ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Paušin Šan’uu. Igä elä, igä opastu!

Paušin Šan’uu

Igä elä, igä opastu!

карельский: людиковское наречие
Новописьменный людиковский
Minä opastuin Priäžan keskškolas. Priäžas eli da opastui voinan geroi Marija Melentjeva, sendäh i meiden škol on sežo nimitetty Marija Melentjevan kunnivokse. Školan dälges ezmaiči opastuin kaks’ vuotte tehnikumas, siga minä sain "menedžer" ruadonalan. A tehnikuman dälges piäzin opastumah yliopistoh, siga lugin kard’alan da suomen kiel’t. A yliopiston dälges mänin opastumah aspiranturah.

Minä opastuin hyvin školas, minun mieldutti i matematik, i hištorii, i fyyzik, i himik. No kaikkid enambal meiden školas minud mieldutti literatuur da suomen kiel’. Literatuuran da ven’an kielen opastai Irina Nikolajevna Veleslavova on tulnu minun parahaks nastavnikaks školan elaigas. Hänen kandatuksen abul, duumaičen, minä i valičin tulijan ruadonalan - filologijan. Tatjana Vasijevna Uljanova opasti minud pagizemah suomen kiel’t, i hänen abul, minä sit hyvin lugin kard’alan da suomen kiel’t yliopistos. A yliopiston dälges zavodin tiedustada kard’alan kiel’t aspiranturas.

A vot liikundukoroid en armastanu. En voi nygyy selgittada, mindäh oli muga, gu kai toižed urokad armastin, a liikundurokad en. I školan atestatas minul on ainavo "3" arvsana, kudam oli fiskul’tuuras. Toižed arvsanad atestatas oldah ylen hyväd.

Ylen hyvin muštan omad enzimäšt opastajad. Häin oli Lilija Ivanovna Puhlenko. Nygyy häin d’o ei ole elos. Ylen hyvä naine häin oli. Ylen tarkaine opastai häin oli. Ylen hyvä da sula ristikanz häin oli. Armasti kaikkid omid opastujid.

Literatuuran urokad armastin ylen äijäl. Nämmil urokoil ainoz sain uutt tiedod. Sanoin d’o, što Irina Nikolajevna Veleslavova on olnu minule enamb, kutt školan opastai, häin on tulnu minun nastavnikaks, piänevvojaks. Hänenke ezmažkieran minä piäzin meiden Kard’alan Tazavaldan piäbibliotekkahRahvahuzbibliotekkah. Hänen abul kirjutin oman ežmaižen referatan, otin vuitin omah ežmaižeh školan konferencijah, i voin sanoda, što tämä opastai nevvoi minud sidoda oman elaigan filologijan tiedonke.

"Šura, filologoja on sinun piäruad! Silii pidäu mända opastumah yliopistoh filologizeh laitokseh!". sanui minule Irina Nikolajevna. No minä školan dälges duumaičin, što paremb mända opastumah talohuzlaitokseh. I sinne en piässy, a kaks’ vuotte opastuin tehnikumas. Irina Nikolajevna silloi, voin sanoda, oli abidas minun piäle, što minä piätin nenga. No konz minä zavodin opastumah meiden yliopistos, baltijansuomelaižen filologijan da kul’tuuran laitokses, häin tuli minulluo da sanoi: "Šura, filologoja on sinun piäruad! Oled nygyy moločče, što opastud yliopistos da luged kard’alan kiel’t!".

Aspirantuuran dälges minus on tulnu kard’alan kielen tutkii, minä zavodin kirjuttamah artikkelid da monografijad, ottamah vuit’ konferencijih. No vuodel 2013 minud kučuttih opastamah kard’alan kielen sintaksissad minun armahah baltijansuomelaižen filologijan da kul’tuuran laitokseh, siga opastin läs nel’l’ vuotte, i d’oga kierdad, konz tuas tulin omah yliopistoh, sydäm tyketti rindas, olin siga, kutt omas kodis. I tämä ruado ainoz oli minule miel’t myö. A vie kaks’ vuotte tagaperin sežo zavodin pidädä urokad Zoomas lyydin dialektal.

Minä ylen äijäl armastan Suur’ peremen fil’mad. Ainoz konz kačon tädä fil’mad el’gedan, što opastuda nikonz ei ole myöhä!

Hyvä opastai on se, kudam armastau omid opastujid, omad ruadonalad da omad iččed.