Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kiinalazien viizahus. 4
Kiinalazien viizahus. 4
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
VIRGUMIEHET
Yksi ohjuau tostu .
Virgumies suojelou virgumiesty .
Mittuine kuningas moine i kanzu .
Ei virgumiesty varata , vaigu hänen poliitiekkua .
Ken pagizou hyvin , sen peräh astutahgi .
Köyhtynyh virgumies varrastau enämbän , migu tavalline virgumies .
Ken kyzymättäh ottau toizel , se on varrastai .
Herrasmies ei ota toizen omua .
Herrasmies ei riidele urain kel .
Midä enämbän kerdua kumardelettos , sidä pienembänny sinuu pietäh .
Suuret kalat syvväh pienii kaloi , pienet kalat čiuroidu .
Pienes mavos kazvau suuri Boa .
Ken ei malta ohjata omua perehty , ei voi ohjata valdukundua .
Parembi on rahvahan palvondu , ku rahvahan vihuandu .
Arvoruadolois palkitah , rikoksis kuritetah .
Konzu virgumiehet ollah rehellizet , kanzu voi eliä rauhas .
BOHATAT DA KÖYHÄT
Gu syönnet riissuu , alä unohta riisun istuttajua .
Suuret den’gat muutetah ristikanzan sydämen .
Bohatan perehes ildazen syvves menetetäh köyhän perehen puolen vuvven vil’l’at .
Bohatal on lyhyt musto .
Nälgäzel yksi riisun jyväine on enämbi migu kobru kylläzele .
Köyhile köyhien gor’at , bohatoile bohatoin zobotat .
Nälgäine tiigru voi syvvä ristikanzan , köyhän mieli miettiy varrastustu .
Ei ristikanzu varrastamal bohatu .
Varua omua köyhytty , älä gorevu toizen bohatustu .
Pienet puretellah kobrua , suuret syvväh leibiä .
Ristikanzu ei elä ilmai syömisty .
Yksi syöy , kolme kačotah .
Kylläzet kalat ollah suuret .
Gu pakiččijal ei ole keppii , koiratgi händy riäzitetäh .
Pakiččijatgi ollah tämän muailman rahvas .
Kengien myöjy kulgou pal’l’ahin jalloin .
Suaduu uvvet kengät , ristikanzu unohtau , gu hänel oldih pal’l’ahat jallat .
Enzikse suaha syömisty , sit vai sobua .
Gu köyhy tulou bohatan taloih , händy pietäh pakiččijannu , hos häi tuligi andamah .
Bohatal jogahine päivy on pruazniekku , köyhäl pruazniekkugi tyhjy päivy .
Sugulažus yhtistäy , bohatus eroittau .
MIELEVÄT DA MIELETTÖMÄT
Mielettömäl tuhman oza .
Mielevys kazvau vaigevuksis .
Gu et maltane omua iččie oijendua , kuibo sit rubiet nevvomah toizil .
Gu liene et kuundele viizahan nevvondoi , jovvut suurih vaigevuksih .
Kypsy ristikanzu ei ole huoletoi , huoletoi ristikanzu ei ole kypsy .
Mielevy kärziy mielevyön periä , puolimieline ainos on ilomielel .
Suuren puun pimeikös on hyvä huogavuo .
Ken äijän ajattelou , mielevyy .
Jälles kovua tuuldu tulou vihmu , ristikanzan hädä voi muuttuo mielevyöh .
Koiru ei rubie syömäh paskua .
Kudai pagizou , ei torua , kudai toruau , ei pagize .
Menetys kazvattau mielevytty .
Hädäine ei malta , maltai ei hädäile .
Mielevy ei luaji viärytty .
Oigienmugažus on arvokkahembi ku tuhat kuldastu kolikkuo .
Konzu lövvät avaimen , sada aziedu onnistuu .
Kaksi on yhty mielevembi .
Mielevy naine miesty parembi .
Hyvä muile , hyvä ičelles .
Viizahan ies ei paista hölynpölyy , kuival mual ei sua uidua .
Nostua vetty kaivos da kuadua jogeh .
Konzu tigru laskehes mäilpäi alah , koiratgi sidä haukutah .
Tapoi tigran , unohti hukkii .
Ei yksi tigru kestä hukkukarjua vastah .
Nägöy vaiku sovat , ei näe ristikanzua .
Ei suuri puu varua myrskyy .
Varoi nagrau mustua poččii .
Konzu näit verbl’uudan , älä sano sidä lehmäkse .
Parembi hyvä kuundelii , migu hyvä pagizii .
Gu tahtonet viizastuo , kuundele rahvahan paginoi .
Ongo kala keldaine vai mustu , sen näit verkuo viespäi nostajes .
Vahnu kaži ei voi hiirii tavata .
Maltau eistyö edehpäi , ei malta perävyö .
Luve nygöi lehmäle pyhii kirjutuksii .
Tiedo on ku valgo , tiedämättömys rounoku pimevys .
Älä ainos usko , midä korvil kuulet .
Kaivolöpšöi rakastau omua kaivuo .
Keinokkahas nuorukkaizes ei ainos kehity vahnu da viizas ristikanzu .
(Täh voibi ližätä hyvä karjalazien sananpiä : Vahnu vuozil , ga nuori mielil .)
Kiinalazien viizahus. 4
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский