Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Пашкова (Артемьева) Зоя. Pajo kylän elaijas
Пашкова (Артемьева) Зоя
Pajo kylän elaijas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
K arhumäin piirin
Kumšjärven (Pokrovskoje ) kylän istouries dai rahvahan elokses pajol on ylen suuri sija .Pajot ollah heijän rinnal kogo elaijan , kätkyön uinotuspajolois kalman itkuvirzih , konzu omahine ristikanzu jo lähtöy toizel ilmal .Enne voinii rahvas pajatettih pellol dai niityl , perehien pruazniekois , svuad’bois dai poigii armieh suattajes .Konzu kylän eläjät kerävyttih ezmäi izba-čital’n’ah , myöhembä kluubah , sie kuuluttih vesselät pajot , kadrielit , "jabločko ", valsit dai ven’alazet tansit , kus sai jalgua kovah topahuttua .Pajatettih vesselii častuškoi , net oldih kui kyläeloksen kuvat .
SURMAN SUUS PAJATTAJES
Toizen Ižanmuallizen voinan aigua Kumšjärvel oli suomelastu saldattua .Tiettäväine , okupatsies olijat kylän rahvas ei voidu hengittiä kebjieh , älä virka pajattamistu , ga paistagi varattih .Petroskoin Kanzallizen arhiivan dokumentoispäi minä sain tiediä kyläläzen brihan Vasilii Račuginan urhotevos .
Hyö vellenke oldih minun bua ban Matr’ona Nikiforovna Artemjevan da died’oin P’otr Mihejevičan ottoplemänniekät .Vahnembat ei tietty sidä , ku Vas’a pidi yhtevytty partizuanoih .Kolme vuottu häi autoi partizuanoi da andoi heile pädevii tiedoloi .Ga erähän kerran suomelazet otettih Vas’an kiini da pandih Karhumäin linnan tyrmäh .Rinnal olijas kameras oli ruanittu naine , kudai jäi hengih da voinan jälles rodih tovistajakse .Häi saneli sen , midä tiijusti Vas’a Račuginas , ken da kuspäi häi on , mittuine rohkei da luja oli tämä 16-vuodehine brihačču .Okupantat piätettih ambuo Vas’an .Sen päivän iellembäzenny yönny häi pajatti kogo aijan .Huondeksel händy konvojanke viettih Karhumäin linnan laijal da ammuttih .Fašistat ei suadu nimidä tieduo nuorel partizuanalpäi , vai brihačun hengi otettih .Häi oli luja , uskolline oman roindumuan poigu .Häi pajatti , ku vihamiehet vie enämbäl suututtas .Pajatti niidy pajoloi , kudamii kuuli omas perehes , mit kuuluttih kyläpruazniekois .Omat rakkahat pajot annettih hänel vägie da autettih tundie iččie välläkse ristikanzakse .
PAJO – UVVEN ELOKSEN ENNUSTAI
Lehtespäi "Vper’od " (vuvven 1966 kezäkuu ) minä tiijustin , kui kezäkuus vuvvennu 1944 meijän armii piästi meijän Kumšjärven kylän .Suomelazet pagoh lähtijes käskiettih kylän eläjil , ku net lähtiettäs yhtes heijänke .Rahvas kerävyttih , ga kuni mendih bojut , kaikin peityttih lähimeččäh .Vie kuuluttih räjähtykset kylän lähäl , vie ei suannuh mennä kyläh , ga rahvas ihastuttih sen periä , ku ellendettih voiton lähestymizen .Neidizet ruvettih pajattamah , ezmäi hil’l’azeh , sit kovemba da kovemba .Kolme vuottu okupatsies olles hyö ei pajatettu .A nygöi , ku omat saldatat , piästäjät , oldih jo rinnal , pajo kuului Kumšjärven yliči , se ennusti uuttu , muudu elostu , elostu ilmai voinua .Karjalaine rahvashäi pajatti ainos , ilos dai gor’as .Pajos avavuu ristikanzan hengi , pajo auttau tirpua kai jygiet aijat ...
PAJATTUA YHTES
Voinan jälles rubei elavumah kyläh rauhalline elos .Voinanjälgehizih vaigevuksih kaččomattah , konzu pidi äijy ruadua kois dai sovhozas , dai mečänvevos , pajot ainos oldih rahvahanke rinnal .Omat pajot kuuluttih perehien pruazniekois dai kluubas .Evakospäi tulluot naizet da neidizet , dai net , ket oldih okupatsies omas kyläs , dai muut tulolazet , ruvettih pidämäh konsertoi kluubas .Muga kluubas rodih kylän omatoimine naizien hora .Sidä opasti Anna Adamovna Teppojeva .Häi silloi eli Kumšas , oli kirjaston dai kluuban johtajannu .
Hora oli olemas mondu kymmendy vuottu , se pajatti kaikil lavoil Karhumäin piiris dai muijal , Petroskoisgi .Pajatettih karjalakse dai ven’akse .Hora oli kaikenmoizis kilvois da taidotoimindan kaččomizis .Monet muzikantat oldih soittajinnu meijän pajattajil , ga puaksumbah muidu soitti soitol Anatolii Sem’onovič Nesterov .
