Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ivan Savin. Dorogu päivylaskuh. 3
Ivan Savin
Dorogu päivylaskuh. 3
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
P itkyrandu on
arvokas linnu kui suomelazile , mugai meigäläzile ‒ nevvostoliittolazile , eihäi sudre vajuas viijes vuvves linnu vaihteli ižändii kahteh kerdah .Oli tiä midä arvokastu , gu linnan puoles kahteh kerdah mendih verizet torat da jälles tostu , kui sanotah suomelazet ‒ "jatkosotaa ", muan uumenih jäi ei vaigu kallehii kaivoksii , ga monen mondu räjähtämättömiä voinuvehkehty : granuattua , miinua , snar’uadua , porohua ‒ midä vai ei löydynyh mečikkölöis , juoksuhavvois , kudamis vie kymmeniene vuozi tagaperin oldih hirviet torat , veri vuodi , saldatat suadih surman .Loitomba linnas järvile ajelles puaksuh näimmö pienii paččahazii , tumbazii al’umiinitiähtyzien kel .Liennego net oldu yksinäzien saldattoin , vaigo velleskalmat , nygöi on vaigei sanuo , sit myö emmo äijäl segavunnuh niilöih hommih , tiezimmö vai sen , ku tiä torattih kahten muan miehet .
Kuito tulimmo kalale Net’-järven randah , lykkäimmö heinikközeh onget , tyyni siä , kävelemmö randua myö , kačommo , ga siliel čuururandazel allot silitelläh 76 milimetrihisty miinua .Kerävyimmö joukkoh ‒ meidy oli nelli brihaččuu ‒ piätimmö : koskemah emmo rubie , kuni vie hengis pyzymmö .Ga toiči stuanih muga , gu brihaččuloin mieli puaksuh vedäy tiädämättömäh ‒ pidäy koskettua , sit ruveta sidä raudua čongimah .Sit se raudu andaugi "vastavuksen ".
Toiči piän levittäy .Voit tirpua , konzu vie sormet ottau , a ku mahan avuau , sydämykset puun oksile riputtau .Kui äijy oli mostu tapahtumua , muamat jiäjäh elämäh poigien sijas .Toizin sanojen ‒ voinu jälles voinua .
Minulgi puutui elostua nenien vehkehien kel : myö puuškien pezäzis ečimmö dai lövvimmö artilleriskoidu porohua , niidy oli eriluadustu , otimmo lyhyččäzii "makaronii ", liččaimmo net konservubankoih ‒ suun näpistimmö piihtil , ragozeh fitil’an viritimmö , sit se hyppiy , gu mitahto mieletöi pieni eläin , kuni ei pala kaikkineh libo levie palazikse .
Erähiči lähtimmö ongele čomah L-randah Satuli-leirin luo .Sie enne oldih muanomistajan konnut , muat ymbäri , aiga hyvät pellot tazoitettu , vie 1970-luvul sie lähäl oli aerodrom , sinne istuttihes AN-samol’otat , kuduat lennettih reissu Sordavala-Pitkyrandu-Petroskoi .
Heitymmö rannan tuhjikkoloih , lövvämmö niilöin keskes lätäkközii , kunne vois azettuo , riiččie kai vehkehet da ruveta ongittamah .Hyvä kezäine siä , vai pin’oit pinistäh .Näykkiy , jo ahvenine toine kiännähteleh nurmikol .Olemmo ihastuksis .L’onni myös lykkiäy ongie kažlikkoreunazele ‒ ongiruagan heilahuttau oksien keskes da siimu tartuugi varbah .L’onni ottau da riuhtualdau ‒ ongut siiman kel piäzi oksaspäi da lennäldäy häneh päi dai tartuu silmän yläkulmah , hyvä gu ei silmäh .L’onni ravuu , syväh on mennyh , veri tipahteleh .Midä ruadua ?Juostozil luagerih abuu eččimäh .Luageris on päivystäivrača , ga häi ei tartu sih hommah , gu pidäy luadie leikkavus , gu suas piästiä ongut .Midä ruadua ?Pitkährandah pidäy vediä , kuččuo "ambulansi ".Muga sit se rodih , brihačču vähäs silmättäh ei jiännyh , gu P .R .-päi pidi kiirehel vediä Sordavalah , vai sie oli pättävy liäkäri .Ozakse kai loppih hyvin .
