Тексты

Margarita Kemppainen. Minä kerron sinule...

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 30, 2023, с. 7

Margarita Kemppainen

Minä kerron sinule...

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Saamelazet
kuulutah
Karjalan
vähäluguzien
kandurahvahien
joukkoh
: hyö
ruvettih
elämäh
täl
alovehel
läs
viitty
tuhattu
vuottu
tagaperin
. Myöhembäh
suven
puolespäi
tulluot
muanruadajat
ruvettih
elämäh
saamelazien
mualoil
. Pedroin
paimenduspaikat
hävittih
da
saamelazil
pidi
lähtie
pohjazeh
.

Kalevala-eeposas on
moine
Pohjola-mua, kus
elettih
tiedoiniekat
. A
Lapikse sanotah
myyttisty saamelazien
omua
muadu
. Karjalazet
puaksuh
voijah
nähtä
saamelazien
jälgilöi
paikkoin, jogiloin
da
järvilöin
nimilöis
. Tiijustimmo
enämbän
saamelazis
da
heijän
eländytavois ven’alazes
vuvvennu
2002 luajitun Kägöi-fil’man kaččohuu. Saamelazen
Annin piäroulii
täs
fil’mas
ozutti
Suomes
eläi
saamelaine
naine
Anni-Kristiina Juso. Täl
naizel
kai
dielot
ollah
yksinkerdazet da
ellendettävät, jygiel
aijal
häi
eläy
sovus
ičenke
da
ymbäri
olijan
luonnonke
.
Vuvvennu
2006 Karjalas
Kindahan
kylän
rinnal
avavui
omaluaduine
valehjumalahuskondolline aho-muzei, kunne
on
kerätty
ennevahnallizien
saamalazien kul’turakenduksii.
Kindahan
kylä
seizou
Šuojunjoven rannal
da
se
on
Karjalan
vahnembii
eländypaikkoi
. Enzimäzii
tiedoloi
sih
näh
löydyy
1300-luvun aziikirjutuksis. Täs
on
čoma
luondo
da
tiä
puaksuh
pietäh
kaikenmoizii
pruazniekkoi
.
Tärgienny
pivonnu
on
juumorufestivuali, kuduadu
pietäh
joga
vuottu
kezäkuun
puolivälis
da
kuduah
tulou
gostii
ei
vaiku
lähi alovehis
, a
ymbäri
Ven’ua
.
Konzu
Karjalas
tyhjettih
kylät
da
eläjät
mendih
linnoih
elämäh
, hyö
ruvettih
käymäh omih
roindukodiloih vaiku
kezil
. Nenga
Jurii Fefilatjev Kindahan
kylän
reunas
seizojan
duaččukoin rinnal
luadi
pihamuzein. Jurii Pavlovičan sanoin
mugah
häi
ei
olluh
tutkii
, häi
oli
vai
saamelazeh
kul’tuurah
kiinnostunnuh
ristikanzu
. Mies
lugi
äij än tutkimustu
saamelazih
näh
da
piätti
, ku
suaduloin tiedoloin
pohjal
voibi
jo
ruadua
midätahto
.
Valehjumalahuskondollistu ahuo häi
rakendi
kolme
vuottu
. Iče
murdeli
kivii
, iče
pani
niidy
inženieruenergizen ajatuksen
mugah
. Dai
rubei
rahvas
kävelemäh
ahuo da
labirintua
myöte
. Nenga
saamelaine
koupii
rodih
turistukohtannu.
Oma
pajo
-horan
pajattajat
puaksuh
ollah
Kindahan
juumorufestivualin ozanottajinnu
. Kerran
konsertoin
välil
myö
lövvimmö
valehjumalahuskondollizen ahon. Hämmästyimmo, varaitti
allus
, kerras
emmo
ellendännyh
, mi
se
on
. Näimmö
, ku
turistat
kävelläh
labirintua
myö
, nagretah
, otetah
kuvii
, sežo
ei
ellendetä
, kunne
hyö
puututtih
.
Karjalazennu
olles
tiezimmö
, ku
ennevahnallizen
da
tiedämättömän
kohtanke
pidäy
olla
varovazennu. Sil
aigua
ahole tuli
Jurii Fefilantjev da
rubei
meile
sanelemah
täs
erinomazes
paikas
. Tarkah
