Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Balakirev Nikolai. Il’l’a
Balakirev Nikolai
Il’l’a
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Kerran
, konža mie mid’ ollou jogirannašša kylyn luona ruavoin , miun luoh tuli ongenke Mihal -velli .Hänellä raida šohkazešša riputtih viizi ali kuuži ahvenutta .
Zdoroukaiččiečima .Hiän istuoči kylyn šeiniä vaš lauččazella .Kiäri čigarkan .Zakuri .
– Kur’allan , – šanou , – da lähen kodih , miula yhellä kalarokkazeh fattiu , – noššaldi šohkazen kalazinke .
Oli hiän yksinäne , igiä enämbi šeiččimenkymmendä vuotta .Mie istuočin hänellä reunah :
– Mihal -velli šie konž ollou ammuizeh šanelit meilä , nuoremmilla , yhä vägövän mužikan näh Mairinašta , da mid’ ollou šilloin häkky viidi i paginua šie et loppen .
– Da , da , muissan , Il’l’ah näh pagina oli .
Mie vet’ händä yhä hyvin muissan .Nin šiula min go Il’l’an näh šanuo ?
– Himottais’ .
– Il’l’a oli korgie briha , korgiembi toizie mairinoizie , vain korgiekši ei kažiečen , žentän što hardeiloista oli levie .
Miula vain kerran piädy nähä min vägövyš hiän oli .Niih aigoih kylissä , kumbazissa kiriköt , prihodan pruazniekkoina oldih jarmankat .Miän pogostalla Frolana , Pokrovana , Srietenienä .Parfen’ovašša Fyödrana .Jarmankoih rahvašta keräydy – pyörähtiä eu missä .Myyväh , oššetah , šyyväh , juuvah , lauletah , itkietäh , kizatah , nagretah , toratah – kaikkie oli .
Ših kerdah jarmanka oli F’odorana Parfen’ovašša .Mie omista , en muissa min tuačči , jäin i ugodiečin mairinoizinke kopittamah jarmankah .Mairinoizie oli viijen i Il’l’a heinke .Kopitamma . Mairinoine nagole ymbäri Il’l’ašta irvisteliečetäh .A že hot’ i vägövä oli , a yhä tyyni , iänettömä , kopittau da vain musiu .Doidima Balagurovan peldaittah šua Viistavkalla .Piettymä kur’aldamah .
A peldaitalla alimmazet kylgi hirret , kumbazet ugla kivilöillä venytäh , ollah pitembäzet toizie i niillä hoikkazista hiržyzistä vrode kun levie porrašovun ieššä levitetty .
– Mihal -velli , mie muissan šestä peldaittua .
Konža mie Parfen’ovah školah kävelin , nin že peldaitta vielä šeizo .
– Kuule , midä oli ieššä ...
nu ka , issumma niillä pordahilla , kurimma (Il’l’a eulun kurija ), mairinoine znai nagratteliečetah da paissah midä puuttuu .Il’l’a kuundeli , kuundeli , da grebi kaikilda kartussit , kepkat , fatti omalla kopčalla n’okašta alimmazen peldaitan hirren , noššaldi yhellä kiällä uglan i šydäi hirrellä da ugla kivellä keškeh kepkat .Konža peldaitta kaldaudu , myö duumaima , Il’l’a tahtou kumata peldaittua i katokšen alda kun čirkut pyörähtimä .
Il’l’a nagrau : "Ka nyt , ilosanat , ottakkua omat kartussit ".Mairinoine nellän keššä luottuačettih noštamah peldaitan uglua , da min ni telmettih , kartussiloida ei šuanun piäštiä .Il’l’a heilä : "Keräkkiä den’gua da hypäkkiä Parfen’ovah , tuogua četvertina viinua – lietäh teilä kepkat ".Ne : "Kuni hyppelemmä , šiih šua i jarmanka loppiečou ".
Mie ukolla :
– Ois’ voinun gul’avolla brihoilla i tukkazin männä .
Mihal -velli vaštah :
– Ei .Niih aigoih tukkazin rahvahah ei viijitty .Kuule midä jälgeh oli .Ando Il’l’a kartussit , hiän vet’ harvah joi viinua , i myö mänimä jarmankah .Šielä rahvašta yhä äijä .Vet’ tänä jarmankana palkattih hein’aijakši kazakkoida , torguidih hebozilla (muissan : šinä piänä miun svajakka hyvän uvehuon ošti ).Da vähä go millä torguidih , kun tuan verda keräydy rahvašta .Kačomma : solomšikan pihalla tukušša äijä brihua , mužikkua .Mänimä .A šielä levitetty hurštie , hurššilla istuu muštaverine mužikka , nägyy eu miän rannašta .Mänöy kiza – vägivedo šanuočou .Nyt nuoriz’o vägiveduo vet’ ei kizua ?
– Ei .
Mie en tiijä tädä kizua , – otvietiin Mihal -vellellä .
– Kizattih täh rukah : kahen keššä istuočetah lattiella ali mualla vaššakkeh , upriečetah pägeillä toine toizeh , otetah molen käzih yhen pualikan . Pualikkua vejetäh molen iččieh päin . Ken toizen vedäy iččien piällä , že i voittau .
