Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh
Uljana Tikkanen
Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Jo
kymmenen vuotta Vokrug krosno -studijošša naiset Karjalan eri paikoista opaššutah ompelomah karjalaisie pukuja šekä luatimah käsitöitä perintehen mukah .
TOIMINNAN PITÄY JATKUO
‒ Studijolla on pitkä istorija .Kaikki alko šiitä , jotta miulä šynty halu kutuo ta mie löysin kutomiskerhon .Kakši vuotta myö opaštuma virallisella opaššuškurššilla Rovesnik-keškukšešša , a šiitä myö toisien opaštujien kera järještima ryhmän "Krosno ", alottau kertomuštah Natalja Denisova , Vokrug krosno -kurššien vetäjä .
Krosno merkiččöy kankašpuita , niin jotta studijon nimi karjalakši on "Kankašpuijen ympäri ".Näillä kurššiloilla naiset ei opaššuta kutomah , ka opaššutah ompelomah ta luatimah perintehellisie käsitöitä .Nyt kurššien ohjelman keškipaikalla on karjalaisen puvun ompelomini .Mintäh šilloin šemmoni nimi jäi ?
‒ Enšin tämä nimi oli annettu näyttelyllä , kumpasella oli esillä Krosno-ryhmän käsitöitä . A mie šamalla aikua ruavoin Käsityötalošša ta järješšin ompelukurššija .Kotvan ajan piäštä nämäki kurššit oli virallisešti pantu kiini , ka meij än ryhmä tahto jatkua perintehellisien vuatteijen ompelomista .Šilloin myö ottimaki näyttelyn nimen "Vokrug krosno " ompelij aryhmällä , šentäh kun myö emmä kuton enyä , ka ruatoma šemmosie käsitöitä , mit ollah meij än ympäri ta meijän entisen studijon ympäri , šelittäy Natalja .
Vokrug krosno -studijon opaštajana ta järještäjänä on Natalja Denisova , Natalija Romanovskaja on valokuvuaja ta järještäjä .Hyö kahen ruatah yheššä jo kymmenen vuotta .Lisäksi Vokrug krosno -kurššien rajoissa järješšetäh toisie ki kurššija : Jekaterina Logvinenko opaštau luatimah venččöjä ta Natalja Kukuškina viettäy kultalankamerkkaukšen ta perintehellisen merkkaukšen kurššija .
‒ Tänä vuotena jo alettih perintehellisen puvun kurššit . Naiset ommellah šuvi - tahi pohjoiskarjalaisen naisen räččinyä , koštuo ta peretnikkyä .Ken kerkiey , voipi vielä ommella miešpaijan ta pukšut tahi tavallisen sorokan tai čäpčän .Vielä myö vuotamma lisyä ošallistujie merkkauškurššiloilla , jotta neki olis šuatu alkuo .Perintehelliset pohjoset venčät -kurššie tänä vuotena myö emmä järješšä , šanou Natalja Denisova .
KURŠŠIT INNOŠŠUTETAH MUUTOKŠIH
Kurššit toimitah jo kymmenen vuotta ta niih käypi jo monta kymmentä ihmistä .Jokahisella oli oma šyy tuttavuštuo perintehelliseh pukuh .Kurššiloih käyväh käsityömuasterit , kulttuurista innoštunuot ihmiset , ompelijat , kulttuurialan spesialistit , kumpaset tahotah šuaha tietyä uutta .Kurššit keššetäh muutoma kuukauši , ka vaikutukšie näköy monien vuosien aikana .Opaštujat kekšitäh omie projektija , järješšetäh klubija , čukelletah kulttuurih šyvemmin , monet tullah yštäviksi .
‒ Esimerkiksi , kurššiloih kävi Ol’ga Husu . Hiän unelmoičči , jotta Karjala-ryhmän ošallistujilla oltais oikiet puvut .Nyt tanššiyhtyvehen naisien , neiččyijen , prihojen ta miehien puvut ollah istorijallisešti oikiet .Toisena alottehena kurššien jälkeh oli še , jotta hiän valmisti Pihaetiketti-projektin ta šen kautti rupesi kertomah puvušta videojen ta kirjan kautti šekä piirilöissä eläjien ihmisien kera vaštautumisien avulla , šanelou Natalja .
