ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Valentina MIRONOVA. “Vanha kylä” otti vastah gostii

Valentina MIRONOVA

“Vanha kylä” otti vastah gostii

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tuhukuun 22 23. päivinny jo toizeh kerdah Sordavalas piettih Vanha kylä folklourupruazniekku. Pidoh yhtyi rahvahankul’tuuran da muuzikan tutkijoi, kodialovehentiedäjii da rahvahanrunohuon suvaiččijoi Petroskois da Piiterispäi, tuligi paikallizii eläjii.

LUADOGAN KARJALAN HISTOURII
Enzimäzet eläjät tuldih tämänpäiväzen Karjalan alovehele läs yheksiä tuhattu vuottu tagaperin.
Hyö oldih mečästäjinny da tuldih Pohjazen Urualan mualpäi meččypedroin karjoin jälles. Myöhembäh samoil alovehil Volgajoven lohkol da Volga-Okskoin jogien välizis alovehilpäi, Kaman lähäzis kohtispäi, Baltiekkumeren mualoispäi tuldih suomelasugrilazien kanzoih kuulujat rahvahat. Enzimäzel vuozituhandel enne meijän aijanluguu Luadogan Karjalas elettih suomelazien da karjalazien ezi-ižät.
Enzimäzen vuozituhanden keskel Karjalan kannaksel da Luadogan Karjalas perustui baltielazen kielijoukkoh kuului korela-nimine joukko. Rahvas mečästettih, suadih kalua, kazvatettih žiivattoi, pandih muah vil’l’ua.
Konzu IX vuozisual oli perustettu Muinaisven’alaine valdivo, Luadogan Karjalu rubei kuulumah sih. Vuozisual XII Luadogan Karjalu, kuduadu silloi nimitettih Korelan muakse, rubei kuulumah Novgorodan feodualizeh tazavaldah. Vuvvennu 1323 Orehovetskoin rauhusobimuksen mugah Luadogan Karjalu jagavui, Päivänlaskupuolen Karjalan kirikkömuat ruvettih kuulumah Ruoččih, kai muut - Suureh Novgorodah. Uuzi Ven’an da Ruočin raja da rauhu pyzyi 1500 lugussah.
Vuvvennu 1478 Luadogan Karjalu, kui kai muutgi Karjalan muat, puututtih Moskovan valdah. Tämän piätöksen jälles aloveh rubei kehittymäh, ga tavallistu elaigua puaksuh keskustettin Ruočin välihtulot. Nenga vuvvennu 1610 ruočit valloitettih Korela-linnan, 1617 vuvvel azutun Stolbovan rauhusobimuksen mugah Ižooroin muat da Korelan ujezdu Korelan linnanke ruvettih kuulumah Ruoččih. Järilleh Ven’a sai muat vaste 1710 vuvvel Pohjazen voinan aigua. Silloigi perustettih Viiburin gubernii. Vuozinnu 1808-1809 Ruočin da Ven’an välil tuas rodih voinu, sen loppiettuu kogo Suomi puutui Ven’an vallan uale. Viiburin gubernii silloi yhtistettih Suomenke. Sendäh konzu vuvvennu 1917 Suomen tazavaldu sai iččenäžyön, sih ruvettih kuulumah päivänlaskupuolen da luodehine Luadogan Karjalu Sordavalan da Suojärvenke.
Talvivoinan aigua kai tärgiembät bojut oldih Karjalan kannoksel. Vuvven 1940 rauhusobumuksen mugah Luadogan Karjalu rubei kuulumah Ven’an valdah, sit perustettih Karjal-Suomelaine tazavaldu.
Ižänmuallizen voinan aigua Luadogan Karjalu oli suomelazien vallas. Vuvvennu 1946 Nevvostoliiton da Suomen tazavallan allekirjutetun rauhusobimuksen mugah Karjalu Luadogan Karjalanke roittihes Nevvostoliiton ozannu.
Moine jugei histourii oli rahvahal, kudai eli kahten suuren muan välil da puaksuh tirpi voinii.

LUADOGAN KARJALAN ERINOMAINE KUL’TUURU
Suomen iččenäžyön suamizen jälles Luadogan Karjalas oli ainavo kohtu Suomes, kus vie eli rononpajattajii da rahvas säilyttettih omua perindyö.
Vuozinnu 1930 Sordavalah tulluzile tarittih runokylämatkoi. Vuvvennu 1929 Tolvojärven rinnal avattih mustomerki, kuduas oli kirjutettu: "Matkailii, azetu! Sinun heimokunnan parembat ezi-ižät paistah endizes aijas!"
Juuri Sordavalah vie vuvvennu 1880 avattih opastajien seminuarii, kuduan rinnal piettih kanzallizii tapahtumii. Tiä 1896 vuvvves algajen järjestettih Kogo Suomen Laulujuhlat, kunne tuli rahvastu muan eri kohtispäi. Vuvvennu 1935 Sordavalas piettih "Kalevalan" 100-vuodehistu pruazniekkua da sidä sai kuunnella jogahine ruadivon kauti. Talvivoinan aigua suuri vuitti paikallizii eläjii meni pagoh Suomeh, heijän sijah elämäh tuldih ven’alazet, hyö vähä midä tiettih Luadogan Karjalan histouries.
Vaste 1990-luvul Luadogan Karjalan rahvas ruvettih kiändymäh histourien puoleh, eččimäh tiedoloi vahnois kniigois, arhiivois. Muga hil’l’akkazin rubei avavumah omaluaduine kaunis kul’tuuru. Uuzii ozutteluloi piettih Sordavalan, Kurkijoven da Pitkänrannan muzielois. Tuas ruvettih elvyttämäh Laulujuhlatpajofestivualii, kuduah kerävyy pajattajii Ven’an eri puolil dai ulgomualpäigi. Kul’tuurualan ruadajat täytty vägie ruatah lapsien dai ruavahienke.

SORDAVALAN SOTSIUALU- DA KUL’TUURUNUORIŽOKESKUS
Oman vuitin Luadogan Karjalan kul’tuuran kehittämizeh panigi Sordavalan piirin Sotsiualu- da kul’tuurunuorižokeskus, kudai perustettih 2010 vuvvel.
Johtajannu nygöi on Marija Viktorovna Lebedeva. Tämän linnan laitos pidäy konsertoi, konferensieloi, fourumoi, seminuaroi da festivualiloi. Vuvves järjestetäh läs sadua piduo. Keskuksen ruadajat ruatah muga, ku heijän seinis enimytten nuoret tahtottas tiijustua kuda-midä uuttu Luadogan Karjalan kul’tuuras da opastuo sih.
Keskus ruadau vahnas talois, kudual on jo enämbi 100 vuottu. Taloidu pidäy säilyttiä, sendäh täs ainos pietäh kohendusruadoloi. Taloidu pietäh arhitektuuran mustomerkinny, sidä nostettih modernustiil’ah 1908 vuvvel arhitektoran Onni Tarjazen piirustuksien mugah. Enne sie oli hotelli, vuvvennu 1939 Erkki Huttunen kogonah muutti sen, ga hotelli jäi ruadamah dai ruadau vie nygöigi.

VAHNA KYLÄ -ETNOFESTIVUALIN EZMÄINE PÄIVY
Vahna kylä-festivuali piettih Sordavalas jo toizeh kerdah.
Tänävuon se kesti kaksi päiviä. Enzimäzel päiväl konferensien zualas ruadoi seminuaru "Suomelas-ugrilazien miifoin mielikuvat Kalevala-eeposas da ainehelline kul’tuuru". Sih yhtyi rahvahankul’tuuran da muuzikan tutkijoi, kodialovehentiedäjii da rahvahanrunohuon suvaiččijoi Petroskois da Piiterispäi, tuligi paikallizii eläjii. Kai dokluadat koskiettih Kalevala-eepossua. Ezimerkikse, Pohjais-Luadogan regionuallizen muzein ruadai Jelena Nikonova saneli, kui hyö ruatah käyttäjen "Kalevalua", miittuzii ozutteluloi pietäh, miittuzii pidoloi järjestetäh lapsieh niškoi, ku hyögi tiettäs täs tevokses da myös paikallizes runoperindös. Irina Dudina, piiteriläine taidoilii, ozutti omii uuzii kuvii. Häi valmistau niidy omal taval: ottau vahnoi tilkuloi da niis azuu paltinal "Kalevalan" s’užiettoi. Vältämättäh erinomazet kuvat löytäh omii kaččojii.
Sit paginanvuoron otti Natalja Denisova, kuduadu monet tutah rahvahan ruuttien hyvänny tiedäjänny. Omas ezitykses häi saneli da ozutti harvinazii kuvii, ku rahvas tiettäs, miittuzii ruuttii piettih Sordavalan čupul 1800-1900-vuozisavoil. Pagin ruuttih näh ylen äijäl kiinnosti paikallizii eläjii, seminuarah tulluot tarkah kuunneltih Nataljua, erähät pandih hänen paginua magnotofonal. Ruutat-teemua jatkai sordavalalaine Oksana Učen’ Terttuhistouriellizen rekonstruksiikluuban johtai. Häi ozutti omua da oman kluuban ristittyzien ennevahnallizii keskiaijan ruuttii. Enimytten kaikkii kiinnostettih vaskilangas luajitut kirjoindukuvat perednieköis. Lopus Kižin muzein ruadajat Natalja da Jevgenii Mihailovat kerrottih kandelehes, saneltih, kus enne Luadogan Karjalas soitettih täl soittimel.
Väliajan jälles tulluot mielihyväl kačottih ezmäzel kerroksel olijoi ozutteluloi. Periodika-julguamon johtai Natalja Sinitskaja avai Karjalan rahvahan ennevahnallizet runot -ozuttelun da saneli kačottavakse tuoduloih kuvih da runoloih näh.
Toizeh ozutteluh Periodika-julguamo keräi Čel’abinskan linnan taidoilijan Marija Žitkovan kuvii, kuduat on luajittu "Kalevalan" pohjal. Kuvis naine ozutti, kui häi ellendäy ylen loittostu pohjastu kul’tuurua da "Kalevalua".
Kolmas ozuttelu fotokuvien kauti tuttavutti kaikkii Sk’ol’-histourizen rekonstruksiikluuban elaigah. Natalja Denisova saneli, gu Sk’ol’-kluubu rudau jo 18 vuottu, Sordavalas olii Terttu-kluubuvaiku kolme vuottu. Mollembat ruatah omal alal ylen äijän.
Seminuaras da ozutteluloin avajazien jälles gost’at tahtottih suaha vastavuksii erilazih kyzymyksih. Se vie kerran tovestau, ku rahvas tahtotah tiediä omas kul’tuuras enämbän da tämänmoizii pidoloi pidäy järjestiä iellehgi.
Lugekkua ielleh, midä rahvas paistih da kuultih folklourufestivualin toizennu piän.