Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Stepanova Santra. Lapšušajan armahat Haikol’an rannat. 1
Stepanova Santra
Lapšušajan armahat Haikol’an rannat. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Miun
šyntymäkylä oli Šompajärvi , missä mie elin enšimmäiset kuuši puolen kera vuotta .Muutettuo pois omašta kyläštä myö vähäsekši aikua kotiutuma Haikol’ah , kumpani oli yksi lähimmistä Šompajärven nuapurikylistä .
HAIKOL’AŠTA TULI ŠIVISSYŠKEŠKUŠ
Piämiäränä oli meččäpunkti , Pil’samo , missä tatu ruato , vain šielä ei ollun korttierie .
Miän kyläh verrattuna Haikol’ašša oli miula oikein äijän uutta .Kepalta šinne vei levie peskutie kuivua jäkäläkankašta pitie , korkie männikkö tienvarrella .Meilä kotikylän ympärillä oli vain šoita ta kuušikkuo .
Haikol’a jakautu šilloin kahteh ošah .Mantere oli Viärän Koštamušjärven ta Koti - taikka Haikol’anjärven välisellä kannakšella , šielä oli šeiččemen taluo ta kahekšaš huuttori .Šuari oli Haikol’anjärvellä , šielä oli 12 taluo ta kakši huuttorie Šuaren vaštapiätä .Yhteheš oli 22 taluo .
Pitäy šanuo , jotta Haikol’ašša mie šain runšahašti uutta kokemušta , uutta tietuo , kuulin monta kummua , mukavie ta mielenkiintosie elämykšie .Mie miellyin Haikol’ah ihan alkupäivinä , še oli ikäh kuin toisenmoini muailma miun elämäššä , šivissyškeškuš !(kirjutukšeššani mie koroššan kursiivilla juuri niitä šeikkoja , kumpaset miula oltih aivan tuntomattomie , uušie , eriskummallisie ).
Viärällä oli kauppa , šielä oli kaikenmoista tavarua : ruokapuolta , makijaisie , kankašta ta äijän muuta , ennen näkömätöintä .Šuarella eli mamman tuaton čikko , Muarie-täti , hiän oli miehellä Oleksein Pekalla .Pekan poika Miihkali on Ortjo Stepanovin tuatto .Pekka ta Muarietäti elettih poikah Ohvon kera .Mäntyö pirttih miula heti pisti šilmih ovenšuunstolalla outo "kakšišarvini " kapineh .Mitä tuolla ruattaneh ?Še ošottautuki separattoriksi , kumpasella erissetäh verekšeštä maijošta kerma – yheštä "šarvešta " tulou kerma , toisešta – kermatoin maito .
Miät issutettih stolah , šiinä oli kaikenmoista sriäpnyä ta muuta herkkuo .Muarie-täti kučču punukkojah :
– Tat’t’ana , tyttäret , tulkua šyömäh !
Šeki miula tuaš kävi imehekši : mintäh tytöllä on ämmöjen nimi ?Mie olin ihan varma , jotta še nimi kuuluu vain vanhoilla , niin kuin on miun Tat’t’ana-ämmö .
PUKINMAITUO TA LIKBEZIE
Poikkij ärveltä , minne myö kotiutuma vuuvvekši , oli kaunis näköala järvellä , loivat čuururannat , vaštapiätä šuari talon’eh ta pelton’eh .Lämpimäh aikah myö Tepon kera pität päivät törpiköiččimä järveššä , šinä kešänä mie opaššuin uimah .Harvat käynnit Šuarella aina oltih mielehiset ta iloset , šielä oli lapšie ta myö leikkimä heijän kera .
Šinä kešänä šuurena yllätykšenä oli matka autolla Ul’l’anatäjin luokši Päiväkuuroh (Uhtuo –Kemi-muantiellä , 150 kilometrissä Kemistä ), missä hyö elettih .Ul’l’anan mieš Petri oli tiemuasteri .Varautti autošša , kun oikein hypitti .Perillä piäsin kuitenki hyvin .Tutuššuin šeukkuni Miihkalin kera , leikkimä hänen kera , kävimä meččäh , marjah , uimma jovešša .
Toini kumma šielä – šain maistua "pukinmaituo " (niin meilä Miihkalin kera šanottih ), še oliki sguščonka-maitotiiviste .
Perehen kohtalo oli tragini : Ul’l’ana-täti ta vanhempi Marina-tytär kuoltih evakošša vuotena 1942.Miihkali kašvo lapšienkojissa .Vartuttuo hiän myöšty Haikol’ah ta ruato autonajajana .Heilä naiseh Tamaran kera šynty kolme poikua ta elettih hyö šovušša .
Talvella myö Tepon kera ušiemmin kävimä Šuarella ta šen kautti kauppah .Konša mamma anto meilä muutoman kopeikan , ni myö oštima makijaisie .
Haikol’ašša talvella järješšettih aikuhisilla likbez-kurššit lukutaijottomuon poistamisekši , missä opaššettih lukomah ta kirjuttamah .Mieki erähičči kävin šinne mamman kera tai kuta-mitäki pisty miun piäh .
UUŠI KOKEMUŠ
Talvella 1937–1938 myö omin šilmin šaimma nähä , kuin vankittih "kanšanvihollisie " ta kokeilla , miltä še tuntuu omahisilla .Erähänä pakkaisyönä mamma kuuli jyškytykšen ulkuota tai avasi oven .Šiämeh tuppautu kolme pyššymieštä , šanottih , jotta mieheš on vankittu , pitäy luatie kotitarkaššuš .Penkottih kaikki , mitä oli huonehešša .Myö Tepon kera niise havaččeutuma – venymmä krovatissa ta värisemmä .
Vankit oli jätetty meččäh , heitä kuletettih heposella .Oli naini , hänet tuotih lämmitteliytymäh .Hiän šeiso kiukuata vaššen , piälläh oli pitkä nahkatakki ta nahkalakki – heti näky , jotta hiän on tullun ulkomailta .
Kun alettih penkuo tatun mečänhoitoh kuuluvie paperija , mamma huomasi , jotta hyö kuiskual’l’ah keškenäh .Lopulta kyšyttih mieheh nimie .Kuultuo miän šukunimen , kyšyttih missä eläy Väinö (šamašša talošša , pirttipuolella eli Il’l’an Ort’on pereh , vankittu oli hänen vävy ).Kun lähettih meiltä , varotettih mammua , jotta ei nikellä hiiskahtais erehykšeštä , muiten arestuijah hänenki mieš .
Tämä kokemuš jäi muistih koko ijäkši .Väinö vähän ajan piäštä vapautettih , ka kevättalvella vankittih uuvveštah , eikä hiän enämpi myöštyn šiltä matalta .Pil’samošta ta Kannuššuolta vankitiih melkein kaikki niin šanotut Amerikan šuomelaiset .
Miän šukulaisista vuotena 1939 vietih mamman čikon , Ul’l’ana-täjin mieš , haikol’alaini Juakon Petri .Muissan , kun tatu tuli Haikol’ašta (elimä jo Pil’samošša ) ta mamman kyšymykšeh :
– Kuin šielä Ul’l’ana-čikko ta Petri-vävy ?– vaštasi :
– Petri vietih kahen pistimen välissä !
Šelvä oli , mitä še tarkotti .
Lapšušajan armahat Haikol’an rannat. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–