Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Jänöiselgy armas
Alina Gapejeva
Jänöiselgy armas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Vieljärven
kyläkunnan Jä nöisellän kylän ainavo eläi 85 vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas .
KUNNEBO HÄVII JÄNÖISELGY ?
Vieljärven kyliä myöte kävelles Viktor Ivanovič Sumkin kodvan aigua kaččelou korgiedu mägie , kudai kohuou loitomba Viljärven piäl .Sie lumiahon keskes kokottau korgei pedäi .Viktor Ivanovič da hänen Diana-akku istutettih se pienenny puunnu .
– Kočo , kui kazvoi 60 vuvves , kai kahten kilometrin piäs nägyy , duumaiččou ičekseh mies .
Sie mäil , kunne muga äijäl suvaiččou kaččuo Viktor Ivanovič , on hänen roindumua .Mies on Jänöisellän ainavo kandueläi nygöi .Sie häi tiedäy joga troppazen , joga suon da tuhjon .Sie mäin n’okal seizoi kaksikerdaine viiziseinäine Sumkinan taloi .Nygöi sen suuren taloin sijas seizou pienembi kodi , kudamas eläygi Viktor Ivanovič .
Vuvvennu 1957 Jänöiselgy , kuigi Ruisniemi , Pogostu da Jovensuu , ruvettih kuulumah Vieljärven kyläh .Yhtelläh mies kui lapsusaijasgi pidäy sidä eri kylänny .Jänöiselgy elävyy vaiku kezäl , konzu rubieu käymäh daččuniekkoi .
JUNO VALGEI , TOINE MUSTU
Eliä yksinäh mäil talvel Viktor Ivanovič nikui ei tahtonuh , piätti eliä talven lähembä tsivilizatsiedu Vieljärves .Muuttuakseh Jänöisellälpäi Vieljärveh miesty avvutettih vieljärveläzet .Häi eläy yhtes Černiš-kažinke kunnostetus yhteiskois , eloisijan andoi paikalline administratsii .Omamualazet pietäh huoldu Viktor Ivanovičas .
– Nadežada gostitti kois pastettuloil čupukoil . Natajla tänäpäi käi tiijustamah .Rahvas Vieljärves hyvät ollah , ei anneta igävöijä , sanou Viktor Ivanovič .
Viktor Ivanovičal , voibi sanuo , ei olluh lapsusaigua , aijoi pidi eliä täyzigäzen ristittyön mielin .Kai elos oli junokas rouno : juno valgei , toine mustu .
Mulloi kuoli akku , kudamanke Viktor Ivanovič , yhtes oli eletty 62 vuottu .Tytär jo ammui on miehel , eläy Estounies .Nygöi sevätä omua lastu nikui ei sua , paistah vai videon kauti .Sih niškoi Viktor Ivanovič opastui käyttämäh gadžettua .
TULI HÄDÄ – AVUA VERIÄT
Viktor Sumkin on rodivunnuh vuvvennu 1938, vuvvennu 1941 kyläh tuli hädä …
– Tuatto Ivan Nikolajevič enne voinua ruadoi piirilehten toimittajannu . Muamo Anna Kazimirova oli Rahvahan suvvon ruadajannu .Yhtes toizien kylän mužikoin kel tuatto lähti frontale .Muamo , hänen vahnembat da myö , kolme lastu , menimmö evakkoh .Matku Arhangel’skoin alovehen N’andoma-kyläh oli pitky da varattavu .Matkas kuoli Van’atkavelli .Häi ei ehtinyh ni Petroskoissah ajua .Meidy istutettih baržale , kumadal oli enämbi sadua hengie rahvastu .Suomelazet ruvettih ambumah .Nouzi varavohäly : lapset itkiettih , vahnembat kirruttih .Snar’uadu puutui lähäl olijah baržah , upoittih kaikin , ket oldih sie , mustelou Viktor Ivanovič .
Pienen Vit’an muamo da buabo ruattih mečäs .Lapset oldih died’oinke kois , syömisty ei olluh nimittumua .Viktor mustau , kui ristittyöt kuoltih nälgäh pihal .Muamo da buabo ruattih kaikkie sih niškoi , ku Vit’a da Volod’a jiäjäs hengeh .
Vuvvennu 1944 Sumkinat tuldih järilleh Jänöiselgäh .Vaiku tuatto oli vie frontal , häi tuli kodih vai konzu voinu loppih .
RUVETA ELÄMÄH UVVESSAH
Jänöiselläs kai oli murendettu .Ei ni žiäli vargahil olluh vahnua časounua .Se poltettih kogonah , jäi vaiku enzimäine venču .Sumkinan suures talois suomelazil oli štuabu .
– Suomelazet jätettih kodi puolekse riičitynny . Huonuksis ei olluh jo nigo seinii nigo lattieloi : net mendih halgoloikse .Vuiškal da luondalas lövvimmö bul’koin da avtomuatoin suuret varat .Meijän saldatat sit viettih iäres niilöi gruuzumašinal .Tuatto piätti nostua uuzi kodi meijän pereheh niškoi , viehäi pereheh vuotettih lastu , mustelou Viktor Ivanovič .
Kyläs rubei uvvessah ruadamah Stalinan nimine kolhozu .
– Kaksi mökkii da 15 eloh jiännyttyy kodii , vot sinul i kolhozu , nagrau mies .
Silloihäi brihaččuloil nagrattavua oli vähä , lapsen ilolois pidi unohtua .Naizet päivät kai niitettih , kylvettih , nynnettih muadu kolhozas .Kaikkii kodiruadoloi pidi ruadua brihaččuloil : varustettih syömisty , piettih kozii , kačottih piendy sizärdy .Sidä paiči laihat brihačut paimendettih kolhozan heboloi da astavoittih pelduo .
OPASTUO DA RUADUO
Viktor Ivanovič mustelou , ku kaikkih vaigevuksih kaččomattah , rahvas elettih silloi kunnolleh : ruattih , perehtyttih , opastuttih .
Vie mies mustau , ku voinan jälles piästih vallale hukat .Hukat toiči tuldih ristikanzah käzin .Mužikat orožat käzis aiven kaimaltih lapsii Vieljärven školah .
– Školan jälles mene opastumah sinne , kus syötetäh-juotetah da šuoritetah . Myö emmo syötetäh teidy kahtu ", nevvoi muamo poigua .
Mugai ruadoi Vit’a .Seiččemenden kluasan jälles briha piäzi opastumah Fabriekku-zavoduopastuksen školah Matrosan kyläh , tahtoi suaja traktoristan ammatin .
Kuuzitostuvuodine traktoristu ruadoi oman muan hyväkse Puudogas , a sit Vieljärves .
Sit Vit’a lähti armieh .Vit’a Sumkin kazvoi , dai hänen elos muutteli kebjiembäkse da parembakse .
Kylärahvahan elokseh kiännyttih pruazniekat .Suurimannu pruazniekannu oli Voitonpäivy .Vie ylen tärgienny pruazniekannu oli kyläs Voznesen’n’u .
– Meile kerdyi rahvastu kaikkielpäi . Sinä piän oli tavannu olla ruadamattah .Käimmö toine toizelluo gostih , tansimmo karjalastu kruugua , kadrielii patefonan soitol , mustelou Viktor Ivanovič .
Yhtenny moizenny pruazniekkupäivänny Viktor vastai oman tulien akan – Dianan .Čoma hoiskei neidine estounielastu roduu kučui kudžerpiän brihan valgiele tensile .Briha sebäi neidizen da ei tahtonuh enämbiä piästiä .Nuoret mendih kirjoih Vieljärven kylänevvostos .Ruavon jälles Vit’a ainos kiirehti kodih : sie handy vuotettih akku da tytär .
– Joga talvekse tytär otti meidy Diananke oman ičen luo Estounieh . Tänävuon pluanat muututtih , da minä jäin talvekse Černiš-kažinke , sellittäy Viktor Ivanovič .
Talvi tänävuon on pakkaine .Paikallizet aktivistat luajittih yhteskoin pertis , kus eläy Viktor Ivanovič , remontan .Nygöi sie on lämmin da hyvä olla .Ikkunan tagan syötinlaudazen luo aiven čiristäh talvilinnut .Miehellyö kävväh feršali da sotsiualuruadai .Mustetah miesty endizet ruadodovarisatgi – meččyalan ruadajat .Viktor Ivanovič tundou läs jogahistu vieljärvelästy nimel .Ei ni segavu bunukoin da pruavobunukoin nimis .
Hyvä on eliä kunnostetus pertizes , ga syväin käsköy roindumuale .Viktor Ivanovič jo täytty vägie vuottau kevätty .Häi tulou omah kodih , kudaman nosti hänen tuattah , panou päčin lämmäh , panou čuainiekan kiehumah .Sie Jänöiselläs vahnan pedäjän ladvan ual ollah hänen parahat mustot .
Jänöiselgy armas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский