Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Repol’an kuoron viimeni laulaja
Uljana Tikkanen
Repol’an kuoron viimeni laulaja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Mintäh
on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera ?Hyö käytetäh mukavua pakinantapua , kummaista käytettih heijän kyläššä , heijän šuušša kieli on elävä ta še on kaunis .Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista , mitä nyt on vaikie kuvitella , še oli aivan toista elämyä ta vain kertomukšet voijah šiirtyä meijät šiih aikah vähäkši aikua .
Männyön vuuvven kešällä mie matkuššin Repol’ah , še oli enšimmäini ta täh šuaten ainut matka šinne .Olin Repol’ašša vain yhen päivän ta šen aikana piti ruttoh pakautella kaikki kylän eläjät , kumpaset paissah vielä karjalakši .Yhtenä heistä oli Zinaida Pavlovna Lebedeva (o .š.Konstantinova ).
ŠUARENPIÄ ON ROUKKULAN JÄRVEN RANNALLA
‒ Olen Šuarenpiän kyläštä , mi oli Roukkulan järven rannalla .Še on Omelien kyläštä 24 kilometrie pohjoseh .Mie olen šyntyn Repol’ašša , ka tuatto oli opaštaja ta hänet työnnettih ruatamah Šuarenpiäh .Hiän oli nuori , vain 18 vuotta ta muamo oli nuori – 17 vuotta , kun 1938 vuotena mie olen šyntyn .Šielä elimä kakši vuotta , a šiitä šota alko ta meijät lähetettih evakkoh Kirovin alovehella , missä enšimmäistä kertua kuulima venäjän kieltä , rupesi kertomah Zinaida Pavlovna .
Roukkulan järvi on yksi šuurimmista Vuoksajoven vesistöh kuulujista järvilöistä Lieksajärven , Torasjärven ta Tuulijärven rinnalla .Roukkulan ta Lieksajärven rannoilla šeisottih šuurimmat kylät , šentäh kun niijen kautti kulki vesireitti .Šuarenpiä-kylä kuin Repol’aki oltih Repol’an pokostan šuurimmista , vähintäin 11–12 taluo šielä aina oli vuuvvešta 1679 alkuan , kun Repol’an pokostan kylistä ta väještöštä ruvettih keryämäh tietoja .Zinaida Pavlovna muistau šovanjälkistä kylyä , kunne hiän myöšty ämmön ta muamon kera vuottamah tuattuo šovašta .
‒ Ennein kylä oli šuuri , oli 20 taluo ta meijänki talo oli šuuri . Šovan jälkeh myö myöštymä Šuarenpiäh .Aikuhiset ruattih kolhosissa , šielä piettih lehmie ta heposie , kašvatettih potakkua .Ämmö autto pienien lapšien kera ta kalašti .Hiän oli hyvä kalaštaja : kešällä venehellä , talvella šukšilla kävi kalalla .Oštamah hänen pyytämyä kalua tultih ni Repol’an eläjät .Mie niise hyvin muissan , kuin ämmö risti šilmät joka huomeneš ta luki malittojen šanat oprasan ieššä , kumpani nyt šäilyy čikolla , mie tahtosin , jotta hiän antais šen miula , ka hiän ei anna , jatko Zinaida .
Zinaida ei muissa oliko kyläššä kirikkö tahi časoun’a .Istorijallisien tietojen mukah 1920-vuosina Repol’an , Šuarenpiän ta Roukkulan kiriköt oltih lakkautettu ta uško oli kielletty .
‒ Kun tuatto myöšty kotih hänet työnnettih ruatamah Repol’ah . Vuotena 1947 mie mänin kouluh , a hiän oli koulun johtajana .Koulu oli šuuri – yli 50 henkie , šentäh kun šiih tuli opaštumah lapšet lähikylistä .Kaikki lapšet , ket käytih kouluh jo paistih venäjäkši .Koulušša šilloin opaššuttih kahekšan luokkua ta viimesen luokan mie lopetin Rukajärveššä , kunne tuatto šiirrettih ruatamah tuomariksi , muisteli Zinaida Pavlovna .
LAPŠIEN HOMMAT TA LEIKIT
Miula aina on mukava kyšyö , mitä lapšen piti ruatua ennein ta mitein hyö leikittih .Vaštaukšet ollah kaikenmoiset ta niitä on mukava kuunnella .
