Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Pestun Anna. Korpilakši: Karjalan yksi kaunehimmista kylistä. 1
Pestun Anna
Korpilakši: Karjalan yksi kaunehimmista kylistä. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Korpilakši oli
yksi kaunehimmista Karjalan kylistä .Näin šuurella armahuolla , kunnivolla ta šyväintušalla kirjutti omašta kyläštäh Aleksi Stepanov (1926–2009).Korpilahella on omissettu Valentina Nežinskajan (omua šukuo Puškar’ovan ) Šielun muisto -muisselmat .Jäi vain lisätä vähäsen täštä meijän kantatuattojen kyläštä .Vet oman 300-vuotisen istorijan aikana Korpilakši šai nähä äijän vaikeukšie ta hävitykšie .
ISTORIJAN ŠIVUJA ŠELUALLEN
Puatenen pokostah kuulujana Lakši Ontajärvellä -nimisenä enšimmäistä kertua mainitah kylyä 1676 vuotena .Še šijoutu Korpilahen järvellä tašasella alankolla , multa oli murakka , peskun - ta kivenšekani .
Yhentoista pihan kokosešša kyläššä elettih valtijon talonpojat , kumpaset kynnettih peltuo , mečäššettih ta kalaššettih .Uškomukšeltah hyö oltih pravoslavnoit (oli vanhauškosieki ).Kylän nimi muuttu Lahešta Ontajärvelläkši , Ontajärvenlahen Korpiniemekši ta šiitä Korponiemekši , kuni 1800 vuotena ei ašettautun lopullisešti Korpilahekši .
On pantava merkillä , jotta eläjät oltih pitkäikäsie , kuoltih 85–90-vuotisina .Šiih vaikutti kylän lähellä olija liäkehete .
Korpilahešša oli časoun’a apostolien Petrin ta Puavilan kunnivokši .Joka vuosi miilostin’a-aštiešta kuattih uškovaisien keryämyä rahua rupl’ašta kahteh .Časoun’ah annettih kynttilöjä lähemmäkši kahta puutua .Šuurina kirikköpruasniekkoina (Stroiččana , Äijänäpäivänä , Roštuona ) ta Roštuon jarmankalla keräyvyttih Rukajärveh .Käytih toko Puatenen kirikköhki .
Akotuttih ta miehellä mäntih Puatenen , Repol’an , Rukajärven , Semčijärven , Šujezerskoin pokostoilta , ta vieläi Oneganiemen rannikon ta Solovetskin manasterin mailta .Oli niitäi poikkeukšie .Neičyt Ksenija Pantelejeva 1763 vuotena mäni miehellä bergaulilla Al’eksei Fadijevilla , kumpani 20 vuotta ruato Kronštadtissa kivenlouhijana , kuni ei tullun "vanhakši ta voimattomakši ".Hänet piäššettih kotihis 1753 vuotena , annettih matkatovissuš .Hiän myöšty Puatenen pokostalla , missä ašettu Korpilahteh .Heikennetty tervehyš vaikutti ta hiän kuoli , jätti lešen kahen lapšen kera .A eryäš neičyt annettih miehellä tehtahan työmiehellä Piiterih .
Korpilahešta lähettih pois , mäntih uušilla elinpaikoilla Serdobolin eläjiksi , Aunukšen talonpojiksi .Puattih šotaväjenotošta ta vuosien piäštä myöššyttih jälelläh .Kavottih vieläi jälkie jälettömäšti .Korpilakši liitettih Povenčan ujestih 1785 vuotena .XVII vuosišuan loppu oli korpilakšilaisilla vaikie aika : monta nälkävuotta peräkkäh , järvistäki kalanšuanti väheni .Nälkä oli niin šuuri , jotta petäjän kuorešta šurvottih jauhuo .
KORPILAHEN ALUNPERÄSIE ELÄJIE
Alunperäsie eläjie (kenen kantatuatot tultih enšin ) oltih Aksentjevit , Bogdanovit , Ivanovit , Kondratjevit , Kurčijevit , Lukinit , Nekkojevit , Stepanovit , Timofejevit ta kyläh eri aikoina tullehet Titovit , Matvejevit , Puškar’ovit , Vasiljevit .
Enšimmäini virallisešti asiepaperiloilla tovissettu šukunimi mainitah 1748 vuotena – talonpoika Ivan Timofejev , Morozovin poika .Muut eläjät šuatih šukunimet äijyäki myöhemmin .Ivan Morozovin punukat šiirryttih elämäh pomorikylih .Pantelejevien pereh niise mäni pois , ka ei loitoš , Kučjärveh , ta šinne jäiki .
Lavrentii Stepanovin (1702–1760) poika Maksim (1743–1832) naiseh Tat’t’ana Grigorjevnan (1743) kera ollah Korpilahen kolmen šuvun kantavanhemmat .Heijän pojat Timofei (1764), Aksentii (1767), Stepan (1773) ollah Timofejevien , Aksentjevien , Stepanovien alottajat .
