Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Perttu Pekka. Mečän arkija. 2
Perttu Pekka
Mečän arkija. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tiukemmalla täššä
otte lušša kylmyä vaštah jouvutah elukat ta linnut , kumpasien ruumihinlämpö on tavallisešti noin 37–40°.Vaikka luonto on šiinäki löytän monimutkaset konštih .Koirien omistajat ta yštävät on varmah huomattu ta vieläi ihmeteltyki , miksi koiran kuono on aina kylmä .No , šehän on šen merkki , jotta koira on terveh , šanotta heti .
Vain olettako konšana ajatellun šitä , jotta miksi kuono ei kylmä , tahi mitein koira šuattau juošša pität päivät pakkaislumešša , vaikka šen jalkapohjat ollah aivan pal’l’ahat ?Niissä ei ole karvapeitettä , ei rašvakerrošta , kuin hylkehellä , eikä nahkakana ole šen pakšumpi , kuin muuvvalla .Koiran kuono ei ole kylmä ollenkana šattumalta .Šiih on peitetty melko mukava ta , šanosinko , ihan arvuamatoin taikatemppu , mistä tulou šelvillä eläinkunnan eräš keino taistelušša kylmyä vaštah .
Arvautuš on hyvin lyhyöšti šanottuna šiinä , jotta monilla loittoispohjolan eläimillä on ruumihinlämpö eri ruumihinošissa ihan erimoini .Esimerkiksi , meččokanan varpahissa ta nilkoissa lämpö on 38°, matalampi kuin muuvval’l’a .Ajokoiran , pingviinin ta poron jalkaterän alapinnan lämpö on 0°.Ne ei , niätšen , tunne ollenkana lumen tai jiän kylmyttä .Kuonon lämpötila koiralla laškou viiteh lämpöašteheh .
Tämän lisäkši eläimillä on kymmenie muita erittäin älykkähie järješšelmie lämpimän šiäštämisekši .Labradorin kaitasissa ta šyvissä merilakšissa eläy vakituisešti eräš kalalaji , vaikka vejen lämpö on šielä 1,7° nollan alapuolella .Šiinä tarvitah taipumiskykyö !(Vesi ei jiävy vaštuavan šuolapitosuon takie .)
Kyllähän Karjalanki kaloilla on oltavua tuiskukuun helisevissä pakkasissa . Pikkujärvien ta lampien eläjilla uhkuau toini , vielä julmempi vihollini .Še on hapen puuteh , mistä erähinä talvina on šuoraštah vahinkolliset tulokšet .Ei ole yhtänä ihmeh , još talvionkittaja , mäntyö minnenih umpilammilla kalaštamah ta poraten avannon jiäh , šuau nähä kumman kuvan : kalua tuppautuu avanto täyteh muutoman minuutin ajakši .
Olen tuon ihmehen šuanun nähä iče ta kun olin šilloin vielä niin tolkutoin , pöläššyin niin , jotta läksin pakoh .Kalanviljelijät ehotetahki hapen kavontatapahukšissa luatie juštih šitä varoin henkireikie jiäh , mitä tietenki voijah käyttyä , esimerkiksi , lammikkoviljelyššä , vain Karjalan kymmenillä tuhanšilla pikku järvilöillä tämä ei miteinkänä paššua .Ka kun matoillana luontoh luajitta jiäh reijän , voitta pelaštua lammin kalat tupehtumisešta .Niin luonnon šuojelun kannalta vaivana tulou monin verroin korvatukši .
Šuurilla ta šyvillä järvilöillä , missä hapen puuteh ei tunnu , kun ei vesie olle muitein pilattu , on tuiskukuun aikana ilosempuaki elämyä .Jokahini kait tietäy , jotta täh aikah on parahillah matikan kutu , konša šitä on šamoin helppo pyytyä .Še hyvin ottau kalašyöttie .Muistuathan muinosie matikanmakša - ta mähnäkalakukkoja !Ihan vesi tulou šuuh .
Još tahotta tuttavuštuo kirjoista täh ainuoh tr’oskan heimoh , kuulujan tuiman vejen etuštajih , matikkah (Lota lota ), elkyä ševottakkua šitä viikšikalah (Silurus glanis ), mitä olen huomannun erähissä lapšien kirjojen šuomennokšissa .Matikan pyyntikeinoja on tietenki lukomattomie , ka en malta olla juohattamatta eräštä , kumpasen kerto monella petroskoilaisella tuttava , nyt jo vainua Juakko Viitala :
– Ei tarvita muuta , kuin kuoritettu leppäni riuku ta hyvä heponi .Kun työntäy riuvun šuureh avantoh , matikat uijah heti nuolomah šitä .A kun matikat kuletah pohjua myöten , alimmaiset työnnetäh toisie ylemmäkši niin , jotta lopulta on avanto pintua myöten täyši kalua .Ta šiitä ei muuta , kun mätä rekeh .
Kertoja šano tällä tavoin laštuavan kakši hevoiskuo rmua matikkua .Ta kun ei ollun enyä mih panna , piti riuku kisaltua pois .
Kiänti Valentina Karakina
Mečän arkija. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–