Lapšien ruatona oli auttua hoitamah lehmie , kanoja ta toisie kotielukkoja .Kešällä kaikin käytih varuštamah heinyä lehmillä .Lapšien niise piti riipie lehtijä ta luatie kerppuja , ne pantih kuivuamah tanhuoh .
‒ Myö rikeneh ajoma venehellä meččäh , šielä keräsimä mussikkua ta voitelima ičellä nävöt mussikalla . Muššat olima ta pölättimä toini toista .Kotih tulemma , ämmö kyšyy , a missäpä marjat ollah , a šielä aštiešša vain vähän marjua on , kerto miun pakinakaveri .Toisena huvitukšena oli hyppie ropivon yličči .Konša kalaštamah kävimä , tytöt oltih yheššä veneheššä , pojat – toisešša .Kalaštima ta tulima rannalla , šielä šytyttimä ropivon .Ämmö aina meijän kera kävi ta keitti kalarokkua , paisto kalua kuni myö repimä lehtijä , a šiitä myö hyppäsimä .
Mie kyšyin , näkikö miun pakinakaveri kontien tahi toisen villielukan .Hiän šano , jotta näki kerran hirven ta pakeni pois , ta vielä kerto muisselman kontiešta .
‒ Šovan jälkeh monet mečäššettih ta tuatto kerran tappo kontien . Kačomma , jotta hiän myöštyy kotih venehellä a hänen kera vielä ken lienöy istuu , a še ei ole mieš vain tapettu kontie .En muissa , moušot šöimä lihua šiitä , šaneli Zinaida Pavlovna .
Mitä koškou ruokua , ni kuin kaikilla karjalaisilla kala , potakka ta nakris oli tavallisena ruokana , a kun oli lehmä , ni oliki maituo ta rahkua .Koissa paissettih šankija potakan kera , kalittoja šuuriman kera , mussikašta ta puolašta ta rahkašta piiraita oliki , ämmöt paissettih kalakukkoja lahnašta ta hauvista , šiijašta ta mujehešta .
‒ Koko päivä myö juoksima ta kaikki šyömiset oltih hyvät , hiän muhiu .
Koulun jälken nuori Zina tahto ruatua liäkärinä ta ajo Belomorskih šuorittamah tutkintoja .Tutkinnot šuoritti pahoin ta ei piäššyn opaštumah , tuli kotih ta rupesi ruatamah lapšien kojissa ta šiitä Repol’ah tuli niise lapšien kojissa ruatamah .
KALLIVOLLA KUKKIE KAŠVO
Ruatovuosina hiän harrašti laulamista enšin Rukajärveššä , šiitä Repol’ašša .Rukajärveššä ta Repol’ašša Zinaida kävi kuorošša .Rukajärveššä oli šuuri kuoro , varmašti 35 henkie ta laulut oltih venäjäkši .
Repol’aššaki oli kuoro , kunne Zinaida Pavlovna tuli laulamah , kun šiirty elämäh Repol’ah .Kuoron vanhemmat naiset muissettih karjalankielisie lauluja ta opaššettih toisie laulamah niitä .Kuoro laulo joka pruasniekašša omašša ta nuapurikylissä , ajo esityšmatoilla Kižin šuarella kešäpruasniekkah šekä kävi Petroskoissa ta Šuomešša .Laulajie lämpimäšti otettih vaštah .
‒ Miun lempilauluna oli "Kallivolla kukkie kašvo " karjalakši ta Lieksa-laulu venäjäkši . Ka ei ole nyt kenen kera niitä lauluja laulua ta šanat ruttoh unohutah .Piti nuorempie opaštua , ka hyö ei tahottu .Ken nyt niitä lauluja rupieu laulamah , pahekšiu Zinaida Pavlovna .
Pakinan jälkeh Zinaida Pavlovna ta mie läksimä kaččomah vanhoja valokuvie .On mukava kertuo , missä paikašša ne šäilytäh – ei vanhašša al’pomissa , eikä kropeikašša , vain veikkoh šotilaškapšakissa .Hiän oli armeijašša Sahalin-šuarella ta tämän kapšakin jätti čikolla .Oli ikävä kaččuo kuoron valokuvie ta muissella Zinaidan šanoja , jotta ei ole kenen kera laulua , vet’ niistä kaunehista kuoron laulajista eloh jäi vain Zinaida Pavlovna Lebedeva .
Repol’an kuoron viimeni laulaja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
‒