Eryähät opaštujat käytih kurššiloih lähipiirilöistä , esimerkiksi , Kontupohjan , Priäžän , Oneganiemen piirilöistä .Šiitä kurššilaiset alettih viettyä omie kurššija omilla paikoilla .Näin tiijot levitäh .
Svetlana Volkova joka pyhäpäivä kävi enšimmäisillä pukukurššiloilla Latvašta Petroskoih .Nyt hiän on tunnettu naismekkojen ompelija .Hänen ompelomie mekkoja oššetah kuin Karjalan naiset , niin ni naiset Piiteristä ta Moskovašta šekä tilatah vuatteita miehillä ta lapšilla .Svetlanan luova taival alko niise Nataljan kurššilta .Šielä hiän tiijušti , kuin ommella alušpaitoja tahi räččinöjä .Ne mallit tultih luatijan mekkojen peruštehiksi .
‒ Mie opaššuin ompelomah vielä 1990-vuosina , a kanšanvuatteita mie ompelen noin kymmenen vuotta . Kurššiloilla mie ompelin perintehellisen puvun ta panin šen piällä jarmankalla , missä möin mettä .Muissan hyvin , kuin mukava oli , konša eräš naini tuli kehumah miun pukuo .Enšimmäini mekko oli ommeltu omua iččie varoin kešäkši .A nyt miun eryähillä asiekkahilla on kymmenen mekkuo , a toiset koko perehineh käyväh pruasnie koissa miun ompelomissa vuatteissa , kertou Svetlana .
Kymmenen vuuvven aikana Svetlana Volkova otti kaikenmoisie tilaukšie .Hänen onnistu ratkaissa tovellah vaikeita tehtävie , konša häneltä tilattih vaikeita mallija .Ka Svetlana on oman ruavon muasteri , valiččou hyvie kankahie ta tietäy mitein luatie niin , jotta joka puku hyvin paššuais omalla emännällä .
‒ Muotikkahat neiččyöt Piiteristä tahi Moskovašta tilatah mekkoja . Mie kačoin heijän šivuja internetissä ta nävin yhellä neiččyöllä Judaškinin mekon .Moušot ne riputah yheššä vuatehuonehešša , muhiu Svetlana .
Nyt Svetlana Volkova ottau vähemmän tilaukšie , ka ei kieltäyvy n’euvon antamisešta .
VENČČÄ ŠYNTY UUVVEŠTAH
Mukava tapahuš šattu kurššien ošallistujalla Tiškina Annalla .Hiän näki pereharhiivan valokuvašša oikein kaunehen venčän pravoämmön piäššä ta tahto luatie šamanmoisen .
‒ Alotan šiitä , jotta enšin miula oli himo ommella puku ičellä . Myö potruškan kera rupesima käymäh Nataljan kurššiloilla .Šiitä myö tiijuštima , jotta Karjalan kanšallisen musejon spesialisti Jekaterina Logvinenko opaštu luatimah venččöjä .Mie rupesin kyšymäh , voiko hiän opaštua meitäki ta hiän opašti .Myöhemmin mie halusin šuaha tietyä , mimmoni on pravoämmön Klavdija Dmitrijevnan venčän kohtalo .Tiijuššin , jotta hiän anto šen musejoh .Niin mie tuaš tulin Jekaterinan luokši kyšymykšien kera .Ta šattu niin , jotta juštih še venččä , kumpasen mukah Jekaterina opaštu luatimah venččöjä ta opašti milmaki , onki miun pravoämmön venččä .Še on kummaššuttava , mitein mie iče šitä tuntomatta luajin šamanmoisen venčän , mi oli miun pravoämmöllä , šanou Anna Tiškina .
Anna esiintyy Kajahuš-ryhmäššä ta hänen kokoelmašša on šuvita pohjoiskarjalaini puku šekä kaupunkilaisen puku .Šuunnitelmissa on ommella čäpčä , šentäh kun nyt naini on miehellä .
Šemmosie mukavie juttuja voipi kerätä vielä äijän .Ta niitä tulouki enämpi .Kanšallisen puvun teemašša aina on tiijuššettavua .
‒ Miušta kaiken tämän toiminnan piätulokšena on še , jotta nyt karjalaista pukuo tiijetäh . Ennein vain kulttuurin ammatilliset tutkij at ommeltih ta tutkittih tätä teemua , a nyt tietuo voipi šuaha joka halukaš , koroštau Natalja Denisova .
Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
‒