Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Ilokaz da razvakaz praznik edel sur’t pühäd

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Kodima. № 2, (2010)
Pagištoiti Galina Baburova

Ilokaz da razvakaz praznik edel sur’t pühäd
(вепсский)

Konz maidnedal’ tuleskeleb, se kaiken tob meile ihastust. Nenil päivil ristitud iloitelesoiš, söba külläks. Mikš? A sikš ku maidnedalin jäl’ghe om Sur’ Pühäaig, konz söda äi razvakast sömišt ei sa.

Kaiken-ik tedam neciš praznikas? Kut ende vepsläižed praznuiba sidä?

Neciš azjas minä pätin pagišta Petroskoin universitetan opendajanke, noren tedomehenke Ol’ga Žukovanke. Kut tegihe sel’ged, ende necil praznikal oli toine tärged päznamoičend. Se ei koskund nügüdlaižehe. Aig vajehtase, a senke ühtes vajehtase ristituiden kacundad-ki. Nügüd’ praznikaha mülüb erazvuiččid veroid, kudambad oli ottud venälaižil.

Olga Žukova starinoičeb: «Tal’vel, jäl’ghe vederistmäd, suren praznikan oli maidnedal’. Se oli kahesandel nedalil edel äipäiväd. Mugoižen nimen- maidnedal’nece aig sai sikš, miše praznik oli kahtes, koumes päiväspäi i kogonaižehe nedalihesai. Maidnedalin paksumbad tegod oliba ajelend heboil da šurgand mägespäi. Norišt, neiččed da prigad, šurguiba mägespäi. Ende usktihe: mi enamba sinä šurgad, sen pidemba kazvab pölvaz kezal. Täs nägub enzne magine uskond. Pohjoižvepsläižiš küliš jäl’ghe vederistmäd vätihe svad’boid-sajid. A maidnedalil nored käveliba murz’aimen vanhembidennoks adivoihe. I nece adivoičend nimitadihe sanoil “mända marghuzeAnopele tariž oli adivoičetada ičeze vävüd pirgoil».

Kaikuččel maidnedalin päiväl oli ičeze znamoičend i kaikuččehe konkretižehe päivähä oli sidotud erazvuiččid veroid. Ozutesikš maidnedalin pühäpäiv nimitadihe “pühäpanom”. Olga Žukova starinoiči, miše necil päiväl nor’ ak da hänen mužik ajeliba čomitadud korjil külädme. Külän eläjile tarbiž oli heikta heile: “Hüvä murz’ain, hüvä murz’ain”. Nor’ ak necen ajelendan aigan heitli päspäi paikan i ozuti kaikile, miše hänel päs om sorok i nügüd- hän ei ole neižne, a om jo mehele männu ak. Mugoine noriden ozutand maidnedalil pohjoižvepsläižed nimitadihe “ozutez”.

Mikš praznik om lujas vajehtanus, Olga sel’genzoitab muga: «Ende nenil praznikoil oli lujas sur’ znamoičend rahvahan elos. kal’t kuti voi ozutada tal’ven da kezan radoid. Kaik nene aigkeskustad rahvaz tezi lujas hüvin. Maidnedal’-ki oli znamasine rahvahan elos. Rahvaz tezi ende, midä tarbiž tehta necil aigal. Kaik nece oli sidotud elon veroihe. Sikš ku vajehtihe iče elo i necen enččen elon taba mugažo vajehtihe. em tekoi nügüd’ jo, midä tarbiž oli tehta necil nedalil, sikš ku nügüd’ meiden elos ei ole muga sidotud miččed-ne tegod miččihe-se konkretižihe päivihe vai aigoihe. voim vaiše lugeda tedokirjoiš, midä vepsläižed tegiba ende necil nedalil. Meile jäi muštho vaiše erasid praznikan pirdoid, i tedam nügüd’ enamban neciš aigas kuti venäläižen tradicijan polespäi».

Hot’ nügüd’ necil praznikal om toine znamoičend, se jäb mugoižen-žo ilokahan kut ende-ki. Maidnedalil satam tal’ved da vastam kevät. Praznikan simvolaks tegihe kürzad, sikš ku ned oma mugoižed-žo kehkerad da lämäd kuti keväden päiväine. Kevaz’ tuleb meidennoks kuti uz’ elon aigkeskust, uziden toivoidenke. Togha keväz’ meile lämäd, ihastust da hüvid uzištoid!