Kizatah i den’goih .Täh kerdah kizattih den’gah : reunašša mužikalla tukkune hienos’t’a den’gua , ken rubieu hänenke kizuamah žen že verran den’gua reunah pidäy panna .Myö tulima , kačomma . Yksi briha den’gazet pani hurššilla , istuoči , mužikoinke otettih pualikan käzih , upriečettih toine toizeh jalloilla .Mužikka lugou : "Raz , dva , tri – t’ani ".Briha vain kergii kinčistyöldiä , kun lendoh läksi ylemmä mužikkua .
Že tukkuzen den’gua pani omah kormanih : "Kto sledujuščii "?Ših že rukah vielä yhen kizuajan hölähytti piäličči piäštä .Il’l’a i šanou meilä : "Mie pruobuičen ".Istuoči , pani den’gat .Mužikka kahella kiällä pyzyy pualikašta , oijendau Il’l’alla .Il’l’a plakkai oigien kämmenen mužikan kämmenillä keškeh .Mužikka kiiralleh kaččou to Il’l’an kopčah , to Il’l’ah , šiidä kočahti , riftai Il’l’an alda hurštizen , langennuzie logazella den’goida keriämäh ei ruven , liččai hurššin kainaloh i uidi pualikanke kiäššä , a jiännyöt hänellä jällesti lokotetah .
Myö Mihal -vellenke tože nagramma .Šiidä Mihal -velli i kyžyy miulda :
– Kekšit go min tuačči pölläšty mužikka Il’l’ua ?
– Šuuri käzi Il’l’alla oli .
– Da , yksi kämmen žen že muone kuin kakši mužikanomua .
– Midä vielä , Mihal -velli , tiijät Il’l’ah näh ? Šano jo .
– Kuni mie šiunke pagizen i kalat miula kuivetah ...
Nu hyvä , šanon vielä häneh näh , midä mie kuulin .Lesnikkä šaneli .Šanou , kuin ni tulet Lomulla učuaskalla Mairinan pelduo vaš , niin i löyvän tukkuzen verekšie närien okšua . Puuda šorrettuo eu , kanduo eu i jälgilöidä ni mittynäzie eu , a okšat tuhjoloih peitetty ollah . I täh rukah moni kerdua .Rubein , šanou , vardeimah .
Yksičči tulin učuaskalla aivoin huomnekšella i taki pyyvin voran – Mairinan Il’l’an . Kuuluššin okša račkahti .Hyppiän šinne i omilla šilmillä en vieri : Il’l’a olgupiällä kandau pitkiä näreihistä hirdä .Dogadi miun , – šanou lesnikkä , – loi hirren ."Kunne varoin kannat "? – kyžyin .
A Il’l’a : "Puun’ua šeizatan , a den’gua meččäh eu .Štruafan min go panet "?Mie ynnäh ouvoštuin i šanon hänellä : "Kanna , kanna , šuannou Mairinah šua , nikellä en šano ".
Mie Mihal -vellen paginašta olin ouvoštunnun enämmäldi lesnikkiä :
– A kunne Il’l’a kannot peitti da mintän hebozella hiržilöidä ei vedän , taskaičči ičeväin ?
– Kandoloida šammalella katto , a drogilla ei vedän hiržilöidä , žentän što varaji jälgilöidä jättiä , – šanou Mihal -velli , – Davai luvemma mytyttä takkua kandeli Il’l’a puolentoista virštua Lomulda Mairinah šua .
Puun’ah hirret männäh kakšitoista aršinua pidahutta , metroih liey kahekšan metrua puolenke ,puunih pandih ei ložeida hiržilöidä , no kahen keššä toko nasilu noššetah .Ka , briha šie , myttynäne oli Il’l’a , a kuoli nuorena .Hiän viinua , kuin mie šanoin , harvah joi , a jarmankoida myöt’ šuačči kävellä .
Kuin šanotah : läksi Kozlovalla jarmankah .Šielä kiilah pani hardeilla hirren .Hirren n’okkih ripahettih kahekšan brihua , nellin jogo n’okkah .En tiijä mih oli kiiluačettu heilä , vain tiijän , što Il’l’a rubieu ših šua pyörittämäh hirdä , kuni brihat ei lennetä randoih , a jesli šuau heilä pyzyö – brihoin i voittava . Nu ka .Il’l’a pyöritti , pyöritti kuni kaikin ei langettu .Žen jarmankan jälgeh hiän läzeydy , da väliän i kuoli .Možo šiämen rikko .
Mihal -velli nouzi laučalda , otti kalat , tahto uidie .Jälličekši mie vielä kyžyin :
– Neušto Il’l’alla eulun hyväh dielah vägilöidä kunne panna ?
– A kunne ših aigah panet ?
– Oli go hiän gramotnoi ?
– Eulun .
Miän kyläššä škola avaudu konža mie jo podroska olin . Il’l’a vähästä vanhembi milma oli .Mie hot’ kakši talvie miän kylän ponmarih kävelin opaštumah kahešta puudua ruista , a Mairinašta razi laškietah lapšen Stuanulla šua ...Ka mie häkytin šiun ruadoloista ...Lähen .
– Myttyöt nämä ruavot , Mihal -velli ?
Šiula tervehyttä .Passibo paginašta .
Il’l’a
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
–
–
–
–
–
–
Балакирев Николай Михайлович
Илья
русский
-
-
-
-
-
-