Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Огнева Ольга. Kuittijärvellä, Vuokkiniemeššä. 3
Огнева Ольга
Kuittijärvellä, Vuokkiniemeššä. 3
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Vuokkiniemeššä
on monta nientä , vet kylä šijoutuu kahen järven rannalla , eikä manterehen ta vejen raja ole tašani .Lahet ta niemet luajitah maisemua oikein kaunehekši .Jokahisella niemellä on oma nimi .Kerromma nyt eryähistä , kumpasista tultih kylänošien nimet .
ŠOUVAMMA ŠEPPÄH
Yheššä kotišeutututkijan , vuokkiniemiläisen Valentina Dmitrijevan kera lähemmä Šepänniemeh ili Šeppäh .Tämä kylänoša on enšimmäini , kun tulet Koštamukšešta .Kaunis puini nimikyltti tien oikiella puolella näyttäy , missä Šepänniemi on .Ta kun ajat ta kiännyt šuurelta tieltä oikiella , ni vähäsen ajettuo jo niät šielä-tiälä taloja , kumpasien luvušša on aivan uušieki .
– Tällä niemellä on elän šeppä .
Ta šiitä ammatista hiän on šuanun šukunimen Seppänen .Onko tiälä ollun šiitä paja , vain ei ole ollun , šiitä ei ole tietuo .No kuitenki šeppä on elän , Seppänen .Šiitä šaima tämän Šepänniemi-nimen , kertou Valentina Arhipovna ta jatkau :
– Joškuš , kun mie olin lapšena , ni tiälä meilä Šepänniemellä oli rajavartijoašema .Oli oikein äijän šotilahie ta upšerijaki .Ne upšerien lapšet käytih meijän kera kouluh .Oikein oltih hyvät lapšet .No käytämmäkö myö tätä šanua , Šeppä tahi Šepänniemi ?Käytämmä .Još lapšilta kyšyt , jotta : "Missä šie elät ?"Šanotah , jotta : "Šepäššä elän ".Niin tahi pieniltä lapsilta kun kyšyt venyähekši : "Gde ti živ’oš ?"– "V Šeppä ".
A konša mie ruavoin päiväkojissa , ni šielähän myö lauloma erilaisie lauluja .Niin kun on še laulu "Šouvamma Sorol’ah ", a meilä kun lapšilla ämmöt eletäh , ken missä eläy , ni mie ehotin : "Laulakka myö , jotta šouvamma Šeppäh ".No yhtenä päivänä šouvamma Šeppäh , šiitä šouvamma Kaskol’ah , šiitä šouvamma Kyyröläh , niin nykyelämäššä myö käytämmä tätä šanua Šeppä , Šepänniemi .
AJAMMA AJAMANIEMEH
Kylän toisešša piäššä on Ajamaniemi .Tämä nimi niise näkyy puisešša nimikyltissä .Nimi näyttäy olijan epätavallini .Valentina Dmitrijeva šelittäy šen näin :
– Šiinä kun on kakši šanua : ajamma ta niemi – ajamma ympäri nientä .Kun kylärannašta lähetäh rahvaš venehellä šoutamah , šanomma Sel’vanah , tahi Kyyröläh , ni pitäy še niemi ajua ympäri .Tiälä Ajamaniemellä ennein oli ollun vain ykši rakennuš .Še oli ollun kouluna , šiitä päiväkotina oli ta myöhempäh , mitä mie muissan , šiinä oli šairala ta šiitä šynnytyšošašto .Karjalaisilla kun še šynnytyš on tavallah niin kuin šemmoista lika-asieta , ni šairalan rantua šanotah karjalaiset , vuokkiniemiläiset Šittarannakši .Nykyjäh on tiälä Ajamaniemellä rakennettu ušiempie taloja ta šiitä šuurempi on täššä nyt kirjolohen kašvatušlaitoš .
Nyt šiinä šamašša šairalan rakennukšešša , talošša eläy Anatolii Garmujev , Juurikan Tol’a .Tahi Bertan Tol’akši häntä vielä šanotah .
– Mi on Ajamaniemi-nimen takuana ?
kyšyn paikannimistön tutkijalta , filologisien tietojen tohtorilta Irma Mulloselta .
