Тексты
Вернуться к просмотру
| Вернуться к списку
Suvun luja loimi
История изменений
27 сентября 2023 в 12:13
Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Kai lugijat tietäh meijän lehten ammuzen dai nygözen abuniekan Galina Ol’kinan. Häi maltau hyvin kirjuttua dai sanella, maltau pidiä iččie artistannu rahvahan ies. Häi tundou paginan sanan dai paginan aijankesken. Kuunella, kui häi sanelou omii suarnoi, on ylen mieleh. Ga vie čomembi Galina on pajattajannu! Hyö sizärenke L’udmila Bobinanke oldih enzimäzet karjalazet pajattajat vie konzu ei olluh ni “Omua Pajuo”, ni “Omua muadu”... Silloi, konzu Viola Malmi rubei pidämäh karjalazen folklouran pruazniekkoi Kiži-suarel. Vorobjovan sizärien ansambli oli enzimäzien karjalazien pajattajien luvus.
Ga sidä enämbän hyviä mieldy toi pagin Galinan tyttärenke Jekaterinanke! Häi eläy Videles, ga kezäl naizel puutui olla Kižisuarel ... kudomas! Sendäh ku Kat’a maltau kuduo kangastu. Jo nelli vuottu jatkuu tämä hänen čoma ruado, ga yksikai häi sanou, ku vie vaste opastuu... “lavunnuh ekspozicii-projektan ozanottajannu Jekaterinan kučuttih tänä kezän Oševnevan taloin emändäkse. Kaksi nedälii pidi olla rahvahan keskes. Turistoi oli ylen äijy huondekses ildassah! Sit pidi ainos kuduo da ozuttua, kui se hursti kudovuu da pitkenöy... Dai kangas lopui! Kat’al pidi yksinäh luvva uuzi, ku vois jättiä valmis kangas niile ruadajile, ket tuldih täh taloih jatkamah kuvondua hänen jälles. Kat’a maltoi sen ruadua, onhäi älyy piäs. Se luonnon äly autoi da pädi, konzu pidi sellittiä ristikanzoile, mindäh kangahan pirdua sanotah pirrakse. Luonnon äly da hyvä karjalan kielen tundemine autettih. Häi tiezi sen, ku haravan hammastu sanotah “pirdu”. Dai iče smietti, ku juuri sendäh ku kangahan pirras on äijy “hammastu”, pirdua sanotah pirrakse.
Kuibo et tiijä karjalan kieldy, ku Ol’kan pereh on Videlen čupun Simonniemespäi! Kuibo et malta karjalakse, ku Kat’an buabo Paraski oli niidy Gavroloi, kenen periä tämä karjalaine Gavlisto sai nimen Gavrilovka! Died’oi, Ol’kan Ondrei, tuatan tuatto, oli “otettu”, buabo joudui viijen lapsenke yksinäh. Pidi eliä voinat dai pavot... Kogo polvel yhtenjytys oza... Ga ei katkennuh sugu, vikse luja oli loimi!
Videlen veteruanoin nevvosto otti ozua Živaja derevn’a (Elävy kylä) projektah, da sen avul Videles piettih kangahal kuvondan opastandua. Tämä projektu keräi muasteriloi opastajikse da niilöi naizii, ket tahtotah opastuo kudomah. Rahvahallizen muasterin nimen suannuh Tatjana Jušina Alavozespäi tuli Videleh Kat’ua opastamah. Sit pidi suaha omat stuavat. Sit jo kudojes händy nevvottih da autettih Marija Pot’omkina Videlespäi da Nadežda Nožkina Suures Mäispäi, ket jo maltettih kuduo. Joga ruavos on omii pienii kohtazii, kudamat tullah vastah ruadajes da kudamien tiedämine luadiu ruadajan muasterikse. Kangahal kudomizes niidy on joga askelel. Kui sovitah toine toizeh rinnal olijat mujut – se on ylen tärgei, ga jo onnuako jälgimäine da kebjein dielo. Enzimäi pidäy harjavuo kudomah muga, ku hursti olis silei, ei vönys, ku reunu olis kovaine da oigei, da vie äijy muudu.
Jekaterinal on kerdynyh ylen čomua poloviekkua. Vanhois ribuzis häi kudou tuttavah karjalazeh tabah, junozil. Ga uuzis kudou ihan uuttu, nygyaigahistu hurstii, kudai pädöy linnalazeh kodih dai fatierah. Kai lattiel nengomua čomuttu on žiäli panna... Rahvas linnas ylen hyvin ostetah, ga kyläläzil, kui Kat’a iče sanou, on huigei myvvä... Ga kunnebo menet myömäs, kerran ruado on ruattu! Kangahal kuvondah pidäy olla äijy aigua dai neruo. Eihäi Kat’a joute istu. Hänel on äijy muudu hommua da dieluo. Videlen Veteruanoin nevvoston toimijannu ristikanzannu naine ainos on hovus, on yhtes kaikis kylän pidolois. Vie pajattau naizien Žuravuška-pajojoukos, vie opastau lapsii konzu mih käziruadoh, ainos on kaikkien kyläs piettävien pidoloin keskes.
Jekaterinan paginan aigua jygei oli keskittyä hänen sanelemizeh, himoitti muheloittua da muite vai hyväs mieles kaččuo paginua. Mittuine täl naizel on luja da selgei taba, kui hyvin da oigieh häi kaiken ellendäy da maltau sellittiä. Eigo peitä nimidä, eigo viäristä, eigo tyhjiä sano. Ihan kui hänen muamo Galina, ihan kui hänen buabo Anna Ivanovna Vorobjova... Luja, luja on loimi täl suvul! Tozi karjalaine naine, mittumua on vie ylen äijy meijän kylis. Toivotan Kat’ale pitkiä kangastu, lujua tervehytty da tirpamistu, konzu tulou aigu andamah ielleh tädä neruo... Taki löydyy Videles libo lähikylis nuorižuo, kedä rubieu miellyttämäh kangahal kudomine.