Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Veselova L’ubov’ , Stroganova Irina .
Karielan kežäpruazniekka Lahdessa
Источник:
Karielan sana. 1(132), 2012, с. 3
Veselova L’ubov’ , Stroganova Irina
Karielan kežäpruazniekka Lahdessa
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Vielä talvella Tverin karielaziin luoh tuli ammune tuttava Šuomešta – Elina Hatakka, kumbane jo moni vuotta ruado sekretarina Tverin karielazien ystävin ühükšeššä Šuomešša. Hiän moni kerdua on käünün Tverissä, tundou karielazie. Elina toi hüvän viestin – "Karielan koivuzen" kučutah šuurella jogovuodihizella Karielazin kežäpruazniekalla Šuomeh, kumbane tänä kežänä lieu Lahdessa.
Müö "Karielan koivuzen" laulajat kaikiin rubeimma varuštuačemah. Monet nuoret laulajat opaššuttih šuomen viržilöidä, tahottih luadie hüviä mieldä šuomalazilla tuttaviilla. Boiko mäni aiga, emmä i dogadin, kuin tuli kežä, i läksimä autobuzalla šuureh dorogah. Muata ei tahottan, ajoma veššeläšti, kizaimma da lauloma, da šanelima toine toizella omih azeih näh. Meilä tütöt i brihat ansamblissa ollah karielaziin perehistä, oli midä paissa keškenäh.
Elimä müö 5 kilometrašša Lahdešta pikkarazissa kodizissa, kumbazet oldih srojittu šuurella goralla. Täššä kohašša oli äijä puuda, alahana - Vesijärvi. Tämä kohta šanuočöu Messilä.
Toissa päivänä müö kaikiin šuoričima parahih karielan kos’tjumoih da läksimä ajamah Lahdeh. Enžistäh müö tulima linnan keškuštah, kunne keräüdü äijä rahvašta. Tuldih miän hüvät tuttavat: Tapio Mustonen, Elina Hatakka, Leena Joki. Kaikilla müö lauloma karielast’a da šuomalast’a virtä. Šuomalazet veššeläšti priimittih meidä. Šieldä müö läksimä Isku-Аreenah, missä oli šuuri koncerta.
Isku-Аreenan luona oli luajittu "Karielan külä", kumbazešša oldih ožutettu kaikki külän ruavot: ket tahkottih kossua, ket šivottih vaštoida. A keššellä "küliä" müö lauloma karielazie viržie.
Ildazella kaikiin keräüdümä üheššä, šanelima omih mielih näh, lauloma karielazie i veniäläzie viržüzie miän šuomilaizilla tuttavilla varoin. Tuli mieleh, što müö olemma üksi šuuri pereh, ka kuin oli meilä veššelä!
Päiväne vielä ei laškiečennun, i müo läksimä alah gorašta, missä elimä, kaččomah šuurda järvie. Berjogarandua müöt’ lapšet kizattih miäččuh, oli äijä rahvašta da kaikenmuozie vanhoida i nügüzie venehie. Järelläh aštuoss’a pagizima, što vet huomen miänomalla Innalla lieu šünnündäpäivä, kumbazen hiän viettäü ei omašša koissa, a Šuomešša, dai vielä meinke kaikinke! Müö keräimmä hänellä varion šuuren bukeitan kukkua, i kaikiin miänomat tütöt i brihat šaneldih Innalla omie lämbümie šanoida. A pühänpiänä müö nouzima aivion i pozdruavima vielä i Antonina Mihailovnan, hänellä tože oli šünnündäpäivä.
Kolmandena päivänä pruazniekkua oli marši. Kaikiin, ket oldih tullun karielan pruazniekalla, keräüvüttih šuurella ploščädilla. Šieldä rahvaš lähtiettih aštumah Isku-areenah päin. Konža müö kopittima, lauloma virtä. Kaikkie enemmän lauloma "Huomneš zor’alla", kumbane kaikilla mieldü.
Rahvahalla oli ženmuone pruazničnoi nastroen’ja, što äššen vihmalla ei šuanun ajua pois’ karielazie, kumbazet tuldih kaikešta muailmašta tällä pruazniekalla nägiečmah i šanelemah omah eländäh näh.
Mie duumaičen, što kaikilla tämä pruazniekka jätti hüviä mieldä i viikokši jiäü muistoh.