Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Mečänkuadai F’odor Koškin
Nadežda Mičurova
Mečänkuadai F’odor Koškin
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Anuksen
mua on kazvatannuh äijy hyviä da ruadajua rahvastu , kuduat kestettih voinat da jygiet aijat .Ei olluh kebjei nämmil ristittyzil voinan jällesgi , konzu pidi nostua lujale pohjale omua muadu da parandua rahvahan elostu .Yhtet kuattih meččiä da nostettih uuzii kodiloi , toizet ruattih peldoloil , kolmandet kazvatettih da opastettih lapsii .Kaikil mieles oli vai yksi – ruado .
Hyvän ruavon periä vuvvennu 1966 Anuksen lespromhouzan mečänkuadajal F’odor F’odorovič Koškinale oli annettu Socialistizen Ruavon urhomiehen arvonimi .Kylmykuun 22.päivänny rodih jo kolmekymmen vuottu F’odor Koškinan kuolendas .Anukses tädä ruadajua miesty , Ulvanan karjalastu mustetah da pietäh počotas .Vuvvennu 2019 Anuksenlinnan saduh , kudai oli azuttu Komsomol’skoin pihal Tundemattomah saldatan -mustopaččahalluo oli istutettu puu F’odor F’odorovič Koškinan kunnivokse .Sit savus kazvau toizien Anuksen tundiettuloin ruavon - da voinuveteruanoin puudugi .I niidy rahvastu meil pidäy mustua .
JO PIENETE MEČČYRUADOLOIS
Rodivui F’odor F’odorič Koškin vuvvennu 1927 Ulvanan meččyhierus lapsekkahas perehes .Paiči F’odorua , Koškinoin perehes oli vie kolme lastu : vahnembi velli Mihail , häi kuoli aijoi , Ol’ga-sizär da nuorembi velli P’otr .Jo pienete lapset perrettih randoi uiton aigua da maltettih pilata halgoloi .Enne Ulvanal oli lesopunktu , sentäh kai hierun rahvas oldih meččyruadolois .F’odoran tuattogi oli hyvä mečänkuadai da nerokas kirvesmies , azui puus kaikenjyttymii veššilöi , škuappoi , heboloin korjazii , panguregilöi da bričkoi .Nämmii bričkoi kai Piiterih viettih myödäväkse .F’odoran muamo , Marija , kačoi bohattoin lapsii da maltoi paista ven’akse .F’oudor Koškinan tuatal da hänen vellel Iivanal , kuduat elettih perehinneh yhtes kaksikerroksizes talois , oli äijy hebostu , ga kollektivizacien aigah vuvvennu 1933 net kai otettih kolhozah .Jälles voinua Koškinoin talois oli lesopunktan kantor , buhgalteiriet , oligi škola .
LUČKOVKASPÄI SÄHKÖPILASSAH
Konzu sytyi voinu , F’odor Koškinal oli nellitostu vuottu .Nuorel brihal pidi jättiä škola da mennä ruadamah meččäh .Häi kasardi da polti oksii , avvutti toizisgi meččyruadolois .Voinan loppiettuu F’odor Koškinua otetah armieh Pohjazele flotale , kus häi seiččie vuottu sluuži torpedukateriloil .Jälles armiedu vuvvennu 1951 F’odor tuli järilleh omah hieruh Ulvanale , kus kodvazen ruadoi Ulvanan lesopunktal mečänuittajannu da vedäjänny .A konzu tiijusti , gu Ylä-Anukses tahtotah avata uuzi mehaniziiruittu lesopunktu , kerras lähti sinne abuh , yhtel aigua opastumah uuzih ruadotehnolougieloihgi .Täs pidäy sanuo , gu vuozinnu 1950 Anuksen lespromhouzu siirdyy jo uudeh mehaniziiruittuh ruadoh , mi äijäl kebjendi da parandi mečän kuadamistu da varustamistu .Erästy ei pidänyh vediä meččiä heboloil da pilata lučkovkal .Ylä-Anukses F’odor F’odorovič opastui ruadamah sähköpilal da traktoral , kuadamah da trel’uimah meččiä jo uudeh luaduh .Händy kai pandih brigadierakse .Hyväs ruavos F’odor Koškinan mečänkuadajien briguadale annettih Kommunistizen ruadojoukon arvonimen , a iče F’odor sai enzimäzen suuren palkindon Za trudovuju doblest’ -medalin .Oppikkua vai smiettie , F’odor Koškinan briguadu luadi tuhat kubometrii meččiä kuus .
KUAVOIT PUUN – ISTUTA KAKSI
Ruadai mies , F’odor Koškin ei suvainnuh olla bokas suuris dielolois , suvaičči ruadua da ruadua putilleh .Häneh kaččojes toizetgi mečänkuadajat yrrästettihes ruadoh da piästih hyvih tuloksih .Konzu Karjalas ruvettih pagizemah mečän da meččyrikkahuksien säilyttämizes , F’odor Koškin da hänen mečänkuadajien briguadu keksittih , kui teriämbi kuadua meččiä da samal jättiä kazvamah puuntaimenii ."Kuavoit puun – istuta kaksi " – nenga nevvoi F’odor F’odorovič .
F’odor Koškinan briguadu oli hyvänny školannu kaikile meččyruadajile .Hänellyö kai käydih opastumah da suamah mečänkuanduneroloi Arhangelin da Murmanskan meččyruadajat , oli rahvastu Komis , Valgoven’al , Urualal da Siberispäi .F’odor Koškin opasti monii Anuksen lespromhouzan mečänkuadajiigi , kui pidäy ruadua .Tuhukuul vuvvennu 1966 Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston käskyn mugah F’odor F’odorovič Koškinale annettih Socialistizen ruavon urhomies -arvonimi .Sen ližäkse händy palkittih Leninan ordenal da Serp i molot - kuldazel medalil .Vuvvennu 1971 mies oli Kommunistizen puolovehen XXIV kerähmön deleguatannu .Jälles sidä häi hyväs mieles pidi paginua Karjalan ruadivos .Händy pagizutti ruadivotoimittai Akilan Iivan :
– Semmoine oza minul langei , gu minä olin deleguatannu meijän partien XXIV yhtehizes kerähmös .Minä sidä ainos pien mieles i unohta nikonzu en nengostu .Sie yhtehizel kačottih meijän ruavot da pluanat viijen vuvven aigah , vai nämmä dielot olis teriämbi elokseh luadie .Enzimäzikse sanottih , gu rahvahal pidäy elos kohendua .Ottua hos Ylä-Anuksen .Sie rahvahal on lähem kahtukymmendy lehkovoidu mašinua .Joga talois ollah televiizorat , ruadivot , motociklat , motovelosipietat .Rahvas nygöi hyvin eletäh .En ammui minä kuundelin ruadivos paginua .Kočura , meijän Karjalan briguadu 23 000 kubometrii meččiä luadi .Se briguadu minun mieles ruadau ylen hyvin .Minä sanon passibon sille briguadale .Moločat .Meijän briguadu yhtestostu kuus andoi 12 000 festmetrii meččiä .Keviäl olimmo toizis ruadolois , ga briguadu andoi enämbän tuhattu festmetrii joga kuudu .
SUURI VASTUS KARJALAN MEČČIEN TULIES AIJAS
Vuvvennu 1976 Komsomolec-lehtes oli painettu kirjutus F’odor Koškinas .Sie häi sanoi nenga : "Minul on suuri vastus karjalazien meččien tulies aijas .Minä suvaičen meččii , gu nämmis mečis on minun roindumua .Kuadua puu voi terväh , kazvattua sidä on äijiä jygiembi .Konzu kuat meččiä , pidäy duumaija , gu joga oksaine da joga havvuine ei menis sudre ".Muga opasti F’odor F’odorovič Koškin nuorii mečänkuadajii .Häi ainos tahtoi , gu Karjalan mečät kazvettas hyvin , gu ei čällättäs rahvas niilöi da piettäs kunnos .Tänäpäigi meil pidäs mustua moizii ristikanzoi kui F’odor F’odorovič Koškin da ottua heis hyvii ezimerkilöi .
Mečänkuadai F’odor Koškin
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–