Тексты

L’ubov’ Baltazar. Luadogan meren legendu. 2

подкорпус: художественные тексты

Источник:

Oma mua. № 31, 2023, с. 11

L’ubov’ Baltazar

Luadogan meren legendu. 2

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Ainoshäi on
muga
– gu
ollou
vai
kustah
midä
mieldykiinittäjiä
, löydyygi mostu
rahvastu
, ket
oman
hengen
hinnal
ollah
valmehet sidä
tiijustelemah
. Mugai nygözes
Priozerskan, sillozes
Keksholman linnas
, sada
vuottu
tagaperin
oli
tiedoiniekkoin sektu, "noituuslahko". Sih
kuului
ruoččilaine
mies
Juhan Sigvord (1883), kudaman
ezi-ižät
vie
oli
oldu
sidä
linnoitustu
panemas
. Sidä
enne
häi
oli
elänyh
Germuanies
, Pol’šas
, Vengries
, opastunnuh
oli
Göteborgas merimiehekse
, ga
siepäi
ajettih
juuri
sentäh
ku
häi
kuului
sektah, kuduan
ruaduo
kieldäy
kirikkö
. Sit
häi
oli
tulluh
elämäh
Kägisalmeh (Priozerskah). Eli
ičekseh
eriže
olijas
talois
da
jatkoi
kiellettylöin tiedoloin
tutkindua
. Oligo se
tozi
vai
ei
, ga
kirjutetah
buite
häi
oli
löydänyh
linnoituksen
kivizeh
seinäh
muuratun kniigan
. Sigvord rubei
uskomah
sih
, buite
se
, ken
maltanou
valloittua
Luadogan
meren
voiman
, roih
kaikkien
pohjas
olijoin
uardehien
ižändäkse
. Vuvvennu
1937 Juhan Sigvord osti
motorlaivan da
andoi
sille
nimen
– "666" da
mualai
sen
laivan
rungoh
. Häi
rubei
joga
yödy
sil
laival
käymäh mereh
. Midä
liene
ruadanuh
da
tiedoinnuh, ga
moizinnu
yölöin
rahvas
ainos
kuultih
jyrizendiä
da
ulvondua
merelpäi
. Kerran
elokuun
31. päivänny
vuvvennu
1939, Pyhän
Ulafan pruazniekkua
vaste
häi
lähti
mereh
, ga
järilleh
ei
tulluh
...
Toizen
Muailman
voinan
aigua
kezäkuus
1942 lendäi
Manfred fon Rigtgofen omas
lendokonehespäi
oli
nähnyh
Luadogas
laivan
"666". Häi
oli
ambunuh da
bombitannuh
laivua
, ga
ammukset mendih
läbi
, eigo luajittu
sille
nimidä
pahua
...
Voinan
jälles
vuvvennu
1955 randukyläs gostis
olles
Sem’on Skrudnev lähti
Luadogah
motorvenehel
, ga
kerras
rodih
paha
siä
da
hänen
veneh
uppoi
. Sem’on nägi
lähäl
ruostunuon
motorlaivan da
maltoi
nosta
sih
. Laivas
oli
ylen
vilu
da
äijäl
kuaričči
muval
. Laivua
ohjuamas
seizoi
mies
pitkis
sovis
. Sem’onan kyzymykseh
: "Kunnebo menemmö
?", se
oli
vastannuh
: "Toizel
ilmal
!" Sem’on oli
hypännyh
vedeh
da
uidanuh
randah
, mies
odva
ei
uravunnuh
sen
jälles
.
Ei
muga
ammui
piiteriläzet
eččijät
oldih
Luadogas
voinan
aigua
upottuu mašinua
nostamas
. Jo
kai
oli
valmis
nostamizeh
, ga
kerras
kaikin
kuultih
ulvondan
, miehil
rodih
paha
, a
siiriči
hil’l’akkazin
uidi
ruostunuh
laivu
"666". Kui
saneli
eččijöin
laivan
kapituanu, priborat ei
ozutettu
nimittumua
laivua
, ga
miehet
nähtih
sen
, dai
järven
pinnal
yhtelläh
jäi
liikkujan
laivan
jälgi
... Sen
jälles
net
miehet
, ket
oldih
sil
kerral
laivas
, ei
enämbiä
tahtottu
lähtie
mereh
. Sil
kerdua
kaikin
jiädih
eloh
, ga
nostua
merespäi
sidä
mašinua
ei
voidu
. Sanotah
, Luadogu
ei
nimidä
omis
uardehis
anna
ilmai
...
Vie
yksi
tapahtumu
oli
vuvvennu
1982 kezäl
Ladožskii-kezäleirin lapsienke
. Illal
kolme
brihaččuu
mendih
Luadogan
rannale
da
muijien laivoin
keskes
nähtih
motorlaivan, sen
kapituanu kučui
dai
hyö
nostih
laivale
. Binoklih
kaččonuh
kazvattai
oli
nähnyh
laivan
rungos
numeron "666". Lapsii
eččimäh
oli
nostettu
äijy
voimua
, ga
heidy
enämbiä
niken
ei
nähnyh
...
Tiijos
da
rahvahan
mustos
olijois
jälgimäine
kerdu
, konzu
rahvas
nähtih
laivan
"666", oli
vuvvennu
2008 tuhukuun
27. päivänny
Volhovan lahtes
. Tuuli
oli
katkannuh
suuren
jiäpalan, kudamal
oli
tuhat
hengie
kalastajua
. Juuri
puolenyön aigua
lähäl
azetui
motorlaivu, da
nelli
kalastajua
kiirehes
nostih
sih
, toizetgi juostih
, ga
ei
ehtitty
, laivu
lähti
. Kai
net
miehet
sie
ollah
tänäpäigi.
Tämä
on
vai
yksi
Luadogan
legendu. Ga
ehki
se
on
kaikis
lähin
meijän
aigah
, elos
ollah
niilöin
tapahtumien
silminnägijät
. Elettähes
legendat dai
suarnat
, vai
jiädäs
ristikanzat
hengih
.