Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
L’ubov’ Baltazar.
Elos ruavonke da pajonke yhtes
Источник:
Oma mua. № 28, 2023, с. 9
L’ubov’ Baltazar
Elos ruavonke da pajonke yhtes
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tänä kezän Karjalan Tazavallan muatalovuon arvostettu ruadai Vladimir Nikolajevič Stepanov täyttäy 75 vuottu. Ei ole Karjalas mostu ristikanzua, ken ei olis kuulluh tädä nimie. Hänen elos on ruado oman Karjalan da oman Videlen hyväkse.
Vie enne Videles hyvin tundiettih hänen tuattua Nikolai Jegorovičua Stepanovua, häi oli Sel’pon predseduatel’annu. Moine oli vessel mies, soitti soitol da pajatti. Mi oli hyvä aigu kyläs! Kaikin mustellah sidä hyväl sanal. Ga Videles se hyvä aigu jatkui vie kodvan juuri sendäh ku Videlen zverosovhozan direktorannu oli Vladimir Stepanov.
Häi tuli Videleh vuvvennu 1973 Petroskoin yliopiston loppiettuu. Ruadoi stroitel’stvas enzimäi muasterinnu, sit kodvazen peräs jo prorabannu. Vuvvennu 1981 händy pandih direktorakse.
Se oli suuri aigu sovhozan ruadajile dai kogo kylän rahvahale. Sovhozas strojittih lapsien päivykodi, hotelli, poččiloin fermu, oli luajittu hyvä dorogu zverofermassah. Jo 1990 vuozien allus Videleh rodih oma lihakombinattu, kus ruattih kai ruavot karjan iškendäs lihaprodukcijen valmistamizessah. Vuvves se tuotti 140 tonnua počinlihua. Mostu nikus lähäl ei olluh, lienne linnois vai. Ei vai kylän infrastruktuuru ylen hyvin kohennuh niinny vuozinnu. Sovhozas oli lehmiä, poččii, oldih omat kalastus- dai stroitel’stvan briguadat. Videlen zverosovhozan turkikset oldih parahien luvus kogo muailmas.Oli kaheksa briguadua hiähkien kaččojii da vie kaksi briguadua, kus kazvatettih tundrureboloi. Sovhozan tulot 80 protsental oldih juuri turkiksien myöndäs suavut. Finansutila oli ylen hyvä, ruadajii oli 600 hengie.
Sovhozan varoil kyläs nostettih taloloi omile ruadajiel, sportzualu, avattih lihaproduktsien laukku. Tiettäväine, pidi maltua johtua ei vai kogo sovhozua, ga joga alal oldih hyvät omat spetsialistat – V.M. Belov, N.A. Fomin, S.A. Skripčenko, N.V. Ivannikova, S.A. Trofimova, E.F. Matvejeva, V.I. Lutsenko, L.F. Lutsenko da muut.
Vladimir Nikolajevič oli suures arvos ei vai omas kyläs ga kogo Karjalan Tazavallan dai Ven’an muan johton tazol. Häi voibi sanuo kogo aijan oli kylän libo rajonan deputuatannu. Vuvvennu 1989 händy vallittih Neuvostoliiton rahvahan deputuatakse da Nevvostoliiton Korgevimah Nevvostoh. Kolmen kučundan aigua Karjalan Zakonoinluajindukomitietas häi oli johtamas agroproman poliitiekan da kylän kehityksen komitiettua. Häi ainos oli sidä mieldy ku kylän ruadajat voidas iče myvvä omua produktsiedu da tazavallan johtol pidäs olla enämbi valdua omien ongelmien sellittämizes, ku kerätyt verot jiädäs tazavaldah, ku Ven’an valdivolpäi tulis enämbi abuu muatalovus-produktsien tuottajile.
Mondu kerdua händy kučuttih ruadoh Karjalan Tazavallan muatalovusministerstvah dai Moskovah, ga häi ei voinnuh jättiä omua kodimuadu, rahvastu, Luadogua. Sovhozan direktor nikonzu ei jättänyh ilmai huomivuo kylän nuorizuo. Školas vanhembis kluasois opastettih tyttölöile turkiseläimien hoiduo, brihaččuloile mehanizatsiedu. Kezäl vanhembil lapsil oli kus suaha dengua, ruaduo heile sovhozas ainos löydyi.
Vuvvennu 2000 Videlen zverosovhozu oli muutettu Agrofirma Vidlitsa valdivon laitoksekse. Kai, mi tapahtui sinä aijan Ven’an muas, koski meijängi kylän ruadajii. Ga Videlen sovhozu – sidä yksikai kučuttih endizeh luaduh – Vladimir Stepanovan johtol voitti kai vaigevukset da ruado meni hyvin.
Vaste ei ammui Videlen agrofi rmal yksikai pidi loppie ruado. Jo muun johton aigua. Kogo kylän rahvahal on ylen ziäli ku nenga rodih. Ei vikse suannuh sidä azettua. Videlen rahvas ei ola ruavotta, kyläs on äijy muudu ruaduo. Ga yksikai se aigu, net pruazniekat, kudamii piettih sovhozan aigua, ollah mustos kaikil.
Videles rodivunnuon Piiterin SMU-53 direktoran V.E. Jevdokimovan da Karjalan Tazavallan halličuksen johtajan, Vladi- mir Nikolajevičan vanhemban vellen Viktor Nikolajevič Stepanovan kehoitukses kyläh ruvettih nostamah kirikkyö. Suurdu abuu tehniekal, ruadajil dai varoil andoi sovhozugi. Viizikellohine Videlen kirikkö kuuluu nygöi kaikkien ilokse. Kui kuuluu V.N. Stepanovan kirjutettu pajo, kuduan häi luadi runoilijan Anatolii Jeroškinan sanoih. Dai oman kniigan "Minun tuatto – kyläläine briha" häi kirjutti vuvvennu 2017, konzu tuatan kuoltuu löydi da lugi hänen päivykirjutukset. Tuatto, voinan veteruanu, kirjutti omii voinan mustelmii da kuvai perehen elostu enne voinua.
Nygöi Vladimir Nikolajevič on penziel, jo 48 vuottu hyö eletäh yhtes mučoinke, kudai ruadoi Videlen školas hiimien opastajannu. Heile on kaksi poigua da viizi bunukkua. Hyväl ruadajal ristikanzal perehgi on hyvä. Hyö on pandu allul rajonan pajokonkursale, kuduadu pietäh joga vuottu Videles. Olgah nimipäivyniekan tervehys luja da tuogah iluo da vägie nuori polvi!