatasti čomendettuu kirikkyö .Iče Ven’an Suuri kniäzi Vasilii III avvutti Aleksandr Svirskoin manasterin nostamizes jengoil , ruadajil da srojindumaterjualoil .Ei unohtannuh tädä pyhiä kohtua Ven’an tsuari Iivan IV (Groznoi ), kudai lahjoitti manasterile kallehet obrazat , suuren hobjazen ristan da kellot .Manasterin bohatas histouries da Prepodobnois Aleksandr Svirskois sanellah meijän aigassah säilynyöt vahnat käzikirjutukset , kniigat da harvinazet dokumentat .Aleksandr Svirskoin elaijas da pyhis dielolois nygöi myö tiijämmö äijän midä .
Konzulienne yksi manuahu kyzyi Prepodobnoil : "Kunnebo sinuu panna muah ?"Häi vastai : "Kiärittö minuu nuoril da upotakkua suoh ".Manuahu sanou : "Emmo myö nenga sinunke voi ruadua ".No sit , sanou , pangua minuu täh .Händy havvattih sih kohtah , kus oli velleksien kalmu .Aleksandran pyhät jiämizet oldih 108 vuottu muas tiedämättöminny .
– Konzubo sit Aleksandr Svirsoi kuoli ?
– Aleksandr Svirskoi kuoli vuvvennu 1533, a hänen pyhät jiännökset löyttih vaste vuvvennu 1641 i net oldih ylen hyväs kunnos . No gu minä kävyin sinne Sroičankonnun manasterih äijän kerdua , taluin sinne suomelazii , ga sit olin joga kerdua molinuhes da kaččonuh , hänen käzis da jallois kynnet da hibju oldih hyvin säilynyöt .Tiettäväine , ilmiet oldih peitetty .
Aleksandr Svirskoin manasterin elaigu ei äijäl erovunnuh toizis manasterilois .Kaikkie tuli kestiä manasteril : voinat , kiškondat , tulipalot .Toiči se oli hävitetty muanpindassah , ga Jumalan avul da manuahoin raden’n’al da malittuloil manasteri elavui uvvessah .Enne suurdu revol’utsiedu , kudai sytyi vuvvennu 1918, Aleksandr Svirskoin manasteris eli enämbi kahtusadua manuahua , oli piäle nellänkymmenen hebuo da sada lehmiä .Manasterin vellestö ruadoi muadu , kazvatti vil’l’ua , ouveššiloi da avvutti lähi hieruloin eläjii da orboilapsii .Ga rauhan eloksen keskusti voinu .
Konzu sytyi revol’utsii , tuli vallanvaihto .Rahvas ruvettih loittonemah Jumalaspäi .Sen pohjal ruvettihgi salbuamah kirikkölöi da manasteriloi , pengomah da karkoittamah manuahoi .Aleksandr Svirskoin pyhät jiämizet kodvazekse viettih Lodienoile .Jälles net pututtih Piiterih , da sie net , kui sanuo , oldih tiedämättömyös .Vaigu yksi Antropolougien korgien yliopiston professoru tiezi sen pravvan , ga nikelle nimidä ei virkanuh .
Vuvvennu 1998 Sroičankonnun manasteri rubei hil’l’akkazin elavumah , ga kaikis suurin ilo oli se , konzu Pyhän Aleksandr Svirskoin jiännökset tuodih järilleh Piiterispäi omale kodirannale da pandih net manasterin Zaharien da Jelizavetan pieneh kirikközeh .
Silloi vuvvennu 1998 kai oli löytty Aleksandr Svirskoin eloksenkerdu .Eräs manuahu oli kirjutannuh kui Prepodobnoi eli , kui käveli , mittuine häi oli .Sie oli kai hänen kuva da mediciinututkimus .Se kodvan ečittih , a konzu löyttih , tovestettih , gu pyhät jiännökset ollah Aleksandr Svirskoin .Net tuodih omale muale 23.talvikuudu vuvvennu 1998.Sit päiväs algajen Sroičankonnun manasteri ruadau alalleh .Tiä ainos pietäh Jumalan sluužboi .A manasterin pruazniekale Sroičanpäivänny rahvastu tulou ylen äijy .
– A kuibo Sroičankonnunmanasteri eli voinan aigua ?