Ivan Timofejev (1814–1897) (kantatuaton punukka ) koko elämäh eli kotikyläššä .Šukunimen lisäkši hänellä oli "oma " – Č’ornii - (mušta ) tahi Čormnii (ruškie , kaunis ) -šukunimi .Vaikie šanuo mintäh .Lienöykö hiän oli tummaihoni ta muštatukkani , a voit olla ruškietukkani tahi kaunis .Ivan akottu , šynnyttih lapšet : Anna , F’odor , Konstantin , Marja , Fevronja , Jevdokija , Jakov , Mihail .Anna mäni miehellä 1877 vuotena Rukajärven volostin "toiseh piäh ", Ontrosenvuarakyläh šotilahalla Jermolai Kurikovilla , kumpani palveli Pavlovin rykmentin henkikuartissa .Jevdokija kuoli lapšena .Miehettömällä Fevronjalla oli vaikie tauti .Hiän kuoli 54-vuotisena Petroskoissa ta šinne hänet hauvattihki .
Konstantin Timofejev (1850) oli monilapšini tuatto .Yksi hänen tyttäristä Solomonida 1909 vuotena mäni miehellä Viččajärven kyläh Filipp Vasiljevilla , hyö mäntih elämäh Korpilahteh .Heijän lapšet oltih Vasiljevit Maksim (1912), Aleksandra (1917), Vasilii (1920), Ivan (1924), Aleksei (1932).
Solomonidan velli , Mihail Konstantinovič , Piiterissä šotilahana olleššah akottu kahičči , otti Korpilahen tyttärie .
AKSENTJEV-ŠUKUNIMI
Aksentjevien šukunimi jakautu kahteh huarah .Yksi oli Aksentii Timofejevista , toini tämän tiätäštä , jo mainitušta Aksentii Maksimovista .
Aksentii Timofejev (1814) 1850-luvulla oli miärätty hallinnolliseh virkah , Korpilahen poliisin apulaisekši .Häntä niise tunnettih innokkahana vanhauškosena , kumpani kekši ičelläh šukunimen Privalov .Še ei juurtun ta mieš jäi Aksentjeviksi .Naiseh Jefrosinja Stepanovnan kera hyö šuatih lapšet : Ilja , Marfa (vanhempi ), Marfa (nuorempi ), Glikerija , Jelena .
Aksentii Maksimov 1810 vuotena mäni venčällä Ontajärven kylän Jevdokija-neiččyön kera .Heijän pojat Jefim (1812) ta F’odor (1814) piätä elätyäkšeh kynnettih muata , mečäššettih , kalaššettih .
Heijän muamo , vanhauškoni Jevdokija Filippovna kuoli 1853 vuotena , vanhauškoset hauvattih hänet .Leški ei elän äijyäkänä pitemmälti ta "kuoli vanhana " 1855 vuotena .
Jefim Aksentjev akottu 1840 vuotena Puatenen pokostan Kirvešvuaran kylän karjalaisella Fedosja Prokopjevnalla .Heijät venčäitih Puatenen Nikol’skajakiriköššä .Heijän lapšet : Anna (1841), Akulina (1842) (mäni miehellä Kuušiniemen talonpojalla Pavlovilla ), Maksim (1843), Kuz’ma (1849), Ivan "enšimmäini " (1851), Ivan "toini " (1853 – kuoli lapšena ), Marfa , Agrippina .
Ivan I Aksentjev 40-vuotisena otti akakšeh 33-vuotisen Matr’ona Matvejevan .On jiänyn šulhasen šanakuva : "keškikašvuni , pruunitukkani , šilienuamani , harmuašilmäni ".Ivanin vel’l’et niise akotuttih .Kuz’ma Jefimovičin ta Fedosja Mihailovnan yhtehmänöštä tuli äijän lapšie .Yhellä heijän pojista , Iosifilla oli keuhkotauti .Hänet vietih Petroskoin šairalah , ka tauti voitti ta Iosif kuoli šielä 1911 vuotena .Hänet hauvattih Neglinskoje-kalmismualla .
Maksim Jefimovičin naini , Anna Sidorova Tunkuon volostin Perttijärveštä šai yhekšän lašta .Ennein enšimmäisen muailmanšovan alkuo hiän jo leškeyty ta eli poikieh Aleksandrin ta Iljan , min’n’ojen ta punukkojen kera .Heilä oli lehmä , heponi , pienempyä karjua .
F’odor Jefimovič Aksentjevin akka , Kemin ujestin eläjä Ksenija Andronova šai Petrin (1849), Ivanin (1851), Ustinjan , Annan (1853), Agrippinan (1855), Marijan , Grigorin (1859).F’odor kerkisi kašvattua lapšie , akottua heijät ta antua miehellä , nähä punukkoja .Kuoli 1882 vuotena .
P’otr Aksentjev 43-vuotisena otti akakšeh 20 vuotta nuoremman Jevdokija Bogdanovan Kuušiniemeštä .Marija Aksentjeva 1877 vuotena mäni miehellä Puatenen Lahti-kylän ijäkkähällä lešellä Konstantin Kuznetsovilla , kumpani oli tunnettu hyvänluatija .
Korpilakši: Karjalan yksi kaunehimmista kylistä. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский