Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Natalja Anhimova. Parahimid melid ezmäižes opendajas
Natalja Anhimova
Parahimid melid ezmäižes opendajas
вепсский
Северновепсский
Necil vodel
Anna Ivanovnale töudiiži 95 vot .Mina ii üht kerdad kird’utin hänen polhe , no ezmeižen kerdan kird’utan , konz händast d’o ii ole miideke .
Anna Ivanovna Kottina om minun ezmeine opendai .Hän oli mugoižen ristitun , kudamb oli minunke rindal ii vaise školas , a konz mina openzimoi korktas školas , konz radiin .Kaikušti hän abut’ , tez’ , kut minai oma azz’ad , laskvas pagiži , konz vastsimoiš .Meletan , mugoižen händast mušteltaze kaik hänen openikad .Äi hiišpäi eletaze da rataze Šoutarves .Ken-se hänen openikiišpei om nüguni školan pämez’ , ken-se muzejan pämez’ , ken-se Šoutarven man pämez’ …Meletan , mise hänen openikoide polhe voib sanuda : "Ken opendaze , se i mahtaškandeb ".
Mänob aig .Mi om muštos nüguni ?Däl’gmeižed vastused ol’d’he pühäkodiš .Tuled pühäkodihe , a hän d’o om sigä .Kaburdalimei .Seižum ühtes .Pagižem D’umalanke .Läm’ om henges .Ol’d’he päivad , konz kahten kesken mänem pühäkodišpei kodihe üht dorogad möto .Hänele lujas om ohvot , mise tul’d’he hänenno .Ii kaikuččen kerdan mäned : tobjimalaz iilä aigad .No konz mäned , ka hän ii pästa pertišpei kuni ii d’od čajud .Hän vel ozutab silei ičeze lapside da vonukiide kuvid .
Naku mugoižed muštlosed oma südäimes .Ken tez’ Anna Ivanovnad , nacein , muhoidab meletades hänes .Nüguni miile pidab loita D’umalale hänen henges .
Niičukeine Anna (N’uša ) oli rodn’uze Kaleiges Ivan Trofimovič da Marija Ivanovnan perehes .N’uša oli kesklaps’ .Ezmeine laps’ – prihaine Šakei (Aleksandr ), kuumanz’ – Arkadii .
Ivan Trofimovič radii kivilomkal , a konz zavodihe Suur’ voin , läks’ voinale , tagaze ii tulnu .Vodel 1943 Kesten’gan sijal mäni suur’ tora , siid händast riktihe .
Marija Ivanovna radii kolhozas da tegi äi kodiradoid .Vel vanhiil ristituil om muštos , mise Marija Ivanovna lujas čomin ombel’ sobad .Külänikad tul’d’he hänenno da sanutihe , mida pidab hiile ombelta .Hän kaiken voi tehta .
N’uša openzihe Kaleigen školas .Hän lopi kuume klassad , siid zavodihe voin .Vepsän male tuli Suomen armii , školas zavottihe opeta lapsid suomen kelel .Vepsiile ii tulnu düged opetas suomen kelel : vepsän kel’ abut’ .No konz tuli aig opetas školas venän kelel , nece oli lujas düged : pidi uudeks muštelta maman kel’t .Vodel 1945 N’uša lopi kahesa klassad Kaleigen školas , mäni opendamhas Petroskoin pedagogižehe radmahttehnikumha .Hänen muštlosišpei nene voded däl’ges voinad ol’d’he lujas dügedad : sömad oli väha , oli näl’g , kodihe voi mända harvoin : väha mašiniid oli sil aigal , enamba pidi mända d’ougiil .Anna oli radonnavedijan ristitun , hivin openzihe da läksi radole Šoutarven školha .
Rata Šoutarven školas Anna zavodi vodel 1948.Ezmäks hän radei 10 vott pionersatajan .Däl’ges , vodel 1958, hän ott’ ezmeižen klassan .Klassad ol’d’he suured .Tuldes školha openikad ii mahttud lugeda da kird’utada .Opendajale pidi äi rata lapsideke , mise tuliž touk .
Radol hän el’genz’ , kut iče sanii , mise tedoid ii töudnu , pidab mända opetaste .Vodel 1965 Anna lopi Petroskoin opendusen institutan .
Kut radol , muga pensijal-ki Anna Ivanovna ii ištnu hilläšti kodiš .Hän kerazi ristituide muštlosid voinan aigan polhe , abut’ äjile löuta proudan , tehta dokumentoid .Hän kerazi al’boman ristituide muštlosideke .Nüguni se kaitaze muzejas , ozutaze da starineitaze miiden man istorijan lapsile .
Mugažno Anna Ivanovna kerazi ühthe veteraniid da tegi vodel 1987 Šoutarves veteraniide horan .Äi vott hän iče pajat’ neciš horas .
Meletan , mise ii mina üksniin pidan parahimid melid ezmeižes opendajas , Anna Ivanovnas , a miid hänel oli äi .
Parahimid melid ezmäižes opendajas
вепсский
Северновепсский