– Minä iče tiijustelin da kyzelin manuahoil , kui manasteri eli voinan aigua . Voinan aigua tiä oli kahteskymmenes kuvves polevoi gospitali .Sie oli kaksi ozastuo : A-ozasto da B-ozasto .A-ozasto oli se syväintavvit , B-ozastos hirurgii .Sie ruadoi kaheksa liäkärii , 28 voimattomanhoidajua i sie vie suomelazien aigah yhtes ozastos oli , kus on Pyhä Miikulan kirikkö , Kekki , kui sanuo , "Kuadunuzien evakkokeskus ".Sviril vojuittih ainos , yhtytottu , hos i suomelazet sanottihgi , gu Suuri Suomi on jo suadu , ga yksikai ven’alazet ei annettu heile rauhua elostu .Gospitalih ainos tuodih suomelastu saldattua liečittäväkse .Manasterin rinnal oli , kui sidä nimitettih , Ohtalinlohko .Se kuului suomelazile .Kai Svirin aloveh oli juattu lohkoloih .Se gu čuastit .Siegi oli Ohtalin aerodrom .Sinne tuodih saldattoi , a siepäi jo gospitalih Sroičankonnun monasterih .Yhtes pienes Jumalanmuaman kirikös , kudai on Pokrovan kirikön bokas , tänäpäigi nägyy voinan aigah murendettu seiny .Sinne oli luajittu avtomasterskoi , kus kohendettih mašinoi .No se suuri kirikkö , Pyhä Jumalan Kolminažuon kirikkö , oli lukus , gu sie oli ylen kallistu obrazua .Suomelazet sen kirikön salvattih , gu niilöi obrazoi ei varrastettas .Vaste Nevvostovallan aigah kirikkö avattih da sie piettih vangittuloi , a nenne kai obrazat oli otettu , vietty Petroskoih da enimyölleh Piiterin muzeih .Erähät obrazat ollah Moskovas .
– Pyhä Aleksandr avvutti äijile ristittyzile , tänäpäi kyzytähgo rahvas hänel abuu ? Avvuttaugo häi ?
– Yksi manuahu minule kerdoi , gu net rahvas , ket oldih ylen voimattomat da käydih tänne molimahes da pakiččemah blahosloven’n’ua Aleksandras , parettih . Manasteris otetah rahvas pyhiä čuurustugi da pietäh kois .Nu , toine dielo on Aleksandr Svirskoin mirha .Konzu on kirikös sluužbu , hänen ruuhi avatah , i siepäi lähtöy moine hyvä duuhu .Hengittiägi on kebjiembi .Iče Prepodobnoin pyhät jiännökset gu hiestytäh .Sit nouzou se mirha , nouzou se gu higi rounu , sit sidä higie , sidä mirhua kerätäh , se liygenöy , sulau vähäzel .Sit se voibi panna pienih butilkazih .Nämii bultilkazii pietäh juaššiekkazes .Sil mirhal voibi voijella kibielöi kohtii da suaja hoivendustu .
– Nikolai Petrovič , konzubo jälgikerdua olitto manasteris ?
– Jälgikerran olin syvyskuul . Nygöi sie kai on kunnos , kai on hyvin luajittu .Voin sanuo , gu minä iče nygöi , gu ei ole turistua , ga vuvves kerran libo kaksi kerdua kävyn .Joga kerdua , tiettäväine , minä luajin kumarduksen da molimmos omah tervehyöh , omih lapsih da kaikkih rodnih niškoi , pakičen blahosloven’n’ua Aleksandr Svirskoil .Rahvastu kävyy ylen äijy .Pyhä Jumalan Kolminažuon kirikkö on suuri , ga eibo kaikin synnytä sinne .Kačo , sen kirikön arhitektuuru on moine , ga bokispäi kolmes čuras dai iespäi on se gul’biššu , ihan tyhjy , avvonaine .Ikkunat kai avatah i sluužbu kai kuuluu pihale .
Aleksandr Svirskoin manasterin elaigu on Jumalan käzis da , tiettäväine , rahvahan .Kuni on vie meijän mual pruavedniekkua , kuni rahvas vie molitahes da uskotah Jumalua , sini nostetahgi kirikkölöi da ruvetah elavuttamah manasteriloi .
Aleksandr Svirskoi. Pyhän ristikanzan elos da ruavot. 2
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский