Тексты

L’ubov’ Baltazar. Yhtet kiitetäh, toizet moititah...

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 4, 2024, с. 7

L’ubov’ Baltazar

Yhtet kiitetäh, toizet moititah...

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Ei
ammui
silmih
ugodi
erähän
opastuslaitoksen
nimi
. Se
oli
Anuksen
korgei
alguopisto. Mittuine
kummalline
nimi
, kui
"algu
" voinnou
olla
"korgei
"...

Školan
opastunduvuozis toizien
mustelmien keskes
hyvin
jäi
mieleh
se
, kui
myö
žiälöičimmö
lapsi-raškoi, ket
opastuttih
vallankumovustu
enne
. Sit
tuli
perestroiku da
kai
kiändyi
muurin
. Ruvettih
kiittämäh
kaikkie
, mi
oli
tsuarin aigua
, elostu
dai
opastustu
. Silloihäi ilmoih
ruvettih
piäzemäh
da
leviemäh
"hiilavembat" tiijot
, kudamat
oldih
nevvostovaldua
vastah
. Ga
nygöi
suau
lugie
erilazii
lähtehii da
piästä
omah
mieleh
. Onhäi olemas
tozitieduo, kudamat
hyvin
kuvatah
sidä
aigua
dai
rahvahan
opastamistu
.
Rahvahan
opastamine
meijän
muas
rubei
putilleh
kehittymäh
vaste
kaksi
sadua
vuottu
tagaperin
. Silloi
Karjalasgi ruvettih
avavumah
školat
, monet
kudamis
ollah
nygöigi, silloi
niidy
sanottih
opistoloikse. Vuvvennu
1805 avavuttih
prihodoin opistot Kalajoven kyläs
, Šoutjärves, Ladvas
da
vie
muijal
. Vuvvennu
1837 Videles
rubei
ruadamah
škola
, kudamas
enzi
opastusvuon oli
vai
yksi
lapsi
da
kaksi
opastajua
. Kogo
Karjalas
vuvvennu
1863 oli
jo
168 školua
. Vuvvennu
1876 yhtes
Petroskoin
linnas
oli
jo
kymmene
opastuslaitostu
. Anuksen
gubernies
1896-1897 opastusvuon kirikön
varoil
piettäväs 250 alguškolas
karjalankielizih
lapsih
näh
oli
32 da
vepsänkielizih näh
22 školua
. Vuvvennu
1901 eri
luavun
590 opiston keskes
kandurahvahien
kielel
opastettih
142 školas
.
Tsuari Pedri I
vie
vuvvennu
1714 luadi
käskyn
, ku
kai
lapset
opastuttas
. Ven’an
opastanduministerstvu
oli
luajittu
vuvvennu
1802 tsuarin Aleksandr I
:n käskyl
. On
jygei
kerras
piästä
perile
sen
aijan
opastamizen
tazoloin
da
opastuslaitoksien
luaduloin
kesken
. Erähil
tärgiembil ministerstvoil
– finansoin
, raududorogan
da
kodimuan
poliitiekan
– oldih
omat
školat
. Školat
suadih
dengua
erilazis
virrastoispäi dai
toizis
lähtielöispäi
. Erähät
suurembat
da
bohatembat laitokset
piettih
školii
omien
ruadajien
lapsih
näh
. Ei
ole
kummu
se
, ku
sih
aigah
ei
olluh
yhtehisty
opastandan
sistiemua
eigo yhtehizii
opastusprogrammoi
.
Tazon
mugah
oli
nelli
školan
luaduu
. Enzimäine
tazo
oli
alguškola
, kus
opastus
kesti
kaksi-viizi vuottu
. Sie
opastettih
Jumalan
Zakonua
, lugemistu
, kirjuttamistu
, čotaiččemistu
. Oldih
yksikluassahizet da
kaksikluassahizet školat
. Moine
nimitys
oli
sen
periä
, ku
kogo
školan
lapsii
opastettih
libo
yhtes
kluasas
libo
juattih
kahteh
kluassah
. Enzimäzeh
tazoh
alguškolien
ližäkse
kuuluttih
korgiet
alguopistot, kudamis
oldih
leviembät opastusprogrammat
. Alguškolis
opastunduvuozi kesti
vaiku
viizi
kuudu
. Se
oli
talviaigu
, konzu
lapsil
ei
pidänyh
ruadua
omas
kois
. Parahat
olot
lapsil
oldih
niilöis
školis
, kudamis
huoldu
pidi
kirikkö
. Sie
lapsii
syötettih
dai
köyhembii kai
šuoritettih
.
Toine
opastuksen
tazo
oli
keskiškola
. Oldih
olemas
alembat
keskiškolat
, kus
programmat
oldih
alguškolii
vähästy
leviembät da
erähis
sai
suaha
ammatti
. Keskiškolan
tazoh
kuuluttih
gimnuaziet
, kudamat
oldih
erikseh
tyttözil
da
brihaččuloil
. Sie
opastus
kesti
jo
seiččie-kaheksa vuottu
, gimnuazien
jälles
sai
piästä
opastumah
korgeiškolah
. Keskiškolih
kuuluttihgi "real’noit" opistot brihaččuloih
näh
, kus
hyö
suadih
hyviä
ammattiopastustu
. Keskiškolan
kolmattu
, korgiembua tazuo
oldih
jatko-opastuksen gimnuaziet
. Sie
jo
annettih
parembua
opastustu
, opastettih
vierahii
kielii
dai
sen
jälles
parahat
opastujat
voidih
mennä
opastumah
korgeiškolih
. Erähis
nengomis
gimnuazielois
valmistettih
opastajii
. Nellätty
opastuslaitoksien
joukkuo
oldih
školat
pappiloin
lapsih
näh
.
Opastus
keskiškolis
oli
maksolline
. Školamaksot mendih
fondoih, kuspäi
suadih
palkua
opastajat
. Školien
pidämizeh
valdivon
kaznu
andoi
vaiku
puolet
varois
. Kymmene
prosentua andoi
sijalline
valdu
, seiččie-kymmene prosentua tuli
hyvyönluadijoispäi
. Muut
dengat
maksettih
lapsien
vanhembat
.
Vuvvennu
1914 Ven’al
vai
30% lastu
opastui
opistolois, linnalazii
lapsii
opastui
46%, kyläläzii
28%. Kogo
rahvahas
vaiku
40% maltoi
kirjah
. Ei
olluh
ni
opastajien
luavullistu
valmistamistu
. Ga
sih
aigah
opastajan
ammatin
kunnivo
rubei
äijäl
ylenemäh
. Monet
ristikanzat
tahtottih
dai
mendih
opastumah
"rahvahan
opastajikse
". Rahvahan
opastajat
ruvettih
pidämäh
suurdu
ruaduo
Karjalangi kylis
, kus
hyö
ruattih
prihodoin opistolois dai
vie
piettih
vanhembih näh
lugemizii
karjalan
kielel
.