Irma Mullonen vaštuau :
– Tuntuu šiltä , jotta še tovellaki joteinki liittyy tähä ajua-verbih .Ka tämä verbi on niin monišelittehini , šillä on monta merkityštä .Tämä ajamini .Voipi ajua kaškie , esimerkiksi , raivata muata , puhaštua , niittyä .Eryähissä šuomen murtehissa še niittämini on ajamista .Ta ajoš on , esimerkiksi , še paikka , kumpani oli kaškimuana .Kaivua on niise ajua .Šiitä on vielä ykši merkityš , kummaista vois ajatella tämän nimen yhteyveššä tahi liittyjän tähä nimeh .Tuulen mukana , vejen mukana rantah ajautuu kaikenmoista roškua , esimerkikši , puita , ta niin poispäin .Varšinki još tämä paikka šijoutuu šillä tavoin , jotta avoin vesi ta tuuli piäšöy järveltä šinnepäin .Tai tulvan mukana ajautujua erilaista likua , roškua .Tunnen tämmösie nimijä Luatokanjärveltä .Tuolta Valamon šuariston nimistöštä löytyy tämmösie nimijä , kumpaset tovellaki liitytäh tähä ajautuvah roškah .Voit olla , tämä Ajamaniemi on niise šemmoni .Še on šemmoni mielenkiintoni , šiinä on hyvin kapie kannaš , kumpani liittäy , yhistäy tämän niemen tavallah tähä mantereheh , Vuokkiniemen perušošah .Voimma ajatella , jotta šiinä mahollisešti on joškuš ollun šalmi välissä , kunne ajan mittah ajautu kaikenmoista , ta näin ollen tämä šuari liitty tähä mantereheh .Miksipä ei ?
MI ON VUOKKI ?
Nyt tuli aika šelittyä Vuokkiniemen nimi .Kylä on rakennettu šuurella niemellä , kumpani olkonou Ylä-Kuittijärveh .Ta ylähyätä tahi kartašta tämä niemi näkyy hyvin .Mitä merkiččöy Vuokkinie mi-nimi ?
– Kaikilla keinoin ajatellah .
Ken ajattelou , jotta še on vuokko-šanašta , "podsnežnik ", šanou vuokkiniemiläini L’udmila Vatanen .
Valentina Dmitrijevalla on toini šelityš :
– Vuokkiniemi , Vuokkiniemen kylä .Mistä še on šuanun šen erilaisen nimen ?Šiinä kun on kakši šanua Vuokkiniemeššä .Toini on niemi ta enšimmäini oša on Vuokki .Još kačomma saamen kielen šanakirjašta , ni vuokki tarkottau onkivapua .No šehän on ihan varma .Jotta kyllähän ne karjalaiset , kun tykätäh kalua ta ollah kalaštajat , ni še juštih šopiu tämän kylän nimekši , jotta Vuokkiniemi , kalaštajien niemi .No Vuokkiniemi on kahen järven välissä .Šuurempi järvi on Kuittijärvi ta pienempi on Lammašjärvi .
Paikannimistön tutkija Irma Mullonen ei ole yhtä varma nimen alkuperäštä ta merkitykšeštä .Onhan Vuokkiniemi vaikeimpie paikannimijä , kumpasie on jykie šelittyä .
– Tämä on tovellaki šemmoni arvotuš , kummaista on pyritty arvuamah jo moneh kertah .
Täššä miula on tämä "Suomalainen paikannimikirja ", missä on pyritty tarkaštelomah näitä Šuomešša olijie Vuokki-alkusie nimijä .Ta Alpo Räisänen , kumpani on ollun tunnettu kielentutkija ta nimistöntutkija , kirjuttau , jotta nimen alkuperä on tuntomatoin , še on šelittämätöin .Joškuš aikasemmin kirjallisuošša kirjutettih täštä onkeh liittyväštä saamelaisešta šanašta , kumpani on kirjutušašultah "vuokke ".Šiinä on kakši vähän helietä k :ta .Ka ainaki še , mi liittyy päivännoušupuolisih saamelaisih murtehih , ni še ei ole ihan tämä "k " tai geminatta "k ", ka še on "nk ".Ta še näkyy vielä näissä murtehissa .Esimerkiksi , Kuolan niemimualla .Näin ollen nämä kakši k :ta ei oikein šopisi tähä , še olisi pikemminki jonkinmoini vonkka eikä vuokko , vuokki , šelittäy Irma Mullonen .
Vuokkiniemen nimi meiläki jiäy šelittämättä .Jätämmä šen nuoremmalla tutkijapolvella , tottaš hyö konšanih arvatah Vuokkiniemen arvautuš .
Kuittijärvellä, Vuokkiniemeššä. 3
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–