Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Mihailova Galina.
Vper’od-partizuanujoukon histourii. 1
Источник:
Oma mua. № 23, 2023, с. 6
Mihailova Galina
Vper’od-partizuanujoukon histourii. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Suomelazien 14. jalguvä-gidiviizii ylitti meijän rajan Rebol’an suunnal yöl 4. heinykuudu vuvvennu 1941. Enzimäzinny vastustajinnu Nevvostoliiton puolel oli pieni rajamiehien joukko, kudai ei voinnuh azettua vihaniekkoi.
H einykuun 12. päivänny suomelazet jo oldih Omelian (ven’akse Jemeljanovka) kylän lähäl, heil 21. päivänny puutui ymbäröijä meijän 54. diviizien 337. da 491. polkat. Nevvostoliiton saldatat rohkiesti torattih suuren vihamiehen joukonke da piästih ymbäröičykses, ga äijy saldattua sai surman, suuret menetykset oldih polkis. Ku toizii vojennoloin joukkoloi täl suunnal ei olluh, dorogu päivännouzuh päi suomelazil oli avvoi. Nygöi suomelazet tädä dorogua myöte voidih ylen terväh tulla Kirovan raududorogale. Suomelazet 25. päivänny jatkettih edehmenendy Ondrozenvuaran kyläh päi. Nevvostoliitol sit pidi käyttiä partizuanoi frontal saldattoin hommis, a ei frontan tagavol. Jo enzimäzil päivil heinykuudu tazavallan Kommunistizen puolovehen keskuskomitiettu valličči piälikkölöi da komissuaroi partizuanujokkoloih. Joukkoloi perustettih piirilöin da linnoin komitiettoin sekretarit.
BOJUMATKAN ALGU
Vper’od- partizuanujoukko ruvettih perustamah heinykuus 1941, joukkoh tuldih Rugajärven da Rebol’an piirin kommunistizen puolovehen da nevvostotazavallan aktivistat, kolhozniekat, ruadajat, intelligenturahvas. Tämän joukon piälikökse pandih Vasilii Nikiforovič Bobkov, komissuarakse rodihes Ivan Ivanovič Varfolomejev. Joukkoh otettih niidy, kel oli luja tervehys da oli vägii käveltä pitkii matkoi. Vper’od-joukos kaikin oldih omatahtozet, monet heis maltettih ambuo, hyvin tiettih aloveh, ylen hyvin orientiiruittihes mečäs, vältävälleh hiihteltih. Joukon enimistö oli karjalazet da suomelazet, kuduat hyvin tiettih suomen kieldy. Tämä kai ylen äijäl avvutti joukole hyvin täyttiä annetut partizuanoile käskyt dai vähembi kaimattih dovariššoi verraten toizih joukkoloih.
Heinykuun 25. päivänny oli perustettu Vper’od-partizuanujoukko, a 27. heinykuudu se oli työtty 54. jalguvägidiviizien huruale čurale, kus "vper’odovcat" vojuittih suomelazen 14. jalguvägidiviizienke Č’olka – Fofanovka – Mujehjärvi -kylien kohtal 7. elokuussah. Joukko täytti käskyn hot’ oldih pahois ololois da vahnat ammunduvehkehet. Kuni partizuanat vojuittih, sil aigua meijän armii varusti uvvet puolistuslaittehet Ondrozenvuaralluo. Silgi aijal perustettih uuzi 27. jalguvägidiviizii. Čirka-Keminjovel 6.–14. elokuudu uuzi diviizii vastavui suomelazienke. Hyö uvvessah tahtottih ymbäröijä Nevvostoliiton voiskat. Meijän piäliköt nähtih varattavu dielo da siirrettih voiskat Rebol’an dorogal Pizmajovelluo. Ga kolme bataljonua ei ehtinyh tulla jogessah, suomelazet leikattih heile dorogu da luajittih ymbäröiččemine.
Sil aigua Vper’od-partizuanujoukko hyvinmenijän ruavon jälles tuli omah lebävyskohtah, ga kahten čuasun peräs sai käskyn karkoittua vihamiehet kukkuloilpäi 166,7 da 172,2, andua valdu bataljonoil piästä ymbäröičykses. Kaksi puolenke päiviä "vper’odovcat" Volkovan joukonke oldih puolistusbojulois, vastustettih 12 vihamiehien rynnäkkyö, ei annettu suomelazile leikata Rebol’a – Kočkomu -dorogua, kuduadu myöte siirryttih meijän bataljonat. Konzu 27. diviizien piälikkö Georgii Kirillovič Kozlov sanoi, mittumat olot oldih viimizil päivil Karjalan frontan štuabah, häi ylen äijäl kiitti Vper’odjoukon ruaduo da pakičči jättiä joukko hänen diviizien tiijusteluvzvodannu. Pakičukseh annettih kieldovastavus. 27. diviizii ei voinnuh pyzyö täl kohtal, 9. syvyskuudu suomelazet tuldih Rugajärveh. Partizuanoin Vper’od-joukko jatkoi bojuloi Puadenen kyläs, hillendi suomelazien siirdämisty sil suunnal, kuni ei tuldu meijän vojennoit.
Nevvostoliiton voiskat luajittih puolistuslaittehet 68 km Kočkomaspäi Rebol’an dorogal. Syvyskuun 16. päiväs frontu rodih muuttumatoi mollembil puolil, sidä sanottih "taisteluhavvoin frontu".
Partizuanoin Vper’od-joukol loppiihes enzimäine vaihe, lopui perustamisvaihe, täl aijal joukko sai ruadomaltuo.
Vper’od-joukol algavui toine
vaihe partizuanoin kehitykses. Täl aigua partizuanat levendetäh ruadoaloveh, vojuijah ei vai Rebol’an suunnal ga i Kestinkin, Louhen alovehel da Suomes. Nygöi "vper’odovcoil" pidäy käveltä pitkii matkoi, sih menöy äijy aigua. Hyö alletah ruadua sidä ruaduo, midä pidäy ruadua partizuanoil: vediä vasturindahnouzu miehittäjienke valloitetul alovehel. Partizuanat perrettih suomelazien štuaboi, hävitettih sildoi, erilazii varastoloi, saldattoi da rikottih yhtevyksii. 27. diviizien piälikkö puaksuh pakičči Partizuanoin štuabal abuu suaja tiijustelutiijot. Tädä ruaduo puaksuh annettih ruadua Vper’od-joukon partizuanoil da vie heidy kučuttih štuabah olla kiändäjän roulis.