ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Karjalan vezistöt

История изменений

18 мая 2023 в 12:49 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Kaččokkua vai Karjalan kartah. Kerras näettö, ku meijän mual on ylen äijy järvie da jogie. Karjalua puaksuh sanotah Järvilöin čupukse. Järvet yhtistetäh keskenäh jovet, net ollah čieppizet rouno, vönytäh luodehespäi liideheh. Mindäh vezistyö on muga äijy? Karjalas on muga äijy vezistyö sendäh, ku, enzimäzekse, täs on erinomaine ilmasto: ylen puaksuh vihmuu, ga höyryöndy on pieni, toizekse, ku Karjalan muapindu on tazaine da sit on äijy haudua, kolmandekse sendäh, ku muapinnan lähäl ollah kristallukivet, kudamat ei piästetä vetty ičes läbi. Karjalan mual on vaiku yksi meri — Valgei meri, libo, kui sidä sanotah vienankarjalazet – Vienanmeri. VIENANMERI Vienanmeri on Pohjazen Jiävaldumeren lahti. Tämä meri ei ole syvä, syvin kohtu on 350 metrii, i sit on äijy madalikkuo. Vienanmeren Onieganlahten rannikkuo sanotah pomoroin rannikokse, lahtes on äijy madalikkuo da suardu. Vienanmeren Kandalahten rannikkuo sanotah Karjalan rannikokse, tämä lahti on syvä da rannas on äijy kallivuo. Kylmykuus algajen (ku se ollou vilu) oraskuussah meri on jiäs. Meren vezi on vilu da läs suolatoi pindua vaste. JOVET OLLAH NUORET Karjalan jovet ollah nuoret verraten Ven’an toizien alovehien jogiloih, net roittihes jiäkavven jälgeläzeh aigah. Jovet kuulutah kahteh mereh — Vienanmereh da Baltiekkumereh. Karjalan jovet ei olla pitkät, pitkin niilöis on Vodla – on 364 kilometrii (erilazien sähkölähtehien mugah, pitkin jogi on Suna, ga tiedomiehien mugah Vodla on pitkin, sildy ku sih vie kuuluu Ileksa-jogi). Suurimii jogiloi ollah Suna, Uikujogi, Šuoju, Kemi, Čirkkakemi da Kovda. Kovda-jogi erovuu toizis sil, ku se yhtistäy äijän järvie, se rounoku ei ni ole jogi vouse, vai on järvilöin pitky čieppine. On mieldykiinittäi dielo, ku järvilöin keskes olijat Kovda-joven palat kannetah eri nimilöi, muga Kovda “muuttau” seiččie nimie. Sildy, ku Karjalan muan pindu on eritazaine, jogilois on äijy koskie. Ezimerkikse, Kemin joven suus algajen Ala-Kuittijärvessäh on 35 koskie (vienankarjalazet sanotah koskie “patunakse”). Suna-jovel on piäl 50 koskie, kuulužin da čomin niilöis on Kivačču, läs 11 metrii korgevuttu. Kivačču on kuulužu loitton Karjalasgi, sidä kaččomah, ottamah sit kuvua da piirustamah tulou rahvastu Ven’al da ulgomualoilpäi. Vie XVIII vuozisual sih nähte kirjutti Ven’an kuulužu runoilii Gavriil Deržavin: “Almazna sipletsa gora...”. Karjalan jogiloin “syöndytaba” on segaine. Net suitetah vetty lumen suluandas, vihmois, pohjuvezilöis da suolois. Sulakuun lopus da oraskuun allus vezi jogilois nouzou, vähin vien miäry jogilois on kevätkuus. Jovet jiävytäh eri aigah, se rippuu, ongo jogi koskekas da kus se on. Pohjazes jovet jiävytäh kylmykuun keskipuoles, suves — talvikuus. Jälgivuozinnu jovet ruvettih jiädymäh myöhembä, sildy ku talvet jo ei olla moizet vilut, kui enne. Sanommo, Šuojun kylän eläjät mustetah, ku vie kaksikymmen vuottu tagaperin jo kylmykuun allus hyö käydih joves poikki jiädy myöte, nygöi jiä kestäy ristikanzan vaiku pakkaskuus, ku talvi ollou vilu. Eri aigah avavutahgi eri kohtis olijat jovet. Karjalan jovet erovutah toine toizes sil, mittumii hiimiellizii aihehii niilöih kuuluu. Suvi-Karjalan jogilois, ezimerkikse, Šuojus, on äijy orguanistu ainehtu da raudua, sendäh niilöin viet ollah maksankarvazet. Karjalan jogilois on äijy kislorodua, vähä minerualua, vähä fosforua da kaliedu, ylen vähä kal’tsien da magnien suolua – vezi on pehmei. Moizes pehmies vies hyvin sulau muilu, da rauduastieloih ei jiä šakšuu. Yhtelläh pidäy mainita, ku rahvas muste tah Karjalan jogiloi da järvilöi puhtahembinnu da kalakkahembinnu. Enne jiä jogilois oli läbinägyi, vien ual uijelles sai kačelta vienualastu muailmua. Sit paiči muudu on pahan ekolougien vaikutustu.