ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

L’ubov’ Baltazar. Yhtet kiitetäh, toizet moititah...

L’ubov’ Baltazar

Yhtet kiitetäh, toizet moititah...

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Ei ammui silmih ugodi erähän opastuslaitoksen nimi. Se oli Anuksen korgei alguopisto. Mittuine kummalline nimi, kui "algu" voinnou olla "korgei"...

Školan opastunduvuozis toizien mustelmien keskes hyvin jäi mieleh se, kui myö žiälöičimmö lapsi-raškoi, ket opastuttih vallankumovustu enne. Sit tuli perestroiku da kai kiändyi muurin. Ruvettih kiittämäh kaikkie, mi oli tsuarin aigua, elostu dai opastustu. Silloihäi ilmoih ruvettih piäzemäh da leviemäh "hiilavembat" tiijot, kudamat oldih nevvostovaldua vastah. Ga nygöi suau lugie erilazii lähtehii da piästä omah mieleh. Onhäi olemas tozitieduo, kudamat hyvin kuvatah sidä aigua dai rahvahan opastamistu.
Rahvahan opastamine meijän muas rubei putilleh kehittymäh vaste kaksi sadua vuottu tagaperin. Silloi Karjalasgi ruvettih avavumah školat, monet kudamis ollah nygöigi, silloi niidy sanottih opistoloikse. Vuvvennu 1805 avavuttih prihodoin opistot Kalajoven kyläs, Šoutjärves, Ladvas da vie muijal. Vuvvennu 1837 Videles rubei ruadamah škola, kudamas enzi opastusvuon oli vai yksi lapsi da kaksi opastajua. Kogo Karjalas vuvvennu 1863 oli jo 168 školua. Vuvvennu 1876 yhtes Petroskoin linnas oli jo kymmene opastuslaitostu. Anuksen gubernies 1896-1897 opastusvuon kirikön varoil piettäväs 250 alguškolas karjalankielizih lapsih näh oli 32 da vepsänkielizih näh 22 školua. Vuvvennu 1901 eri luavun 590 opiston keskes kandurahvahien kielel opastettih 142 školas.
Tsuari Pedri I vie vuvvennu 1714 luadi käskyn, ku kai lapset opastuttas. Ven’an opastanduministerstvu oli luajittu vuvvennu 1802 tsuarin Aleksandr I:n käskyl. On jygei kerras piästä perile sen aijan opastamizen tazoloin da opastuslaitoksien luaduloin kesken. Erähil tärgiembil ministerstvoilfinansoin, raududorogan da kodimuan poliitiekanoldih omat školat. Školat suadih dengua erilazis virrastoispäi dai toizis lähtielöispäi. Erähät suurembat da bohatembat laitokset piettih školii omien ruadajien lapsih näh. Ei ole kummu se, ku sih aigah ei olluh yhtehisty opastandan sistiemua eigo yhtehizii opastusprogrammoi.
Tazon mugah oli nelli školan luaduu. Enzimäine tazo oli alguškola, kus opastus kesti kaksi-viizi vuottu. Sie opastettih Jumalan Zakonua, lugemistu, kirjuttamistu, čotaiččemistu. Oldih yksikluassahizet da kaksikluassahizet školat. Moine nimitys oli sen periä, ku kogo školan lapsii opastettih libo yhtes kluasas libo juattih kahteh kluassah. Enzimäzeh tazoh alguškolien ližäkse kuuluttih korgiet alguopistot, kudamis oldih leviembät opastusprogrammat. Alguškolis opastunduvuozi kesti vaiku viizi kuudu. Se oli talviaigu, konzu lapsil ei pidänyh ruadua omas kois. Parahat olot lapsil oldih niilöis školis, kudamis huoldu pidi kirikkö. Sie lapsii syötettih dai köyhembii kai šuoritettih.
Toine opastuksen tazo oli keskiškola. Oldih olemas alembat keskiškolat, kus programmat oldih alguškolii vähästy leviembät da erähis sai suaha ammatti. Keskiškolan tazoh kuuluttih gimnuaziet, kudamat oldih erikseh tyttözil da brihaččuloil. Sie opastus kesti jo seiččie-kaheksa vuottu, gimnuazien jälles sai piästä opastumah korgeiškolah. Keskiškolih kuuluttihgi "real’noit" opistot brihaččuloih näh, kus hyö suadih hyviä ammattiopastustu. Keskiškolan kolmattu, korgiembua tazuo oldih jatko-opastuksen gimnuaziet. Sie jo annettih parembua opastustu, opastettih vierahii kielii dai sen jälles parahat opastujat voidih mennä opastumah korgeiškolih. Erähis nengomis gimnuazielois valmistettih opastajii. Nellätty opastuslaitoksien joukkuo oldih školat pappiloin lapsih näh.
Opastus keskiškolis oli maksolline. Školamaksot mendih fondoih, kuspäi suadih palkua opastajat. Školien pidämizeh valdivon kaznu andoi vaiku puolet varois. Kymmene prosentua andoi sijalline valdu, seiččie-kymmene prosentua tuli hyvyönluadijoispäi. Muut dengat maksettih lapsien vanhembat.
Vuvvennu 1914 Ven’al vai 30% lastu opastui opistolois, linnalazii lapsii opastui 46%, kyläläzii 28%. Kogo rahvahas vaiku 40% maltoi kirjah. Ei olluh ni opastajien luavullistu valmistamistu. Ga sih aigah opastajan ammatin kunnivo rubei äijäl ylenemäh. Monet ristikanzat tahtottih dai mendih opastumah "rahvahan opastajikse". Rahvahan opastajat ruvettih pidämäh suurdu ruaduo Karjalangi kylis, kus hyö ruattih prihodoin opistolois dai vie piettih vanhembih näh lugemizii karjalan kielel.