Erähän horan pajattajan , Jevokija Jakovlevna Zinkinan (Dorofejevan ) bunukoil , Valentina Petrovnal Sadovskih (Gotčijeva ) da Jelena Petrovnal Grabl’uk (Gotčijeva ) ollah tallel buaban relikviet .Heijän perehen arhiivas on Karjalas-Suomelazen Nevvostotazavallan Karhumäin linnan 28.11.1950 annettu Kunnivokirju Yhtyndäs Karhumäin piirin viijendeh kyläläzen omatoimizen taidotoimindon kačokseh .Karjalas-Suomelazen Nevvostotazavallan Karhumäin piirin Piirikomissien kunnivokirju oli annettu 16.12.1951 piirikačoksen parahal pajattajal Jevdokija Jakovlevna Dorofejeval .Samanmoizil dai muuloil kunnivokirjoil silloi oli palkittu muutgi Pokrovskii-horan pajattajat .
Vuvvennu 1958 kezäkuun 28.päivänny Petroskoin linnas oli Tazavallan toine pajo - da tansipruazniekku .Grabl’uk Jelena Petrovnan (Gotčijevan ) perehes on tallel sen pruazniekan programmu , kuh on kirjutettu , ku piiridelegatsieloin ezitys pietäh Petroskoin linnan Vihandas kul’tuuru - da huogavopuustos .Sit joukos oli Karhumäin piiringi delegatsii , kudamas oli Pokrovskoje-kylän hora .
KARJALAN ČOMUTTU DA BOHATUSTU PAJATTAJAT
Horan pajattajannu oli minungi t’outa (tuatan sizär ) Natalja Petrovna Leontjeva (Artemjeva ).Hänen tytär Nadežda Aleksandrovna saneli , ku häi puaksuh ajeli muamanke konsertoih .Nadežda Aleksandrovna mustau ajeluksen artistoinke Karhumäin linnah .Silloi mašinan kuuzovas oldih puuhizet laučat pajattajile .Ga konzu mašinan bortat laskiettih alah , mašin muutui ozutuslavakse , kudamal pajatti Pokrovskii-hora .
Minun sizär L’udmila Stepanovna Pavlenko (Artemjeva ) sežo mustelou niidy ajeleluksii Natašoi-t’outanke Kumšan pos’olkah konsertoinke .Vper’od – 1960-luvun piirilehtes minä luvin : "Hyvin vietettih huogavopäivät Kumšan eläjät .Sinä piän oli Sovhozan päivy .Ruadajat suadih kaččuo omatoimizien artistoi n konsertan .Enämbän kaikkii miellytti Pokrovskoin kylän artistoin ezitys , enimil kudamis jo on piäle 50 vuottu ".
Minun sizär Galina Stepanovna Valdajeva (Artemjeva ) saneli minul sidä aigua , konzu Leontjevien pereh eli yhtes meijän perehenke Karhumäin Padun -pos’olkas .Kerran Natašoi-t’outa kučui ičellyö čuajul Gal’an da meijän muaman .Hänel himoitti paista da mustella jälgimästy yhtehisty konsertuajelustu Karhumägeh .Häi ozutti yhten mustolahjan .Se oli viihti nuorazeh pujoitettuloi barankazii .Myö emmo tiijä , ostigo häi net iče vai oligo se moine palkindo , kui hyvän toivotus kaikil pajattajil .Ga sizär mustelou , kui Natašoi-t’outa pani kaglah net barankat da pajatti heile da tansi pertin keskel .Sit hyö juodih čuajuu barankoinke , niilöin piäle oli glazuur’u da net oldih äijiä magiembat sih aigah meijän laukois myödävinny olijoi barankoi .
Vuvvennu 1979 Petroskoin liečetiijollizen opiston toizel kursal opastujes minä olin vastuamas kul’tuururuavos omas joukos .
Kerran minä kučuin ičellyö gostih oman podruugan Dina Košelevan .Silloi meijän kyläs elettih kaksi horan pajattajua – Natalja Petrovna Leontjeva (Artemjeva ) da Vera Petrovna Mihejeva (Jefremova ).Vie Padunas sil kerral oli käymäs omien rodnielluo Jevdokija Jakovlevna Zinkina (Dorofejeva ) Kumšjärvespäi .Minä sovin oman Natalja Petrovna -t’outanke , ku häi kuččus horan pajattajii da myö panizimmo tallel magnitofonah vanhoi rahvahan pajoloi .Minä kyzyin omua tuattua Stepan Petrovič Artemjevua soittua soitol , konzu naizet ruvetah pajattamah .Ga kui äijäl myö olimmo ihastuksis , konzu t’outalluo tulduu näimmö kolme riävys istujua buabua karjalazis rahvahallizis sovis da vie piäs heile oldih tovellizet kokošniekat !Hyö tiettih , ku myö rubiemmo tallendamah vai iändy , ga yksikai naizet šuorittih , ku pajoloi pajattajes kai olis putilleh .
Myö Diinanke hengittämättäh kuundelimmo , kui yksi pajattai zavodi da toizet jatkettih pajuo , myö syvendyimmö karjalazien rahvahanpajoloin hengeh ...Myö nauhoitimmo erilaizii pajoloi , ilozii dai igävii .Myöhembä minä ližäin omii sellityksii jogahizen pajon vai itkuvirren edeh , sanelin , konzu mittumii pajoloi rahvas pajatettih .Nauhoitin vie omani tuatan soitol soitandan .Sit omas opistos myö podruuganke luajimmo kompozitsien , kudamas ozutimmo karjalazien pajattajien kuvii da heijän palkindoloi .Pokrovskii-hora pajatti meijän muan čomuttu da bohatustu , opasti armastamah da kunnivoimah omua roindumuadu , sen taboi da ezi-ižien kieldy .Kuolemattomat rahvahan pajot čomendetah da parendutetah meijän hengie , net ruvetah ainos elämäh ristikanzoin syväimis .
Pajo kylän elaijas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский