ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Anni Vlasova. Tapahtumie karjalaisen kulttuurin alalla Piäjärveššä

Anni Vlasova

Tapahtumie karjalaisen kulttuurin alalla Piäjärveššä

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tahon kertuo lehen lukijilla mimmosie tapahtumie karjalaisen kulttuurin alalla Vienan Virta -šeuran jäšenet vietettih Piäjärven Karjalaini pirtti -etnokulttuurikeškukšešša tämän vuuvven kešän ta šykyšyn aikana.

TAPUAMINI KOULULAISIEN KERA
Kešän alušša pitimä vaštavukšen Piäjärven ta Sohjanankošen koululaisien kera, ket opaššutah karjalan kieltä kerhoissa.
Tilaisuš tavan mukah oli vietetty Karjalaisešša pirtissä ta še oli tovellah mukava. Enšin piäjärviläiset näytettih pieni Meččämökki-näytelmä, kumpasen oli kiäntän karjalakši Valentina Saburova. Tuntu, jotta keräytynyillä vanhukšilla ta ošanottajilla miellytti esityš, kummaista myö kuuvennen luokan opaštujien kera valmistima kahen kuukauven aikana. Šitä ennein tämä spektakli jo oli esitetty Voitonpäivän juhlašša.
Šiitä yleisön huomij uo vallattih meij än vierahat, kumpaset tultih meijän luokši omien kašvattien kera. Himottau enemmän kertuo heistä.
Sohjanankošen koulušša karjalan kielen kerhuo yhen kerran netälissä vetäy kylän kirjašton johtaja Nina Grigorjeva. Še on mukava, jotta häntä aina autetah kulttuuritalon johtaja Jelena Ligotskaja ta aktivisti Zinaida Ust’ugova (hiän on Ninan čikko).
Naiset yheššä käyväh kouluh ta šiitä pyhinäpäivinä pietäh harjotteluja kulttuuritalošša. Tuntuu, jotta še on antan hyvie tulokšie, vet heijän kašvatit 1.-4. luokkien opaštujatoikein reippahašti esitettih pienie näytelmie, laulettih karjalaisie ta karjalakši kiännettyjä lauluja, esimerkiksi, Päiväsen pyörä -lauluo.
Šen lisäkši Nina taitavašti veti koko ohjelmanhiän kerto, mimmosie kerhoja hyö vietetäh ta kuin järješšetäh omua toimintua. Kaikki lapšet leikittih, tanššittih, arvual’tih arvautukšie. Tanššiloissa apuna oli Kuranova Katerina, šamoin hiän šäješti ni meijan esityštä. Viimekši joima čäij kalittojen kera.
Tapuamini mäni oikein hyvin, nyt voimma ottua esimerkkie sohjanankoškilaisista. Voisin lisätä vain, jotta meij än piirissä on vain yksi kulttuuritalo, missä näin kannatetah karjalaista kulttuurie.

PIÄJÄRVEN KYLÄPRUASNIEKKA
Heinäkuun toisena päivänä Piäjärven kylä juhli oman peruštamisen 50-vuotispäivyä.
Meijän karjalaisšeura aktiivisešti otti ošua juhlah. Niin, myö valmistima omien tuottehien myönti-näyttelynšiinä oli kuvotuja mattoja, villašukkie, kukkatauluja, tilkkukukloja. Katerina Kuranova kučču lapšie leikkimäh karjalaisih kisoih.
Šen lisäkši myö olima piirin kyykkäottelun piäjärještäjinä. Kilpailu vietettih Karjalaisen pirtin pihakentällä. Peluajat tultih Kalevalašta, Louhešta, Tunkutjärveštä ta Piäjärveštä. Voittajiksi piäštih kalevalalaiset.
Kolmannen šuuren tapahtuman järještimä elokuušša, Kantakanšojen päivänä. Tavan mukah Piäjärven nellä joukkuo pelasi kyykkäh, a šiitä kaikin yheššä kaččojien kera pyörimä kruukašša. Šen jälkeh kostittima peluajie čäijyllä kalittojen kera ta kertoma heilä omašta työštä.
Šamoin kešällä meijän luokši kävi ta tuttavušti meijät omah uuteh tevokšeh Marija Kundozerova, Karjalan tietokeškukšen ruataja. Hiän on meijän Piäjärven kyläštä. Še tevoš oli juštih "Kiestinkin šeuvun kertomušperinnehtä", mi kiinnošti kuuntelijie, ta vielä kaikin šuatih kirjat lahjakši.

KEKRINPÄIVÄN VIETTÄMINI
Šeurava pito tapahtu vašta šykyšyllä, še oli Kekrinpäivä.
Ka tapuamisen alušša myö muistelima ihmisie, ket oli jätetty meijät tänä šykyšynä. Hyö ollah šeuran jäšenetentini opaštaja Tamara Mihailovna Padarina, hänellä oli 85 vuotta, ta Sergei Jakovlev, meij än piirin taitaja karjalankielini runoilija, kumpani niin äkkie ta vuottamatta šiirty tuonilmasih vaikien šairaukšen jälkeh. Ikuni muisto.
Vanhua karjalaista pruasniekkua Kekrie myö pitimä jo viijettä kertua. Tavan mukah kertoma mitä olemma ruatan tämän vuuvven aikana. Totesima, jotta olemma toimin hyväkšetyn šuunnitelman mukah, šeurasima kaikkie karjalaisie pruasniekkoja ta tapahtumie. Šeuran jäšenet tilatah ta luvetah Oma Mua -lehtie, kirjutetah karjalaisien uutisista sosialiverkoissa.
Šiitä monet kerrottih omista lempiharraššukšista, šuurin piirtein paissetuista piiraista, äšen šulččinoista, kumpasie myö mielellänä maistelima.
Muamonpäivän kunnivokši lauloma lauluja Katerina Kuranovan šäješšykšellä. Šen lisäkši kulttuuritalon ruataja Jelena Sergejeva opašti keräytynyitä aikuhisie ta koululaisie tanššimah karjalaisie tanššija.
Oli mukava ilmapiiri, kiittimä kaikkie ošallistumisešta, a esittäjät šuatih lahjakši anhelija ta šyväimie olešta. Kuččuma kaikkie muasteri-oppih, jotta tuttavuštuo täh tekniikkahfloristiikkah, šen vetäjänä oli Anni Vlasova.
Šamoin myö Piäjärven teatterikerhon kera, kunne käyväh koululaiset, ottima ošua Karjalaini šuarna -kilpailuh lapšien kešen. Lähettimä festivali-kilpailuh Meččämökki-videofilmin ta šaima šiitä diplomit.
Karjalaini pirtti nyt aina on auki. Etnokulttuuriseh keškukšeh käyväh kyläläiset opaštumah karjalan kieltä ta kutomah kankašpuilla, a vierahat tullah tutuštumah meijän ruatoh. Myö olemma valmehet ottamah vaštah kaikkietulkua tervehenä!