ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Margarita Kemppainen. Minä kerron sinule...

Margarita Kemppainen

Minä kerron sinule...

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Saamelazet kuulutah Karjalan vähäluguzien kandurahvahien joukkoh: hyö ruvettih elämäh täl alovehel läs viitty tuhattu vuottu tagaperin. Myöhembäh suven puolespäi tulluot muanruadajat ruvettih elämäh saamelazien mualoil. Pedroin paimenduspaikat hävittih da saamelazil pidi lähtie pohjazeh.

Kalevala-eeposas on moine Pohjola-mua, kus elettih tiedoiniekat. A Lapikse sanotah myyttisty saamelazien omua muadu. Karjalazet puaksuh voijah nähtä saamelazien jälgilöi paikkoin, jogiloin da järvilöin nimilöis. Tiijustimmo enämbän saamelazis da heijän eländytavois ven’alazes vuvvennu 2002 luajitun Kägöi-fil’man kaččohuu. Saamelazen Annin piäroulii täs fil’mas ozutti Suomes eläi saamelaine naine Anni-Kristiina Juso. Täl naizel kai dielot ollah yksinkerdazet da ellendettävät, jygiel aijal häi eläy sovus ičenke da ymbäri olijan luonnonke.
Vuvvennu 2006 Karjalas Kindahan kylän rinnal avavui omaluaduine valehjumalahuskondolline aho-muzei, kunne on kerätty ennevahnallizien saamalazien kul’turakenduksii.
Kindahan kylä seizou Šuojunjoven rannal da se on Karjalan vahnembii eländypaikkoi. Enzimäzii tiedoloi sih näh löydyy 1300-luvun aziikirjutuksis. Täs on čoma luondo da tiä puaksuh pietäh kaikenmoizii pruazniekkoi.
Tärgienny pivonnu on juumorufestivuali, kuduadu pietäh joga vuottu kezäkuun puolivälis da kuduah tulou gostii ei vaiku lähi alovehis, a ymbäri Ven’ua.
Konzu Karjalas tyhjettih kylät da eläjät mendih linnoih elämäh, hyö ruvettih käymäh omih roindukodiloih vaiku kezil. Nenga Jurii Fefilatjev Kindahan kylän reunas seizojan duaččukoin rinnal luadi pihamuzein. Jurii Pavlovičan sanoin mugah häi ei olluh tutkii, häi oli vai saamelazeh kul’tuurah kiinnostunnuh ristikanzu. Mies lugi äij än tutkimustu saamelazih näh da piätti, ku suaduloin tiedoloin pohjal voibi jo ruadua midätahto.
Valehjumalahuskondollistu ahuo häi rakendi kolme vuottu. Iče murdeli kivii, iče pani niidy inženieruenergizen ajatuksen mugah. Dai rubei rahvas kävelemäh ahuo da labirintua myöte. Nenga saamelaine koupii rodih turistukohtannu.
Oma pajo -horan pajattajat puaksuh ollah Kindahan juumorufestivualin ozanottajinnu. Kerran konsertoin välil myö lövvimmö valehjumalahuskondollizen ahon. Hämmästyimmo, varaitti allus, kerras emmo ellendännyh, mi se on. Näimmö, ku turistat kävelläh labirintua myö, nagretah, otetah kuvii, sežo ei ellendetä, kunne hyö puututtih.
Karjalazennu olles tiezimmö, ku ennevahnallizen da tiedämättömän kohtanke pidäy olla varovazennu. Sil aigua ahole tuli Jurii Fefilantjev da rubei meile sanelemah täs erinomazes paikas. Tarkah kuundelimmo händy da kävelimmö hänen jälles.
Tiettäväine, mies ei voinnuh ainos olla turistoinke. Pagizimmo, ku olis hyvä suaha mitahto pieni kniigaine, ku kaikin ahole tulluot suadas tieduo täs paikas. Tuttavuimmo ahon luadijanke da sovimmo vastavuo vie kerran.
Kaikkih omih lähäzih dai loittozih matkoih otan kerale kanzallizih ruuttih šuoritettuloi tyttilöi. Ku muzein ezinehet ei oldu moizet suuret, tytit ylen hyvin sovittih niilöin keskeh.
Yhtel kezäpäiväl panin čamodanah omii tyttilöi da mašinal dovarišoinke lähtimmö ajamah Kindahan kyläh. Joukos olin minä, Jurii Fefilantjevahon luadii da kuvuaju Kirill Ognev.
Tulimmo muzeih, vie kerran kävelimmö labirintua myöte da vie kerran kuundelimmo Jurien opastustu.
Rubei čipettämäh vihmua, yhtel aigua päiväinegi pastoi. Vihman jälles aho buitegu havačui da myö rubeimmo panemah tyttilöi erilazih kohtih. Algavui tyttifotosessii.
Myöhembäh Jurii Pavlovič kirjutti pienen opastuskniigazen da andoi sille Tytit valehjumalahuskondollizel ahol -nimen. Häi sellitti labirintu-, seidu-, varat-, kromleh- (pystys olij at kivet), alaš-, labu -sanoi. Joga sanan rinnale häi oli pannuh kuvii tyttilöinke.
Minuu mielytti labu-sana, sih nähte Jurii Pavlovič saneli nenga:
Labukse sanotah eländykohtua, kus eletät hengien huahmot.
Aborigenat uskottih, ku joga ristikanzal on oma hengi, haldii. Mittuine on hengi, moine on i huahmo.
Uskottih, ku käzis kivytty lämmitelles se suau ristikanzan hengen. Ku kerännet nengomii kivyzii yhteh kohtah, suat Labun. Vägevy andau midätahto väittömäle, rikasköyhäle, ozakasozattomale, kaunisrumale, lapsii suannuhlapsettomale. Tämä samanverdažus yhtisti rovun, luadi sidä vägeväkse da vagavakse, kylläzekse da turvallizikse.
Kerran Vieljärves Karjalan Kielen Koin roindupäiväl myö keräimmö kivyzii da annoimmo niidy lapsile. Hyö lämmitettih kivyzii omis käzis. Myö kyzyimmö lapsil, midä hyö voijah andua toizile. Lapset oldih rahmannoit da oldih valmehet andamah väittömäle vägie da tervehytty, matemuatiekan tieduo, rohkevuttu.
Lapsien jälles kyzymykseh vastattih heijän vahnembat. Lopus keräimmö kivyzii komšah kaikkien hyväkse.
Nenga muinazien saamelazien tärgei elaigusiändö rodih mieldykiinittäjänny da hyövyllizenny tänäpäigi.
Pahakse mielekse opastuskniigaine ei nähnyh päivänvalgiedu. Jällespäi tiijustimmo, ku Jurii Pavlovič siirdyi tuonilmazih.
Joga tutkijan ruado, kniigu, luvendo on ylen tärgei. Innostunnuh ristikanzu lugou kai net tutkimukset da kui ennevahnalline ristikanzu rubieu kandamah kivii da nostau muinazen labirintan toizien hyväkse. Jällespäi suuri joukko voi kaččuo sidä ovvostellen.
Nengomannu jiäy mustoh ylen hyvä ristikanzu Jurii Pavlovič Fefilantjev, kudai saneli toizile omas suures kiinnostukses muinazih saamelazih.