Тексты

Barhatova L'udmila. Karielan kul’turan kežäpruazniekka Molokovašša

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Karielan sana. 1(134), 2014, с. 2

Barhatova L'udmila

Karielan kul’turan kežäpruazniekka Molokovašša

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской

Tverin
Karielašša
jogo
kežiä
keräüvütäh
rahvaš
üheššä
kumbazešša
olgah
rajonašša
, štobi
gulaija
karielan
kul’turan pruazniekalla
. Tänä
vuodena
XIII Šuomi-ugrilazin rahvahin
festivalin "Gostissa
tverinkarielazin
luona
" oli
2. avgustua Illän-prorokan päivänä
. Festivali
oli
ühdissettü Molokovan rajonan
85-vuodihizen jubileinke. Vaštai
gostie
rajonan
vanhembi
Andrei Jefimenko, hänen
abulaizet i
rajonnoin avtonomijan preda
Viktor Ber’ozkin, kumbane
jo
moni
vuotta
äijän
ruadau
karielan
kielen
i
kul’turan hüväkši
.
Pruazniekalla
tuli
gost’ua
i
Tverinlinnašta, i
kaikista
paikoista
, missä
eletäh
karielazet
: Ruameškan
, Spiirovan, Lihoslavl’an
, Maksuatihan, Vesjegonskan, Biežečköin i
Sandovan rajonoista
. Edizeh
kaikin
keräüvüttih
Molokovan keškuštašša, missä
šeizou
korgie
puametnikka salduatalla-voittajalla Toizešša
Mualman voinašša
. Rajonan
vanhembi
Andrei Jefimenko i
Tverinkarielazin
kul’turnoin avtonomijan preda
Nikolai Turičev avattih
pruazniekan
. Tervehütettih
rahvašta
Tverinoblastin gubernatoran, Tverinlinnan Duuman
i
kul’turan komitetan eduštajat. Žen
jälgeh
kaikin
pruazniekkovozet lähtei
maršimah Molokovua müöten
kohti
festivalin pruazniekkapaikalla.
Marši oli
ülen
šoma
, kirjava
! Vet
naizet
oldih
kaunehissa
vuatteissa
. Kaikin
muhistih
i
kopitettih
boiko
i
hüvin
mieliin. Jogo
rajonašša
karielazilla
ollah
šomat
erilazet vuattiet
. Vesjegonskan naizilla
oldih
ruškiet
sarafanat, a
perennikät
oldih
luajittu
buabon
sundukašta
löüvettü
vanhoista
käzipaikoista
. Kuulin
, što
Vesjegonskašša nüt
vähän
paissah
omalla
kielellä
. Mänin
pagauttamah
ves’egonskan naizie
. Küžüin
: "Pagizetta
go
karielakši
?" - "A
kuinbua
? Pagizemma
, pagizemma
."- vaštai
Katerina Kudr’ašova Lopatihan küläštä
. Šanotah
toko
, buitto
karielaziin pagina
ves’ma
äijäldi
eruo
, jogo
küläššä
paissah
omah
rukah
, ei
šua
maltua
toine
toista
. A
vet
müö
Katerinanke ülen
hüvin
maltoma
, vainka mie
olen
Tolmačušta
päin
. Miuštenah, nämä
erot ei
olla
niin
šuurie
, kuin
pöllätelläh
. Pruazniekka
meilä
molemmilla
ves’ma
mieldü
.
Kuulu
laulu
karielan
, estin i
veniän
kielellä
. Avai
pruazniekan
Karel’skij Gorodok-külän ansambli
"R’abinuška". A
kuin
hüvin
laulettih
ansamblit
"Karielan
koivune
" Tveristä
i
"Virži
" Lihoslavl’ašta
, kumbazie
ohjatah
Ruslan i
L’udmila Gorcevat läššä
kakši
kümmendä
vuotta
. I
Ruameškan
rajonašta
Nikol’skoin külän
ansambli
laulo
karielazie
viržilöidä
ves’ma
šomah
. Zoja Popkova, ansamblin
ohjuaja
, varuštelou programman jogo
festivalih.
Voi
kuin
šomašti
šoittau
karielan
kandeleh
! Mieleh
kaikilla
oli
kuunnella
Spiirovan muzikal’noin školan
lapšie
, kumbzet šoitetah
kandelehilla jo
moni
vuotta
. Oli
festivalilla i
tunnettu
Veniällä
i
Šuomešša
lapšin
kandelehansambli "Vihmane
" Lihoslavl’ašta
.
Estilazista päin
, kumbazet
eletäh
tverinmualla, oli
pereh-ansambli "Eunake". Nuorin
laulajalla
täüdü
ei
enämbi
kuin
kakši
vuotta
! I
že
lapšut
muamon
üššäššä pikkuzešta
šuaten
kuulou
lauluo
omalla
kielellä
. Ken
tahto
, voičči
tancuja nuorinke
estilazinke, vet
hüö
kaikkie
kučuttih
kruugah
.
Müttünäne
karielane
pruzniekka on
jarmankatta
! Koncertan
jälgeh
gulanja veššeläšti jatku
jarmankalla
. Kaikkie
mahetah
nerokkahat
karielazet
rahvaš
! Maksuatihan rajonan
Kl’učevoin külän
emännät
sinizissä
kaunehissa
vuatteissa
tarittih
karielast’a
piiruada
i
sul’činua
. Obrosovan školan
ruadajat
keitettih
kalarokan vašta
püüvetüštä kalašta
i
kaikilla
annettih
pruubuija. Jarmankalla
oli
marjua
, čuajuo
samvuarašta
, morsuo, vuašua
, omua
olutta
!
Ahmatovan kül’an naizet
Sandovan rajonašta
ožutettih
, kuin
hüvät
ollah
karielazet
muasterit-kirvešmiehet, kumbazet
mahetah
luadie
šomie
naličnikkoida ikkunoih
. Voičči
oštua
puuhine
stola
i
taburetkat, a
lizäkši
puušta
luajittu
dinozavrikka.
Gost’at
jo
ruvettih
hilläkkazeh lähtemäh
kodih
päin
, a
pruazniekka
ei
loppun
: šoitti
šoittu
, gul’anja jatku
. Nikolai Turičev hyväšiämizešti kučču
kaikkie
: "Enžikežänä terveh
tulgua
tverinkarielazin
pruazniekalla
Spiirovan mualla
! "