Тексты

L’ubov’ Baltazar. Pohjatoi lambi

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 32, 2023, с. 10

L’ubov’ Baltazar

Pohjatoi lambi

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

"Pitkän
loppumattoman
tien
piäs
, ylen
korgien
mäin
lagiembas laijas
, ihan
piäzemättömän
suon
tagua
, kahten
järven
välis
on
Pohjatoi
lambi
. Meččy
sit
ymbäri
on
ylen
suokas, nygöi
piästä
sinne
suau
vai
jallai
. Vai
voimattomil
jalloil
sinne
suau
piästä
. Tervehet
raviet
sorkat
kerras
upotah
suoh
, et
ehti
nikunne
kačahtuakseh
, ku
jo
rubieu
upotuttamah, jo
piädy
rubieu
pyörittämäh
, jo
smuuttiu silmis
da
muga
rubieu
varavuttamah, ga
himoittau
teriämbi
kiändyö
tuaksepäi
. Ku
vie
piässet
, kuni
vie
mustanet
kuspäi
olit
tulluh
..."

IHAN
TOZI

Nenga
olizin
ruvennuh
sanelemah
vierahile
, kus
on
se
Pohjatoi
lambi
. Eihäi sua
kaikkii
dorogoi
vierahile
sanella
. Omat
tietäh
dai
löytäh
, kel
pidänöy
, net
kyzytäh
, ku
ken
usknnou. A
se
, ku
lambi
on
pohjatoi
, on
ihan
tozi
.
Niken
ei
tiijä
, konzu
da
mindäh
karjalazet
oli
ruvettu
uskomah
sih
, buite
Pohjattoman
lammen
vezi
parandau
voimattomii
. Tänne
käydih
ainos
kaikkien
lähikylien rahvas
, ken
vai
lienne suannuh
kuulta
omien
tuttavien
parandumizes
täh
vedeh
kezoil
käydyy. Net
, ket
omin
silmin
nähtih
paranijan da
uskottih
lammen
parandajah voimah
. Ku
kenliene ei
varannuh
vai
mennä
kezoil
täh
vedeh
... Viluh
mustah
lammen
vedeh
kastettih
jalgoi
dai
rungua
. Vezi
muite
ičessäh
on
valgei
, mustannu
sidä
nähtäh
vai
meijän
silmät
, sendäh
ku
lambi
on
ylen
syvä
. Kai
rungu
pidi
kastua
ku
lienne ristikanzan
nahkas
olluh
rubie
, paižettu vai
muudu
muahistu
. Oldihhäi karjalazil
kai
tavvit
ennevanhas "muahizet
", mostu
"vihua
" oli
äij y luaduu
.
Voimattoman
ristikanzan
sovat
riputettih
lähäl
olijoih
puuloih
. Piäle
, hibjua
vaste
pandih
uuzi
paidu
. Ku
lienne kivistännyh
jalgoi
, sit
vanhat jallačit
pidi
upottua
randah
da
panna
jalgah
uvvet
. Mugai piäh
dai
suvuloih näh
– liene
kivistännyh
, jätettih
oma
vyö
vai
paikku
puun
oksal
rippumah
, toiči
lujah
sivottihgi puun
rungoh
. Tiettäväine
, oldih
sanatgi, mit
pidi
sanoi
... vai
kenbo nygöi
tiedäy
net
sanat
. Ga
hos
kui
vägevät
liene
sanat
oldu
, ga
kaikis
suurin
voimu
on
uskol
, kudai
on
ristikanzas
Pohjattoman
lammen
rannal
tulduu
...

