ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Ol’ga Ogneva. Nygözet kylänagjat da endizet eri hierut Vieljärven rannal. 1

Ol’ga Ogneva

Nygözet kylänagjat da endizet eri hierut Vieljärven rannal. 1

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Suuri karjalaine Vieljärven kylä оn sijoitunnuhes suuren da kaunehen Vieljärven rannale. Vieljärvi järven nimenny оп ylen vahnu paikannimi, kylän nimenny se оn aiga nuori. Sendäh gu juuri kylän nimenny Vieljärvi jiävihes virrallizesti äski mennyt vuozisuan puolivälis, konzu yhteh kerättih kai pienembät da suurembat hierut. Nygöi net ollah Vieljärven agjoinnu, еnnе oldih eri kylinny. Jogahizel oli оmа nimi. Net tännesäh eletäh rahvahan keskes.

Vieljärveh kuduas puolespäi et tullepuutut mäile. Joga mäilpäi näet moizet kaunehet kohtat, ga kai hengen täyttäy čomuttu. Ei sua ni silmii ottua. Lečebnican mäilpäi näet Pogostan da Jovensuun, Pogostalpäi toizen vastaspäi olijan agjanJänöisellän, Jänöisellälpäi tuaste nävytäh Pogostan koit da Ruizniemi оn ku kämmenel. Karjalazet rahvas azetuttih elämäh tänne, Vieljärven koillizele rannale sadoi vuozii tagaperin.
Petroskoilpäi tulles heitymmö Lečebnican mäilpäi alah da ajammo kohti, laukois da poštas siiriči yläh, Pogostale. Tiä eletäh ammuzet tuttavat Gennadii da Marij a Voronovat. Heil kyzyingi kylien agjoin nimilöi.
Sidä minä mindählienne en äijäl tiij ustelluh vahnembil, en
tiijä, mindäh on Pogostu.
Kačo, on Pogostu, ielleh on Jovensuu. Jovensuu naverno on, meijän Pogostu lopeh, tiešuaru, i onnuako lähtöy suureh mägeh linnahpäi. Muga minä duumaičen. A ielleh nečine täl käil, sie lähtöy Jänöiselgäh. I dorogu Jänöiselgäh, kylä ylähän on, Jänöiselgy, a vie tiešuaru roih požarnoilluo, se menöy Ruizniemi, kylä. I vot minun akku rodivunnuh Melličöil, kus on kalmužim, sanoi Gennadii.
Vieljärven kylä oli olemas jo 1500-vuozil. Vaigu silloi sidä ei sanottu Vieljärvekse. Oniegujärven viijendeksen verokirjois vuozil 1582/83 mainitah Fokin kylä Ohtalahtes.
Ielleh, vuvvennu 1617 da 1620 kirjutettulois dokumentois tämä kylä mainitah tyhjänny. Ga jo 1647 vuvvel enzimästy kerdua mainitah kylä Pogostalluo Lahtes da Pyhän Miikulan kirikkö sit. Pogostu algavuu ylähän, mäil, kus on einehlaukku da lopeh tiešuaras Trošin mäin al.

MINDÄH POGOSTU ОN POGOSTU?
Pogostu on sendäh, ga enne tožo, naverno, mitahto časounazii oli, sit sen periä Pogostakse sanottih, arbailou Marija Voronova.
Eigo kirikkö olluh?
Kirikkö, naverno, oli.
Pogostal nygöi, kuigi еnnе оn kirikkö. Еnnе niendy kirikön mugah mugai sanottih Kirikköniemekse. Vieljärves oli kaksi kirikkyö, kezä- da talvikirikkö, kirikös ymbäri oli kalmužin, pogostu. Konzu 1931 vuvvel kalmužin hävitettih, Pogostan kirikkö salvattih da tilah avattih škola, niemen nimi muutui Školaniemekse. Nygöi täs kohtua rinnal ollah škola da uuzi Pyhän ll’l’an kirikkö. 1800-vuozien toizel puoliškol Pogostu kazvoi suurekse kirikönkyläkse da sit rodih Vieljärven voulostin keskus. Mindäh Pogostu оn Pogostu? kyzyn paikannimilöin tutkijal, filolougientiij on doktoral Irma Mullozel.
Tämä voibi sežo vihjata sih, ku juuri tiä, Vuohtanjoven suus da järven rannal on toven olluh ylen merkittävy kohtu. Sendäh gu vahnu Pogostuhäi, tämä on muinazes ven’an kieles otettu sana, pogostu alguudah myö merkičči mostu paikkua, kus azetui, oli yödy kniäzi oman joukonke, konzu häi keräi veroloi, nalogoi. Tämä on olluh tärgei kohtu vezimatkan varrel. Tämä on sežo moine sana, kudai vihjuau vezidorogoih. Pogostu-sanal oli moni merkičysty. Sanan merkičys on aijan mendyy muuttunuh, sendäh gu niih vahnoih kohtih nostettih kiriköt da sit tuli kirikkökohtu da kirikös ymbäri sit kazvoi kalmužin. Pogostu on kalmužingi. Tämä pogostu on elänyh moizen pitkän eloksen, ga allus se on olluh vezimatku, vastai häi.

JÄNÖISELGY - KYLÄ MÄIL, KUS OLI ÄIJY JÄNÖIDY
Jänöiselgy aigoinah oli suuri kylä, tiä oli оmа časounaine da kalmužin.
Ga nygöi Jänöiselläl оn jiännyh vai yksi elävy taloi. Viktor Sumkin оn roinnuhes täs kyläs da nygöi оn sen vahnin eläi.
Rodiimmos täs 1938 vuvvel. Вuаbо oli karjalaine, died’oi oli karjalaine, tuatto oli karjalaine, vaigu muamо oli valgoven’alaine. Buabal oli 13 lastu, muamalkuuzi.
Voinan jälles tulimmo tänne 1944 vuvvel. Konzu suomelazis piästettih, ga sit tulimmo tänne. Meij än kodi oli suuri, hevol sydämeh saruale sai ајuа. Kois oli suomelaine štuabu. Jällespäi meijän kyläs oli Stalinan nimelline kolhozu, Makoin Gen’an tuatto ruadoi kolhozan predseduatel’annu. Astavat oldih puuhizet. Školah käimmö, muga äijy lastu oli! Nygöi ei jiännyh nikedä. Tiä oli 17 kodii, a nygöi on yksi täs da toine tua. Enämbi nikedä. Joga talois vie jälles voinua oli ylen äijy rahvastu, sanelou Viktor Sumkin.
Keppi käis häi seizou oman koin očas. Korgiel mäilpäi hyvin nägyy järvi suarineh da Ruizniemi.
Tämä mägi sai nimen Jänöiselgy sendäh gu ylen äijy jänöidy oli. Mugai vahnat rahvas nimitettih Jänöiselläkse, sellittäy kylän nimie Viktor, – äijy jänöidy oli. Jänölöih käydih, ga nygöi vähä jänöidy jäi. Jänöisellän kylä sai nimen mäin mugah. Vieljärvi myöhembä rodiihes.
Tuldih rahvas moizet, što ei tietty, kunne kodii luadie. I vot täh miellyttih. Täs oldih pellot, hyvä mua oli, yhtyy paginah Gennadi Makkojev.
Jänöiselgy on hänen roindukylä.
Täs oli jänöidy, sanotah, äijy. I rahvas käydih ohotal.
Pienete Jänöiselläl eligi Tatjana Ivanova, häi ližäi:
Jänöidy äijy oli, ga vikse sendäh sanottihgi, što neče suuri selgy on.
Enne selläl enimälleh pandih koit, hierut azetettih.
Toinah mečäs Jänöisellän lähäl tovengi oli äijy jänöidy, ga onnuako kylän nimeh jäi sen algueläjän nimi libo liigunimi Jänöi. Ken da mindäh andoi sille miehele moizen nimenei ole tietois.
Myö tiijämmö, ku korgiembii kohtii, selgii, rahvas ruvettih eloittamah äski 1700-vuozien allus. Yhtelläh jänöiselgäläzet sanotah, ku heijän kylä on kaikis vahnembi. Sen tovestetah vahnat dokumentatgi.
Oniegujärven viijendeksen vuvven 1563 verokirjan mugah Jänöiselgy jo oli olemas, sil oli nimigi ven’akse Заечья Гора, Jänöimägi. Kyläs eli kaksi miesty Tereška Sem’onov da Borisko Ivanov. Vuvven 1582 verokirjas luvemmo: "Деревня Заечья Гора, Терешкино, Семеново тож, Оксентейко Борисов, хоромы ставит после войны, да три места дворовых, хоромы пожгли и крестьян побили немецкие люди".
Jänöisellän kylä, Tereškino, Sem’ounovo sežo. Oksenteiko Borisov, taloidu nostau voinan jälles, da kolme taloin sijua, koit poltettih da rahvastu tapettih nemeckoit rahvas.