ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

L’ubov’ Baltazar. Vardoiče omua iččie

L’ubov’ Baltazar

Vardoiče omua iččie

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kevät tuou ihastustu rahvahale dai kaikele eläväle. Talven jälles meil on igävy luonduo, päivästy, ilmua, tuuldu! Perehinneh dai yksittäin rahvas mennäh kaikkiele, ku olis vai piästä iäres linnaspäi. Tilan muuttamine ainos on hyvä ristikanzan tervehyöle. Luonnos olemine andau hyviä mieldy, puhtahan ilman hengittämine pezöy aivot dai lujendau rungan, ristikanzan kogo tervehys paranou.

Ga nygyaigazen ristikanzan mielen da rungan tila kui kogo tervehyön tazo ollah jo ylen loitton alguperäzes eloksentavas da luonnospäi. Nygöi luonnon mielihyvä ylen harvah tulou meile vastah yksinäh. Toven sanuo, ga lähembä luonduo olles ristikanzal ainos pidäy vardoijakseh, muga äijy tulou varavuo vastah. Se ei ole vai satatuksen suamine mečäs vai vedeh uppuomizen varavo. Enne kaikkie on oman ičen da luonnon paha tiedämine. Ku ei tulis ugodie jygieh tilah, on luajittu ylen kebjiet siännöt, kudamien kehyksis olles ristikanzu vois jiähä tervehekse luonnosgi. Ga Rosstatjärjestön mugah Ven’al nämmien siändölöin hylgiämizen periä joga vuottu luonnos kuolou enämbi sadua tuhattu hengie. Kaikin hyö kuoltah meččäh, upotah libo kuitah toizin löytäh oman surman luonnos.

IČE VIÄRÄT
Viärät nämmih surmih ollah iče ristikanzat.
Kuolemizen suuret luvut ei olla liečetiijon madalan tazon libo luonnollizien syylöin tulos. Net kuvatah rahvahan kul’tuurua. Sih näh, ku huo gavumah luondoh suas mennä varuamattah, pidäy olla hyvä valmistus. Ristikanzoil pidäy tie diä da maltua, midä suau da midä pidäy ruadua, ku oma da omien lapsien tervehys ei vahingoittus. Hos ei kaikin uskotanne, ga enzimäine on pöllästyksen voittamine. Toiči turistat särizijöil käzil ei malteta ni telefonua käyttiä, älä virka hypätä abuh libo ruveta komendamah toizii ristikanzoi, ku yhten ozattoman peräh ei suadas vahinguo muut rinnal olijat. Joga varavos tila on ihan toine, ei sua ennustua nimidä, sendäh luonnos olles pidäy olla lujat hermot da vagavat käit kaikil, ken tahtonou jiähä hengih da tervehekse.
Kai luonnon varavot voibi jagua kahteh joukkoh: luonnollizet varavot (siäolot, geolougii, vezistöt) da meččyžiivattoin da čondžoloin hyökkävys. Luonnollizien varavoloin muvvostumistu ei sua tiediä ennepäi. Niilöih pidäy muite vai olla ainos valmehennu. Pidäy tiijustua piirin landšaftu da ilmasto da mittumat elätit sie voijah tulla vastah da varustua kai, mi vois pädie oman ičen puolistamizeh.
Ylen puaksuh rahvas huogavutah järvi- da jogirannois, ga net parahat kohtat ollahgi kaikis varovallizembat. Joga vuottu tuhanzii ristikanzoi menöy vedeh. Yksi syylöis on alkoholin käyttämine, toinekezoile menemine tundemattomih järvih. Vie yksi syy on siäennustuksien hylgiämine venehel soudamizen aigua.

VEREN SYÖJÄT
Vie yksi varavo, kudai jälgivuozinnu on tulluh ylen tärgiekse, ollah pöpökät.
Niilöin syömizenny on eläimien veri. Sendäh ristikanzangi veri niilöil pädöy. Igävin on se, ku net ollah ylen pahoin taudiloin kandajat. Kaikkiedah on olemas 40 000 luaduu pöpökkiä. Kaikis pahimat niilöis ollah iksodovoit kägöintäit. Moizen parazitan puremine tuou suurdu vahinguo ristikanzale, puaksuh tiedämätöi puremine da lieččimättäh jätetty taudi loputah pahoi. Iksodovoit kägöintäit kannetah entsefalitan, tifan, borreliozan, tuleremian viirussoi. Entsefalit da borrelioz ollah kaikis pahimat tavvit ristikanzal, net viirusat koskietah ristikanzan syväindy da hermosistemua. Ku lienne pöpökän puremizen jälles se kohtu ruskennuh da roinnuh hiilavu, ku ristikanzu kerras tundonou piän kivistyksen dai rungan temperaturu nouzou, pidäy kerras kiändyö bol’niččah.
Ven’al vaste 1990 -luvul on ruvettu kaččomah veren anualizoi borreliozan kohtal, sidä enne rahvas ni kuultu ei mostu taudii. Ga ehki tiettih taudiloi, kudamat oli ruvettu "kazvamah" rungas juuri pöpökän puremizen jälles. Niidy on äijy, joga ristikanzal ilmoil tullah omat tavvit, moizet, kudamih näh rungas jo enne oli olluh heikombua kohtua. Kaikkien tärgiembien organoin ruado voibi vahingoittua, ku liene pöpökäs olluh borreliozan viirussua.
Ei pie lapsestua da uskuo sih, ku kägöintäit vuotetah vai mečäs da tullah vastah vai turistoile. Net suvaijah nezevembiä muadu, ojii da sagiedu tuhjikkuo. Ga eletäh čondžoit linnasgi da kyläs taloloin pihois, kus vai heiny ollou korgiembi da rinnal ollou tuhjuo. Sikse pidäs kaksikolme kerdua kezän aigua niittiä iäres korgei heiny. Kägöintäit elavutah aijoi keviäl, kevätkuun lopus da eletäh kezän loppussah. Net voijah tartuo ristikanzan jalgoih polven korgevuol mugai puolentostu metrin korgevuol muaspäi da hätken kävelläh sobien välis kuni piästäh nahkan "pehmiembäh" kohtah. Siksehäi kyläs olles vai meččäh käydyy pidäy päiväl dai illal tarkastua sovat da piä. Puaksumbah kägöintäit imevytäh yön aigua, kuni ristikanzu maguau. Niilöin puremistu ei sua tundie ku pöpökän sylles on mostu ainehtu, kudai luadiu puremizen kivuttomakse. Lövvettyy ei pie ruveta ičel kiškomah sidä nahkaspäi, parembi on kerras mennä bol’niččah.
Nygöi suau ostua kaikenluadustu inventarii da sobua, ga ainos olla moizis sovis, kudamis läbi čondžoit ei piästä, on jygei. Sendäh paras on luadie jo talvel da toine kerdu keviäl rokotus taudiloi vastah. Rokotustu luajitah kaksi-kolme kerdua, niilöin väli voibi vaihtella rokotuksen luavus rippujen. Vie yksi, mis ylen vähäl huolehtitah rahvas, on hengikaičus. Pidäy ainos mustua, ku oma hengi da tervehys ollah omis käzis.