Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Matkuštamini vuarojen kautti šuolajärvellä
Uljana Tikkanen
Matkuštamini vuarojen kautti šuolajärvellä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Perintehellini lomaretki tällä
kertua oli Kazahstanin ta Kirgistanin raja-alovehilla .Yhekšänhenkini ryhmä 12 päiväššä pyöräili Alma-Ati-kaupunkista Issik-Kul’-järven rannalla šeisojan Balikčikaupunkih šuaten .
MATKAH VALMISTAUTUMINI
Matkailuo varoin avattujen maijen valinta nyt on ylen köyhä , min takie matkuštamisien šuosij o Lähi-ijän maih kašvau .Miun armaš yštävä , šeikkailumatkojen kekšij ä Emilija Larij eva jo viime vuotena taričči ošallistuo retkeh , kumpani alkau Kazahstanissa ta loppuu Kirgistanissa .Retki oli kekšitty tovellah vaikie ta piäššä ošallistujiksi voitih vain ne , ket jo oltih Emilijan monipäiväsissä polkupyöräretkilöissä ta ket ymmärretäh , mitä heitä vuottau .
Jotta piäššä retkeh pitäy alkua šuoriutuo šiih kolme-nellä kuukautta etukäteh : järještyä pyöräretkijä , pityä iččie hyväššä fiisiseššä kunnošša , jotta olis enemmän voimua , ta vielä ni eččie retkie varoin tarvittavie varuštehie .Teltan , makuupuššin , vuatteijen pitäy olla keštäjinä ta kepeinä – retki on pitkä ta kaikki vehkehet pyöräilijä ajattau mukana erikoislaukušša tavaratelintehella .
Vehkehien paino on niise tärkie , šentäh kun lentokonehen yhen lipun matkatavarah kuuluu vain 23 kiluo (niijen luvušša on polkupyörä ta ne vehkehet , kumpasie ei šua ottua käsilaukkuh ) ta 10 kiluo vehkehie , kumpaset šuau ottua käsilaukkuh (šiih mäntih kaikki vuattiet ).
Lento Moskovašta Alma-Atih kešti nellä tuntie ta aikavöijen vaihtamisen takie lentoyönä meilä ei ollun aikua muata , šentäh enšimmäisenä retkipäivänä tehtävänä oli valvuo ta eččie voimie ajua enšimmäisie kilometrijä šekä yrittyä vielä huomata uušien paikkojen kaunehutta .
ČARIN : AJAN LUATIMA
STARINALINNA
Heti enšimmäinenä päivänä myö
piäsimä Čarin-kanjonih .Še on Kazahstanissa Kiinan ta Kirgistanin rajojen viereššä .Kanjonie voipi kaččuo kuin ylähyätä , niin ni alahuata .Korkeijen 150–300-metrisien kivišeinien välissä on tie , kummaista myöten ajat joven rannalla .Kivišeinät muissutetah starinamaisie muinasie linnoja , kumpasien luatijana on aika ta tuulet .Ne tuullah niillä paikoilla täyvellä vapauvella .
Šeinät muutetah omua värie vuorokauven ajan mukah .Myö tulima Čarinih päivällä ta kanjoni oli hiekkakeltani , a illalla , päivänlašun aikana šeinät ruvettih ruškenomah .
Kanjonilla on kunnoššettu telttapaikkoja ta enšimmäini yöpymini kahen unettoman vuorokauven jälkeh mäni oikein mukavašti .
KOL’SAIN JÄRVET OLLAH TAIVAHAN KAUNEHET
Matka Kol’sain järvillä oli kamala .Piti pyöräillä koko päivä ylöš ta koko päivä vihmu šekä oli luja ta vilu tuuli .Šinä päivänä myö tuntima kazahstanilaisien vierahanvaraisutta .
Oli aika jo šyyvvä evähie : voileipyä ta šokolatie , ta juuvva čäijyö , ka ei ollun šopivua paikkua , missä vois peittäytyö vihmašta ta tuulešta .Tien laijalla šeiso kiini pantu kahvila ta myö piättimä šyyvvä murkina šen terassin katon alla .Parin minuutin piäštä tuli kahvilan isäntä , taričči keittyä kuumua kahvie ta pani ratijuo šoimah .Myö olima tovellah kiitollisie hänellä šemmosešta huolešta ta mieli heti tuli vesselämmakši .