"ALAHAN
ON
VEZI
"
Kylän
eläjil
Pohjatoi
ei
ole
ni
mi
kumman
lambi
. Muite
vai
, toizien
kymmenien
järvien
keskes
eräs
pieni
. Kalastamah
sinne
kävvä
on
ihan
tyhjy
dielo
. Ei
ole
putin
kalua
, vai
ihan
pikkarazii
kalazii oli
ongitettu
hierun
brihačut
lapsinnu
olles
. Ei
ole
ni
randua
, sit
mieles
kui
olemmo
harjavunnuh
sidä
tiedämäh
. On
vai
liikkui
, vanhoin, segah
punovunnuzien puuloin
da
tuhjoloin
juurien
piäle
kazvanuh
pehmei
sammalkate. "Alahan
on
vezi
" – nengomat
karjalazen
tientiedäjän sanat
vuvvennu
1904 tallel
kirjutti
Anuksen
muan
tutkii
M.A
. ~~Krukovskii.~~
Tieduo
sit
, oligo lambi
pienembi
vai
suurembi
sada
vuottu
tagaperin
, ei
ole
. Nengoine
syvä
lambi
ei
voi
olla
suohistumas, hos
rannat
ollahgi suodu
. Ymbäri
kazvajat keskisuuruzet pedäjät
ollah
ihan
tervehet
, ga
suurikse
ei
kazveta
, kui
on
ainos
suol
. Erähät
, kudamih
on
liijakse
kiingieh sivottu
sobua
, ollah
buiteku näivistymäs
.
Nygöi
lammen
randah
suau
piästä
ihan
putillistu
meččydorogastu
myö
. Čirčat
linnalazet
jiädähes
vongelehtamah koval
tiel
, ku
ollou
jygei
astuo
. Karjalazel
jallal
kai
on
ihan
oma
. Randah
, ihan
vedessäh
vikse
jo
mondu
kymmendy
vuottu
tagaperin
on
pandu
leviet
lahkot
, ku
suas
muuttua
jallaččimet
kuival
puulattiel
seizojes
. Vanhat hos
oldaheh lahkot
, ga
sentäh
dielon
spruavitah
. Suohine
vezi
maltau
pidiä
tallel
eläviä
ainehtu
. Alahanpäi
puu
vai
kovenou
da
lujenou
, piälepäi
se
on
valgei
da
kuivu
.
Suo
- da
muaperäl
sada
vuottu
on
vai
yksi
pieni
kodvaine
, ristikanzu
ni
silmäl
sidä
ei
voi
nähtä
eigo oman
elaijan
aigua
ehti
tundie
. Ga
yksikai
, kaikin
Mäin
dai
lähikylien eläjät
mustetah
, kui
vuottu
kolme
tagaperin
rubei
tulemah
vetty
suuril
suoloilpäi
, da
muga
äijy
, ga
kai
ojaine
rodih
jovekse
, vezi
nouzi
ylembä
dorogua
muga
, ga
kai
koppai
sillan
da
ajua
ei
suannuh
. Oligo se
loitonpäi tulluh
vezi
, vai
liene
"puhkennuh
" omien
suoloin
kudai
kerros
, ga
Videl-joven yksi
randu
sinä
vuon
hyvin
heityi
, suurdu
puudu
oli
kuadunuh
vedeh
, konzu
jogi
vähäzel
kiänäldi omua
virdua
. Nämmii
processoi
tutki
gidrogeolougien tiedo
. Se
dai
muut
luonduo
tutkijat
alat
ollah
ylen
tärgiet
nygöi
, sentäh
ku
jälgiaij an luonnon
muutokset
on
roittu suurekse
varavokse
kaikil
Muan
eläjil
.

EI
VAI
USKON
TÄH

Opittelin
lugie
da
eččie
tieduo
, mindäh
lammen
vezi
vois
parandua
. Eihäi se
ole
ihan
yhten
uskon
täh
. Midä
mostu
on
suohizes
vies
? Astieh
keral
otettu
Pohjattoman
lammen
vezi
ei
ruvennuh
kuariččemah
hapannuol
ni
nedälin
peräs
. Luvin
, ku
se
pidäy
lämmittiä
enzimäi
20, sit
60 gruadussissah, da
sit
vaste
n’uustella
. Ku
ruvennou
nenäh
tulemah
rikil
, sit
sie
on
serovodorodua, kudai
on
ylen
vaikuttai
aineh
. Ku
sidä
ollou
ylen
äijy
, sit
mostu
vetty
ei
sua
juvva
eigo hibjua
sih
kastua
. Ei
olluh
rikin
hajuu
, liene
ei
olluh
ga
sit
vai
ihan
vähäine
. Vai
vaikutettaneh
muut
minerualat
, kudamii
ainos
on
kaikis
vanhois suovezilöis.
Lämmis
mualois
mereh
tulijoin
jogiloin
juuri
jovensuulois
on
moizii
joven
levendyksii
, buite
pienet
järvet
roijah merirandah
. Niidy
sanotah
limanoikse. Niilöin
pohjih
kerdynyh
muda
ylen
terväh
happanou
da
sendäh
sinne
kerdyy
äijy
sidä
samastu
serovodorodua, kudai
ylen
hyvin
parandau
luu
- da
kaikkii
toizii
taudiloi
. Meijän
kylmän
ilmaston
da
lyhyön
kezän
periä
kai
menöy
hillembä
, ga
ainehet
pyzytäh
tallel
hätkembän
aijan
, eriže
syväs
lammes
. Sih
näh
, oligo konzu
Pohjattoman
lammen
vezi
tutkittu
, tieduo
ei
löydynyh
. Toinah
toiči
...