ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Saloheimo Veijo . Tverissä šügüžüllä 1990

Saloheimo Veijo

Tverissä šügüžüllä 1990

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Tuli kuččhu Tverih šügüžüllä 1990. Tverin universitetan docenta Vasilij Aleksejevič Vinogradov kučču miun Tverih üheššä akademikanke,iččienke Pertti Virtarannanke.
V.A. Vinogradov oli vuonna 1987 Petroskoissa šilloin, kun perüššettih Karielan Rahvan Liiton, da hiän ajaldi gostih susiedahŠuomen Joensuun linnah.
Läksimä Tverih Helsingistä. Harvah susiedah ajelluna miula oli diiva, kuin monda sinine-harmuada sumkua šuomalazinke tavaroinke pandih vagonan lattien kamerah. Pertti Virtaranta moni kerdua ajeli Tverin karielazih külih tunnuštuačemah karielan kielenke i rahvahan kul’turanke vuuvvešta 1957, nin hänellä ei ollun täššä nimidä uutta.
Kuin pojiezda tuli Tverih, näimmä - meidä vaštuamah tuli moni ristikanžua, kumbazie mie en tunden. Aijan mändüöh heistä hüvin tunnuššin Vasilij Vinogradovan da Mihail Orlovan.
Perüštämišsobranjan piettih Tverin oblastin Gor’kijn bibl’otekašša, kunne keräüdü äijä rahvašta. Kučuttu oli ristikanžoida kaikista rannoista. Oli Prudovalla šündünnün Anna Krjukova Tartosta, kenenke kirjuttelima kirjazie da tervehükšie kakši kümmendä vuotta. Jäi mieleh Kozlovan Puasinkoin kojinemändä Jevdokija Iljina. Karielan Rahvahan Liittuo edušti Pekka Zaikov Petroskoista. Üksi heimovelli toi äijän tervehüzie Sverdlovskašta. Tervehütti sobranju Tverin universitetan rektora A.N. Kudinov.
Šanottu oli äijä. Miun mieleštä hüviin šaneli professora Mark Iljin 1930-vuožiloista, konža kirjutettih karielankielizie kniigoida i painettih opaššundakniigoida, vet šilloin opaššettih karielan kieldä školissa i Lihoslavl’an tehnikumašša. Iljin oli luadin kačottavakši vistavkan hävitükšeštä šäilünneistä kniigoista.
Tverinkarielazin kul’tura-ühükšellä annettih šuuren ruadoprogramman. Predakši vallittih historijan docentan Vasili Vinogradovan, zamestitel’akši odlih vallittu oblastin administracijan ruadaja Mihail Orlov da Birjučevan školan direktora Ivan Lopakov.
Pertti Virtaranta šano tulevana ildana, kun ajelima külissä, da läksimä Ol’oššovalda vilurandah päin, što nüt tunduu välläldä, vet ennein nagole oldih ket-ollou kaččojat miehet reunašša. Aijat oldih vaihtumašša parembah päin.

Veijo SALOHEIMO, Tverinkarielazien üstävien Šuomen ühükšen veterana, Itä-Šuomen universitetan historijan professora pensillä