Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Igä kai meni pajonke. 1
Nadežda Mičurova
Igä kai meni pajonke. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
L’udmila Bobinan mustole
Kylmykuun 13.päivänny azetui L’udmila Bobinan syväin .L’udmila F’odorovna oli tozi karjalaine inehmine , kudai kaikel omal syväimel suvaičči armastu muamankieldy da karjalastu pajuo .Hänen elaigua voinnus verrata pitkän pajonke .Enämbi kuuttukymmendy viitty vuottu L’udmila F’odorovna pajatti horis da pajojoukkolois .Se suvaičus pajoh rodih hänel vie pienete .Vorobjovien suures lapsekkahas perehes puaksuh kuului pajo da soiton iäni .
– Mama oli Pienes Sellispäi , a papa Kotkatjärven Goran hieruu . Čomat iänet oldih mollettiloil .Konzu mama oli nuori , pajatettih ven’akse ."Kazvatti muamo " vot sen vai mama maltoi karjalakse . Myö Kolatselläs elimmö .Viizi vuottu minul oli , jo pajatin sidä pajuo .Muite mamanke pajatimmo "L’ubili men’a uvažali ", "Večer večerejet ", "Mamašen’ka branila ".Tragičeskoit pajot enimät oldih kai .Papa pajatti "Mež krutih berežkov ", "Jehali soldati ".Kai net pajot papa toi voinalpäi , gu voinal oli jälgipäivissäh .Kodih äski jo tuli vuvvennu 1946.Papal oli čoma bariton da tarku korvu .Häi oli muitegi artistu , spektakliloi azui .Kinelahtel elimmö , minä Kinelahtel rodiimmosgi .Sie kirikös azuttih kluubu .Rahvas kluubah ei käydy , riähkiä varattih , eigo nuorižuo vahnembat sinne työtty .Sit papal , gu oli kommunistannu da partiijärjestön sekretarinnu , tuli mieleh azuo spektakli .Iče sen kirjutti rouliloin mugah , kirjutti sen svuad’ban , ihan kui ennevahnas sidä piettih , kui kodžile käydih , kui ženihy andilastu pyrritti miehele da kui mendih venčale .Rahvastu tuli kaččomah sidä svuad’bua ihan kai Kinelahten hieru , ei olluh hernehel kunne pakkuo .Mama oli andilas , a papa ženihy .Minä pikkaraine , vaste rodivunnuh .
Vorobjovien perehes oli seiččie lastu , kai tytöt , vahnembi oli L’us’a .Muamo Anna Ivanovna ylen hyvin ombeli , a tuatto oli vetvračannu .L’udmila F’odorovna ylen hyvin musti omii buaboloi da died’oloi .Sellin buabo oli ylen vessel da pagizii , kuigi L’udmila Bobina , ainos ennevahnallizii zuakkunoi saneli .
– Buabo oli meil ylen bojevoi , kävyi kai raččahis . A konzu ajoi käris , ičegi hebuo ohjai .Sit pajonke ajoi da vie taljanku oli hänel .Taljankal soitti .Hebo juoksou , häi pajuo vai työndäy .Ylen äij än tiezi častuškua ven’akse , ga iče ellendännyh ei midä pajattau .Kai častuškat oldih huliganskoit .Buabo istin karjalaine oli .Kačo , Anukses gu kazvoimmohäi , ij än kaiken pagizemmo omal kielel .Mama da papa sežo paistih Anuksen luaduh .Nuorembat sizäret , gu roittih Videleh , ga videlekse paistahgi .Meidy kai niäritettih "Anuksen avvoisuut ".Myö ainos vastah sanoimmo : "Myö emmo ole avvoisuut , myö salvassuut olemmo ".Enimyölleh kazvoimmo muaman puolen babanke .Häi meijänke aiven eli , a Kotkatjärven buabo kävyi vaigu gostih .
PÄČIN "LAVAL " PAJATTAMAS
Voinan da tuatan ruavon periä puutui Vorobjovien perehel ajella kyläspäi kyläh .Elettih hyö Kinelahtel , Kuujärves , Anukses , Videles , Tihveris da vuvvennu 1939 Kolatselläl .Siegi viizivuodehizennu L’us’a enzimästy kerdua ozutti pajatanduneroloi Ruskien Armien saldattoin ies .I hos Gal’a-sizär silloi vie oli pikoipieni , yksikai avvutti sizärele pajattua .
– Meijän kois vojennoit saldatat elettih , i heil kaksikerdallizet koikat oldih . Yksi saldattu ylen äijäl suvaičči pajoloi .Minä pajatin lapsen kielel hänele .Se ylen mieldy myöte oli sil saldatal .Käsköy minuu nosta sinne ylähpäi , istuttau vačan piäle , kui hevole selgäh da vie hyglyttäy , rounogu minä ajan .Jo silloi myö pajatimmo "Kat’ušua ", vaste pajo lähti hoduh .Lus’a pajon tiezi kaiken ."Po vojennoi doroge " pajatimmo , sit konarmeiskoidu "Po dolinam i po vzgorjam ". Pajuo oli äijy .Konzu lähtin detsaduh , siegi pajatin .Taburetkale nostetah da vai pajatan .En tiijä , ken minuu opasti , toinah iče opastuin .Mama da papa kerävyttih dovarišoinke yhteh .Muudu ei olluh , lotoh kižattih da sit pajatettih graždanskoloi da voinan pajoloi joukolleh .Hengie kaheksa kerdyi .Eigo viinua juodu , lotoh kižattih da vai iluo vestettih .A Gal’anke pajatimmo myö päčin piäl Kolatselläl .Zuavessi päčin piäl oli salvas , sie oli lava .Zuavesin avuammo da sit käzikkäi seizatummo rinnal .Stola oli vastalpäi .Sie istutah papan dovarišat da vai käzii pläkytetäh , konzu pajo lopeh .Salbuammo zuavesin , sit ilmoitan toizen pajon , zuavessi uvvessah avavuu .Konzu vojennoloile pajatin , ga sit annettih minule n’amuu , priädniekkiä da pečen’n’ua .Käit tävvet , a Gal’a seiniä vaste seizou ."Čučale (L’us’ale ) kaikkie annetah , a minule nimidä ". Kahtu vuottu minuu nuorembi .Sit gu ruvetah hänelleh andamah .Häi pluat’an nostau , jo helmah pannah .
PÄČIN "LAVAL " PAJATTAMAS
Voinan da tuatan ruavon periä puutui Vorobjovien perehel ajella kyläspäi kyläh .Elettih hyö Kinelahtel , Kuujärves , Anukses , Videles , Tihveris da vuvvennu 1939 Kolatselläl .Siegi viizivuodehizennu L’us’a enzimästy kerdua ozutti pajatanduneroloi Ruskien Armien saldattoin ies .I hos Gal’a-sizär silloi vie oli pikoipieni , yksikai avvutti sizärele pajattua .
– Meijän kois vojennoit saldatat elettih , i heil kaksikerdallizet koikat oldih . Yksi saldattu ylen äijäl suvaičči pajoloi .Minä pajatin lapsen kielel hänele .Se ylen mieldy myöte oli sil saldatal .Käsköy minuu nosta sinne ylähpäi , istuttau vačan piäle , kui hevole selgäh da vie hyglyttäy , rounogu minä ajan .Jo silloi myö pajatimmo "Kat’ušua ", vaste pajo lähti hoduh .Lus’a pajon tiezi kaiken ."Po vojennoi doroge " pajatimmo , sit konarmeiskoidu "Po dolinam i po vzgorjam ". Pajuo oli äijy .Konzu lähtin detsaduh , siegi pajatin .Taburetkale nostetah da vai pajatan .En tiijä , ken minuu opasti , toinah iče opastuin .Mama da papa kerävyttih dovarišoinke yhteh .Muudu ei olluh , lotoh kižattih da sit pajatettih graždanskoloi da voinan pajoloi joukolleh .Hengie kaheksa kerdyi .Eigo viinua juodu , lotoh kižattih da vai iluo vestettih .A Gal’anke pajatimmo myö päčin piäl Kolatselläl .Zuavessi päčin piäl oli salvas , sie oli lava .Zuavesin avuammo da sit käzikkäi seizatummo rinnal .Stola oli vastalpäi .Sie istutah papan dovarišat da vai käzii pläkytetäh , konzu pajo lopeh .Salbuammo zuavesin , sit ilmoitan toizen pajon , zuavessi uvvessah avavuu .Konzu vojennoloile pajatin , ga sit annettih minule n’amuu , priädniekkiä da pečen’n’ua .Käit tävvet , a Gal’a seiniä vaste seizou ."Čučale (L’us’ale ) kaikkie annetah , a minule nimidä ". Kahtu vuottu minuu nuorembi .Sit gu ruvetah hänelleh andamah .Häi pluat’an nostau , jo helmah pannah .
"GUHÄI PÄIVÄS EN PAJATA , EI NI RUAVOT EISTYTÄ "
Jälles oli škola . Vesselät , nuoret neidizet ihaškoitettih rahvastu omil čomil pajoloil pruazniekkoin da konsertoin aigua .L’udmila da Galina Vorobjovat ainos oldih parahien pajattajien joukos .Puaksuh sizäret pajatettih yhtes .Hyö mondu kerdua suadih kunnivokirjazii tazavallan da rajonan muuzikkukilvois .Nämmien naizien elaijas , kui karjalazis pajolois , oli kaikkie : vastavukset da erot , miehele menendy da vierahal mual eländy , suvaičus da lapsien kazvatandu .Joga sij as heijän rinnal ainos oli pajo .Miehele mendyy L’udmila Bobinua oza vedi kymmenekse vuottu elämäh Polšah , gu ukko oli siepäi .Ga vierahal mual eläjes ei unohtannuh häi omii pajoloi .Kävyi ven’alazeh horah da pajatti sie .
– Kuuzitostu vuottu minul oli , konzu lopin školan . Meile tuli Vera-sevoitar Sellispäi .Se oli vuozi 1950.Hänenke lähtimmö ehtäl gul’aimah .Kluubas siiriči astummo , a sie sil aigua repeticii oli .Uksen gu avainhäi , minuu vastai Aleksandra Petrovna Ciryl’nikova .Meil školas häi oli pionervožuatoinnu da tiezi , gu minä hyvin pajatin , olin zapevala školas .Häi minuu gu nägihäi , sanoi : "Tules tänne , sinuu tiä ei tävvy ".Sit ehtäs gu rubein pajattamah , se kezä oli , jälles sidä ni heittänyh en .Pajatin joga sijas .Lypsäjänny ruavoin kymmene vuottu .Ehtäl kodih mennes dorogal ainos pajatin .Midä ruavoin , ainos oli pajo .Ičegi keksin kaksi rivii : "Pajol istun , pajol astun , pajol aigua menetän ".A minä vie ližäin sih : "Guhäi päiväs en pajata , ei ni ruavot eistytä ".Kartohkua kuoritin , pajatin .Stolapieles ruavoin , ainos pajatin .Minul meni igä kai pajoloin kel .Sanottih ozua ei rodie .Ozua anna ei ni olluh , ga pajo oli yksikai .Pajo avvutti eliä .
Pagizutin L’udmila F’odorovna Bobinua vuvvennu 2015
Igä kai meni pajonke. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Милорадова Дарья Фёдоровна
Вся жизнь прошла с песней
русский
13