Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Melentartuižed faktad lumitähthaižiš
Источник:
Kipinä. № 12, 2023, с. 18-19
Melentartuižed faktad lumitähthaižiš
вепсский
Младописьменный вепсский
Äjiden ristituiden täht lumitähthaižed oma tal’ven simvol. Lapsed tabadaba niid sul, kanman Ut Vot čomitaba st’oklid lumitähthaižil bumagaspäi. Kaikutte lumitähthaine om unikaline! Mö valičim teiden täht kaikid melentartuižembid tedoid neciš londusen čudos.
Eskimosad kävutoitaba 24 sanad, miše kuvata erazvuittušt lunt. Saamelaižed – 41!
Enamba 3 milliardad mest Mal nikonz ei nägend lumitähthaižid.
Vodel 1987 Amerikas, Fort-Kojes oli löutud sur’kulu, lumitähthaine, sen diametr oli 38 santimetrad.
Lumitähthaižed voiba olda ei vaiše vauktad, no Arktikan röunas da mägirajonoiš voib nägištada ruzid vai rusttoid lumitähthaižid. Tozi sanuda, lumitähthaižed ei olgoi ni vauktad, ni rusttad, ned oma sel’ktad, ilma mujuta.
Lumen kidžu sündub sikš, miše lumitähthaižiden kristallad mureneba painandaspäi, ozutesikš, meiden jaugoiden al. Lumi kidžaidab lujemba kovas pakaižes.
Lumitähthaine tegese jän kristalloišpäi, miččed ühtenzoitihe toine toiženke. Ühtenzoitusiden variantoid om äi, sikš, sanutas, miše nikelle völ ei ozastund löuta kaks’ ühtejittušt lumitähthašt.
Lumitähthaižen keskjügu om 1 milligram.
Tobjimalaz lumitähthaižen diametr om 0,1-7 millimetrad.
Tetab astronom Iogann Kepler pagiži, miše lumitähthaižiden kristalloiden formid meletab iče Jumal, lumitähthaižid Kepler nimiti "Uden voden lahjaks". A japonialaine tedomez’ Nakaja Ukitiro nimiti lunt "taivhaližikš kirjeižikš, miččed om kirjutadud peitoližil ieroglifoil". Necen tedomehen nimi anttihe üksjäižele mirus Lumitähthaižiden muzejale Japonias, Hokkaido-sarel.
Konz lumi lankteb, kosketades vedenke se sündutab kulundad, mittušt ristitud ei kulgoi. No sidä kuleb kala. Kulund ei ole mel’he kalale, sikš se laskese süvüdehe.
Lumitähthaižiš om 95% il’mad, sikš niiden lanktendan piguz’ om läz 0,9 kilometrad časus.
Ühtes lumen kubometras om läz 350 millionad lumitähthašt, kaikutte niišpäi ei kosku toižihe.
Lumi sambutab änid. Sikš, konz om pannu lunt, irdal tegese hillemba.
Jän kristallad tegesoiš pil’viš veden tippuišpäi, konz temperatur laskese alahaks. Lanktes kristallad iškesoiš toine toižehe, muga tegese lumitähthaine.
Amerikalaine fermer Uilson Bentli oli ezmäižen, ken tegi lumitähthaižen foton. Se oli vodel 1885 Ičeze elos hän fotografirui enamba 5000 lumitähthašt. Hänel eskai läksi kirj, miččes oli lumitähthaižiden 2400 fotokuvad.
Konz om pannu lunt, tegese lämembaks. Sadunholitajad tedaba, miše kazvmusile om jüged tal’vduda, konz tal’v om vähälumesine. Lumi om hüvä izol’ator, lämän kaičii, sikš äjad živatad kaivasoiš lumehe da magadaba kogonaižen tal’ven.
Vaumišti Taroi Babukoine