kuundelimmo händy
da
kävelimmö
hänen
jälles
.
Tiettäväine
, mies
ei
voinnuh
ainos
olla
turistoinke
. Pagizimmo
, ku
olis
hyvä
suaha
mitahto
pieni
kniigaine
, ku
kaikin
ahole tulluot
suadas
tieduo
täs
paikas
. Tuttavuimmo
ahon luadijanke
da
sovimmo
vastavuo
vie
kerran
.
Kaikkih
omih
lähäzih
dai
loittozih
matkoih
otan
kerale
kanzallizih
ruuttih
šuoritettuloi tyttilöi
. Ku
muzein
ezinehet
ei
oldu
moizet
suuret
, tytit
ylen
hyvin
sovittih
niilöin
keskeh
.
Yhtel
kezäpäiväl
panin
čamodanah
omii
tyttilöi
da
mašinal
dovarišoinke
lähtimmö
ajamah
Kindahan
kyläh
. Joukos
olin
minä
, Jurii Fefilantjev – ahon luadii
da
kuvuaju
Kirill Ognev.
Tulimmo
muzeih
, vie
kerran
kävelimmö
labirintua
myöte
da
vie
kerran
kuundelimmo Jurien opastustu
.
Rubei
čipettämäh vihmua
, yhtel
aigua
päiväinegi pastoi
. Vihman
jälles
aho
buitegu
havačui
da
myö
rubeimmo
panemah
tyttilöi
erilazih
kohtih
. ~~Algavui tyttifotosessii.~~
Myöhembäh
Jurii Pavlovič kirjutti
pienen
opastuskniigazen da
andoi
sille
Tytit
valehjumalahuskondollizel ahol -nimen
. Häi
sellitti
labirintu
-, seidu-, varat
-, kromleh- (pystys
olij at kivet
), alaš-, labu -sanoi
. Joga
sanan
rinnale
häi
oli
pannuh
kuvii
tyttilöinke
.
Minuu
mielytti labu-sana, sih
nähte
Jurii Pavlovič saneli
nenga
:
– Labukse sanotah
eländykohtua
, kus
eletät hengien
huahmot
. Aborigenat uskottih
, ku
joga
ristikanzal
on
oma
hengi
, haldii
. Mittuine
on
hengi
, moine
on
i
huahmo
.
Uskottih
, ku
käzis
kivytty
lämmitelles se
suau
ristikanzan
hengen
. Ku
kerännet
nengomii
kivyzii
yhteh
kohtah
, suat
Labun. Vägevy
andau
midätahto
väittömäle
, rikas
– köyhäle
, ozakas
– ozattomale
, kaunis
– rumale
, lapsii
suannuh
– lapsettomale
. Tämä
samanverdažus yhtisti
rovun
, luadi
sidä
vägeväkse
da
vagavakse
, kylläzekse
da
turvallizikse
.
Kerran
Vieljärves Karjalan
Kielen
Koin
roindupäiväl
myö
keräimmö
kivyzii
da
annoimmo
niidy
lapsile
. Hyö
lämmitettih
kivyzii
omis
käzis
. Myö
kyzyimmö
lapsil
, midä
hyö
voijah
andua
toizile
. Lapset
oldih
rahmannoit
da
oldih
valmehet andamah
väittömäle
vägie
da
tervehytty
, matemuatiekan
tieduo
, rohkevuttu
.
Lapsien
jälles
kyzymykseh
vastattih
heijän
vahnembat
. Lopus
keräimmö
kivyzii
komšah
kaikkien
hyväkse
.
Nenga
muinazien
saamelazien
tärgei
elaigusiändö rodih
mieldykiinittäjänny
da
hyövyllizenny
tänäpäigi.
Pahakse
mielekse
opastuskniigaine ei
nähnyh
päivänvalgiedu
. Jällespäi
tiijustimmo
, ku
Jurii Pavlovič siirdyi
tuonilmazih
.
Joga
tutkijan
ruado
, kniigu
, luvendo
on
ylen
tärgei
. Innostunnuh
ristikanzu
lugou
kai
net
tutkimukset
da
kui
ennevahnalline
ristikanzu
rubieu
kandamah
kivii
da
nostau
muinazen
labirintan
toizien
hyväkse
. Jällespäi
suuri
joukko
voi
kaččuo
sidä
ovvostellen.
Nengomannu
jiäy
mustoh
ylen
hyvä
ristikanzu
Jurii Pavlovič Fefilantjev, kudai
saneli
toizile
omas
suures
kiinnostukses
muinazih
saamelazih
.