Šen jälkeh piti ajua ielläh ylöš , ta mitä ylähämpi myö nousima , šitä kylmempi tuli ilma .Enšimmäisen järven rannalla olima täyšin kohmistun ta kaštun .Piti vielä vuottua , kuni retken johtaja löytäy yöpymispaikan , ka še oli tyhjä as’s’a , šentäh kun rintehet oltih oikein jyrkät .Meijän onnekši viereššä oltih jurtat , kumpasie šai vuokrata halvemmalla hinnalla , šentäh kun turistija oli jo vähän .Šielä myö šaima kuivata märät vehkehet ta vähäsen lämmitä .Ka šiih kaččomatta täštä päiväštä alkuan jokahini meistä yksi toisen jälkeh oli viluštun .
Enšimmäisenä päivänä myö kävimä kaččomah järvijä .Alajärvi oli viereššä , a yläjärveh šuaten piti noušša kahekšan kilometrie vuararinnehtä ylöš .Aikua kävelyretkeh oli vain puolipäivyä ta piti ruttoh aštuo pahuapolkuo myöten .Pahakši še polku tuli šentäh , kun šitä myöten aššutah vieläi heposet , ni terävien kivien välissä on šaviröppö .
Alajärven ta yläjärven šijannin korkevuon ero on 450 metrie ta kahekšan kilometrini polku niij en välissä .Šillä korkevuolla piti noušša .Jotta kuvitella , kuin jyrkkä rinne šielä on , voitta kuvitella , jotta yheltä järveltä toisella järvellä pitäy noušša niin kuin kerroštalon 150.kerrokšeh ta šiitä aštuo jälelläh .
Šemmosen matan šuorittaja kyllä šuau oman helmen lopušša , kun tulou taivahan kaunehella järvellä lumisien ta meččäsien vuarojen välissä .Järven vesi on kirkaš ta näkyy kaikki , mi on šen pohjašša .Muailma šäilyttäy peitošša omie kaunehimpie paikkoja .Kyllä , himottais olla šielä koko päivä ta kävellä järven ympäri , ka piti aštuo jälelläh ta ajua toisella yöpymispaikalla .
KIRGISTAN VAŠTASI KOVALLA TUULELLA
Retken kešellä myö ajoma Kazahstanista Kirgistanih .Oli mukava ylittyä valtijollista rajua polkupyörällä .Kirgistanissa alettih pahat tiet ilman asfalttie ta vieläi kovat tuulet , kumpaset tuullah äijyä kovemmin , kuin Karjalašša šyyšmyrškyjen aikana .
Kirgistanissa meijän tarkotukšena oli pyöräillä Issik-Kul’-järven šuvirantua pitin Balikči-kaupunkih šuaten .Enšimmäiset päivät Kirgistanissa myö ajoma ylätašankolla , kumpani on monta šatua kilometrie levie ta kumpasen aitaukšena ollah lumivuarojen "šeinät ".Puita šielä melkein ei ole , šentäh vuarat nävytäh hyvin joka paikašta , još vain taivaš ei ole pilvissä .
Issik-Kul’-järvi muissuttau mertä , vesiki šiinä on šuolani šekä še on kirkaš ta puhaš .Šuvirannalla autotie kulkou ihan järven viereššä , voipi ajua ta nauttie järven kaunehutta , kumpasen toiselta rannalta näkyy vuaroja .
Ajua pyörällä Kirgistanin teitä myöten oli ylen vaikie , šielä oltih tiet ilman asfalttie ta vieläi liijan nopiet kuškit .Yksikänä heistä ei ohittan meitä liikennehšiäntöjen mukah , hyö ajettih ylivauhilla ta voitih vielä ni karjuo meilä kirošanoja .
Šilloin ajattelin , jotta šuhtautumini polkupyöräilijäh näyttäy kulttuurie .Polkupyöräilijä on turvatoin , ka šiäntöjen mukah šillä on omat oikeuvet autotiellä ta autonkulettajilla pitäy tietyä ne ta ajua niijen mukah .Šanakši , Kazahstanin autoteillä ei ollun šemmosie proplemoja .
Viimeset kilometrit myö ajoma levietä uutta tietä myöten , šielä oli paikkua kaikilla .
Viimeni yöpymispaikka oli Balikči-kaupunkin hotellissa .Startin hetkeštä retken loppuh mäni 12 päivyä ta oli ajettu 650-kilometrini taival .
Matkuštamini vuarojen kautti šuolajärvellä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский