Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Mikelis Tatjana , Farisejeva Irina . Karjalaisie valehšuarnoja
Mikelis Tatjana , Farisejeva Irina
Karjalaisie valehšuarnoja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Terveh
, hyvät yštävät !Teilä kirjutetah Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat .Myö mielellänä uuvveštah tervehimmä teitä meijän mielehisen Kipinä-kuvalehen šivuilla .Näijen tapuamisien avulla myö šuamma tietyä mitein työ elättä , mimmosie mukavie tehtävie šuoritatta , mistä huaveiletta .Tänäpiänä myö valmistima teilä mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta .
Tulen čuuto
Yheššä vanhašša karjalaisešša kämpäššä eli vanha kiukua ta rikeneh ohkasi :
– Oh-oh-oh !Uh-uh-uh !
Vanhan kiukuan luona šeisottih kiukuanvehkehet – patahanko , leipälapie , koukku , kiukuanhavu – ta hil’l’akkaiseh šuhistih :
– Šuh-šuh-šuh !
Kiukuan vierellä šeinällä rippu vanha aštieškuappi ta šurkiešti kriičkasi :
– Krii-krii !
Aštieškuapissa šeisottih kukšinat , puiset lusikat , kupit ta luuvvat , riehtilät ta čuhunnikat .Ta jo pitälti kenkänä ei ole käyttän niitä vanhoja esinehie .
Ka kerran ovi avautu ta vanhan kämpän kynnykšellä ilmešty pieni iloni Tuli .Kenkänä ei tietän mistä hiän on tullun .
– Hi-hi , karju hiän pimieh pirttih , ka kenkänä ei vaššannun .
Šilloin Tuli vesseläšti hypähti vanhan kiukuan šuuh .Kämppä heti muuttu valosakši , lämpimäkši , mukavakši .Kaikki kotivehkehet eleyvyttih .Kupit alettih pyörie , lusikat – kolaissa , a luuvvat juoštih ta ašettauvuttih stolalla .Patahanko hypähti ta veti meijän čuhunnikan kiukuah .Huttu heti alko pul’puttua , a kiukuanhavu alko pyyhkie kiukuata .Kiukua tuli lämpimäkši ta alko hil’l’akkaiseh laulua :
– Kupala , nai-nai-nai !
Meijän pieni iloni yštävä kaikkie šyötti , juotti ta muate pani .Šemmosen čuuton luati meijän moločča Tuli !
Vejen čuuto
Ennein-muinoin karjalaisešša Kinnermä-kyläššä , kumpasella on jo yli 500 vuotta , tapahtu tämmä kummallini istorija .
Kylän laijalla šeiso kakši puista kaivuo .Yksi oli nelikulmani ta katon kera , a toini oli šoikie ta pitän kepin kera , ihmiset šanottih šitä "kurekši ".Molommissa kaivoissa oltih puiset šankot .Yheššä kaivošša oli "elävä " vesi , a toisešša oli "kuollut " vesi .
Joka päivä kaivojen luokši tultih elukat , jotta juuvva vettä , ka ei voitu , vet hyö ei tiijetty missä kaivošša on "elävä " vesi .Niin ni käytäis elukat joka päivä , šeisottais ta vuotettais , još oravalla ei šattuis hätä .
Orava hyppeli okšalta okšalla ta tipahti muah , vähältä piäsi ryömimällä kaivojen luokši .Ta alko juuvva niistä vettä .Orava joi vettä kurki-kaivošta ta hänellä tuli vielä pahempi olo : hänen šilmissä pimeni , käpälät alettih vapissa ta häntä laškeutu .Orava töintuškin ryömi toisen kaivon luokši ta joi šiitä vettä .Ta tapahtu čuuto !Orava eleyty , alko hyppie ta tanššie .Hiän kumarti vejellä ta juoksi meččäh .
Niin Vejen čuuto toi onnie meijän kyläh ta kaikki elukat nyt voijah juuvva "elävyä " vettä .
Ihmisen čuuto
Meijän veräjien luona eläy čuuto !
Šielä ollah ruttohliikkuja reki ta ičeliikkujat viršut ,
A kielellini kello pakajau täštä ta šiitä .
Heposenkenkät tiputah taivahašta ta tuuvvah onnie vuosiksi .
Pihalyhtyt paletah ympärillä , šanotah , jotta kojinisännät villitäh .
Kellot lyyvväh "bom-bom-bom ", taika on jo lähellä .
Kenpä luati kaiken šen čuuton ?Ihmini luati kaiken !
Karjalaisie valehšuarnoja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–