Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Muinaset pruasniekat ta niijen perintehet
Muinaset pruasniekat ta niijen perintehet
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kanšanperintehien ta
kotišeuvun tutkija Aleksei Konkka kertou , mimmosie pruasniekkoja ennein piettih karjalaiset talviaikana šekä mimmosie uškomukšie ta perintehie liitty niih , mih rahvaš ušottih ta mitä ruattih pruasniekkoina .
Roštuon jälkeh alkau Vierissänkešen aika .Še loppuu Vieristänä , 19.pakkaiskuuta .Mitä še aika merkičči karjalaisilla ?Vaštaukšie kyšymykših voipi löytyä kotišeutututkijan Aleksei Konkan luvennoista .
PRUASNIEKKA-AIKANA PIETTIH TAIKARITUALIJA
– Tämä aika oli epätavallini ta kallis , šentäh kun mualla tuli henkij ä.12 päivyä ne elettih ihmisien kešen , alkau kertomuštah Aleksei Petrovič .
– Karjalaiset ušottih , jotta Roštuošta Vieristäh piti valmistua kaikki ritualit , jotta vuosi tulis hyvä .
Mimmoista vuotta piettih hyvänä ?Neiččyjen piti männä miehellä , a pojilla löytyä hyvän neiččyön naisekši , keški-ikäsillä ihmisillä piti , jotta pereheššä kaikki olis hyvin ta jotta ois šuuri šato .
– Mimmoni vuosi tulou voipi šanuo šen mukah , mimmoni enšimmäini ihmini tulou pirttih , mimmosen linnun niät , mimmosen miehen niät enšimmäisenä pihalla .
Enšimmäisien vaštah tulij ien mukah šanottihki mimmoni vuosi tulou .Kaikešta tarkemmin šelittyä vaštautumista voitih varmašti vanhat ihmiset , ta nuoret juoštih heiltä tätä kyšymäh , kertou tutkija .– A kaikešta tarkempua tietuo voipi šuaha henkilöiltä , kumpaset kahekši netäliksi tultih täh muailmah ta elettih ihmisien kešen Roštuošta Vieristäh .
VETEHINI , VIERISSÄN AKKA TAHI SYNDY
Rahvahan muisselmissa kaikešta rikenempäh mainitah Vierissän akkua (pohjoispiirilöissä ) tahi Syndyö (šuvešša ).Louhen ta Kantalahen piirissä šitä olentuo šanottih vielä Vetehisekši .
Roštuon jälkeh neiččyjen piti lähtie špouvamah , ka šitä špouvantua nimitettih kuuntelomisekši – Vierissän akkua kuunneltih .A šielä , missä ušottih Vetehiseh , ni käytih Vetehisen luokši .
– Šitä varoin špouvantakunta lähettih avannolla ta issuttih šielä .
Piti ottua matkah tietäjä ta joukošša piti olla paritoin miärä ihmisie – kolme , viisi , šeiččemen tahi yhekšän , ta tietäjä lisäkši .Avannon viereh tuotih rejet , kumpasien piällä pantih turkikset ta istuuvvuttih niillä , peittäyvyttih millänih , esimerkiksi , tuluppiloilla tahi skuatteriloilla .Tietäjä piirušti ympyrän neiččyjen ympäri , jotta kaikin oltais šiämeššä , a šiitä rupesi noštamah vetehisen avannošta erikoisilla šanoilla , ta konša oli šelvä , jotta še noušou , ni šiih tietäjän ruato loppu , hiän šai aštuo pois .Kun olento kuulou , jotta šitä kučutah , ni še rupieu noušomah .Enšin nähtih , jotta vesi rupesi kiehumah ta kuohumah avannošta (šitä varoin issuttihki reješšä ), šelittäy Aleksei Petrovič .
– Jokahisen špouvuajan piti tietyä vaštaukšie erikoisih kyšymykših , šentäh kun henki-olento rupieu kyšelömäh : "– Mitä yksi ?
– Mie täššä .
– Mitä kakši ?
– Šilmät piäššä .
– Mitä kolme ?
– Pannušša jalkua ..."
ta niin ielläh kymmeneh šuaten .Još kaikki oli vaššattu oikein , ni henkeltä voipi kyšyö vaikka mistä , še vaštuau kaikkeh , äšen šiih kyšymykšeh , kuin äijän rupieu makšamah luukko Arhankelissa – još šuurta hintua šanotah , ni šato tulou paha .Konša tutkijat kerättih tietoja ämmöiltä , ni mie ičeki kuulin , kuin hyvin hyö muissetah näijen vaštaukšien šanat , Aleksei Konkka jatkau .
Ympyrän ulkopuolella ei šua olla mikänä oša .Ympyrän šiämeššä oli turvallista , a ulkopuolella oli kaikenmoista pahua voimua .
– Vanhat rahvaš kerrottih , jotta ušeičči issuttih lehmän nahkalla , ta još piirretyn ympyrän ulkopuolella jäi šen nahkan häntä , ni šiitä hännäštä pahat henket voitih vetyä avantoh tahi loittoseh meččäh .
Šuurien järvien rannoilla olijien kylien eläjät šanottih , jotta vetyä voitih järven kešellä niin , jotta rantua ei nävy .
VIENAN VIERISSÄN AKKA
Mimmosie tietoja on kerätty Vierissän akašta ?Šemmoni nimi oli olennolla Vienašša .
‒ Kerrottih , jotta tämä olento voipi ilmeštyö vaikka missä , hot’ pirtissä tahi aitašša .
Akka laški , kuin äijän ruista voipi panna puurnuih ta šen mukah , kuin äijän hiän laškou , einuššettih , kuin šuuri šato tulou enši vuotena .Hiän tarkistau , kuin hyvä on elukkojen vointi .Konša Vierissän akka on koissa , ni ei šua panna jalat ristih stolašša istuos’s’a , vet näin voit ilmeštyö akan jalkojen välih .Vierissän akka varasi tulta .Šentäh avannolla ei pie käyvä tulen kera .Oli äijän toisieki kieltoja , piti hyvin tietyä niitä .Esimerkiksi , Vierissänkeškenä ei šua heittyä pois tuhkua – paha šato tulou .Piti heti varuštua halkuo ta vettä koko 12 päiväkši ta tuuvva taloh , šanelou Aleksei Petrovič .
Špouvannan aikana oli ylen kauhieta .Kuulu enšin heposien kapšu , šiitä nousi palava heinäpiä avannošta .Rikeneh špouvuajat pelkošša puattih pois avannolta kotih .
– A Vierissän akka juoksi niijen jälkeh .
Kun juoštih kotih , ni pantih päih puat , a Vierissän akka rikko niitä .Ajateltih , jotta hiän oli šokie tahi kuurnis , šentäh kun hiän ei huomannun , jotta pata on rikottu , eikä ihmispiä , hiän lisyäy .
Haltien vielä yhtenä nimenä oli Vierissän šika .Näin šitä kučuttih , esimerkiksi , Puanajärveššä ta toisissa kylissä Kemijoven rannoilla Jyškyjärveštä alkuan .Še oli mukava , mintäh tämä šika-šana ilmešty , vet niitä Vienašša ei pietty , šamoin kuin ei pietty kanoja .
– Tietomiehet ollah šitä mieltä , jota olennon šijan nimi tuli Ruočista .
Juuri šielä luajittih pokkoja ta šikoja olešta .Šielä še oli Roštuon simvolina , a Vienah še tuli Vierissän šijakši , šelittäy Aleksei Konkka .
SEESJÄRVEN KARJALAŠTA ŠUVEH – SYNDY
Seesjärven rannoilla ta šuvemmalla mualla olentona oli Syndy .Šielä oli uškomukšie , jotta vejen lisäkši še voipi tulla taivahašta .Jotta Syndy laškis šieltä taivahalta mualla paissettih kalittoja ta še käytti niitä piiraita portahina .Syndyö niise kuunneltih .Još kuulu veššännän iänie , ni še merkičči , jotta arkku ruvetah luatimah , a još kuulu kellojen šoitto , ni hiät tulou .
– Šuvi-Karjalašša Syndyiksi šanottih vielä ikonija .
Niiltäki šai tiijuštua mistä vain tahot .Šen šelitykšenä voipi olla še , jotta Syndy on muinaisjumala , kumpani eläy taivahašša , ka on jo kelvotoin , ka vain toičči tulou mualla .Toisen variantin mukah ušottih , jotta šen kelvottoman jumalan lapšet tullah mualla , šanou Aleksei Petrovič .
Vierissänkeškenä oli äijän ritualij a ta pitoja .Šilloin šai avata tie kos’s’ojilla .
– Još nuorella neiččyöllä kos’s’ojat ei tulla , ni še merkičči , jotta tie on pantu kiini ta piti avata še .
Šitä varoin otettih viikateh ta šen kera aššuttih ihan pirtistä ta näytettih , jotta šillä niitetäh tietä šulhasella ta kos’s’ojilla .Näin aštuo ta "niittyä " piti enšimmäiseh tieristeykšeh šuaten .Niittyä voipi iče neičyt tahi hänen muamo , kertou kotišeutututkija .
Vierissänkeški jatkuu Vierissän päiväh šuaten , šiih aikah voipi špouvata ta kaččuo , mitein einnuššukšet toteuvutah .
Monet ihmiset ušotah , jotta taika kunnena ei lähten muailmašta , hyö käytetäh šitä nykyelämäššä ta ušotah taikavoimah .
Keneh vaikutettih taikapivot ?Täštä on šanottu , jotta ritualit oltih niin voimakkahat , jotta jokahiseh voitih vaikuttua , još viettyä niitä oikein , kaikkien perintehien mukah , šanakši , äšen vanhalla akalla lempi voit noušša !
Aleksei Konkan
kotišeutuluventojen mukah
Valmisti Uljana Tikkanen
Muinaset pruasniekat ta niijen perintehet
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–