Oli meile linnasgi kaikenluadustu tapahtumua .Anni-t’outan perehen kodine (suomelazien jätetty paneelimökkine ) seizoi Rabočaja-pihal , koin tagaveriäl oli stadionu , kudai vie nygöigi on käytös , ymbäri korgei aidu , sie myö pyöräilimmö , juoksendelimmo , kižaimmo gr’uuhah .Stadional sil aigua puaksuh piettih eri joukkoloin jalgumiäččykilboi , rahvastu tuli Anukses , Lahdehpohjas , Suojärvelpäi .Myö olimmo zavodan joukon puoles da sen forvardan Morozovan puoles .Hänel oli moine jallan vägi , ga miäččy voinnus katkata vorotoin reunuštangan .
Hovus oldih linnan kohtien nimet , moizet gu "Goluboi Dunai ", kunne mužikat kerävyttih piivolar’kalluo futbolpaginoi pidämäh ."Molod’ožnii " ‒ se oli nuorižon eländypaikku , elettih hyö vahnois barakois , sr’uado jälles voinua barakois oldih vojennoplennoit , vuozien mendyy sit rodih "Molod’ožnii gorodok ".
Kitelä , Jyrilisti , Summerija , Koiriennoja da tämänluaduzet suomelazet nimet vie nygöigi kuulutah linnalazien paginois .
Karjalan kieldy sil aijal vie paistih karjalazis perehis , kuduat oldih tulluot lähembäzis kylis , no vai enimät oldih "verbovannoit " ruadajat Valgo - da Keski-Ven’alpäi .Zavoduhäi pidi käynnistiä , ruadajua pidi , da enimyölleh tehniekan , bumuaguvalmistusalan spetsialistoi , raududorogan ruadajii .Gu monii vuozii nygöine Pitkänrannan linnaine seizou Luadogan rannan jyrkändehil .Kalininan pihan valgiet monikerroksizet taloit da myös Rudakovan pihan yheksäkerroksizet taloit ozutetahes valgieloikse laivan ozikse .Mugai ajattelet ‒ hedi , hedi tämä valgei monikannelline valgei laivu liznildäy järven suolattomile vezile .
Tämän suuren "laivan " piäpihat ollah nimitetty suurien vallankumovusmiehien kunnivokse .Kaikis pitkin on Leninan piha ‒ se pitkizin halguau kogo linnan kahtekse .Ihan ylähän jyrkändehel ‒ Kalininan piha , ylen ammui sie oldih enimät suomelazis jiännyöt nelli - da kaksifatierahizet taloit .Toizet linnan keskučan pihat ollah ven’alazien runoilijoin da kirjuttajien kunnivokse : Aleksandr Puškinan piha ylähänpäi alah heittyy ihan salmisildassah , kudai vedäy dorogan Pusunsuarele , kus on cellulouzuzavodu .Toizet pihat ollah Nikolai Gogol’an , Maksim Gor’koin da Pobeda-pihat .
Tiedämättömäle ristikanzale voi tulla mieleh , gu tämä pieni linnaine konzutahto on olluh vallankumovuskeskuksennu da tiä on eletty da toimittu suuret Ven’an kirjuttajat .
Vuozien menos ainos ajattelet nuorusaigua , hos net vuvvet ei oldu kebjiet , dorogat ei oldu havvattomat da lagiet , yksikai net aijat oldih parahat .
Vuvvet vaihtutah , liččavutah vuozikymmenih , nikonzu net ei kiännytä ; linnut lennetäh lämmih mualoih talvikuuloikse dai tullah järilleh keviän tulles , vai nuoret aijat ei kiännytä järilleh ‒ net jiäjäh parahakse mustokse .
Dorogu päivylaskuh. 3
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский