ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Пашкова (Артемьева) Зоя. Ruakat ryvvetäh kodijärveh

Пашкова (Артемьева) Зоя

Ruakat ryvvetäh kodijärveh

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Hyvät Pokrovskoje -yhtevyksen da kylän rahvas, minä toin teile hyvän viestin! Kaikin myö tiijämmö sen, ku kyläs on taloloi, kudamii niilöin ižändät annetah vuograh niile, ket suvaijah kävvä huogavumah kyläh. Tänäpäi harakku hännäs toi minul hyvän viestin sih näh.
Kyläh on tulluh eräs den’gukaššali, kudai viegi on hyvyönluadii. Häi tahtou azuo meijän kyläh suuren huogavusobjektan. Suurel den’gal kätty vastah et pane. Kogo hänen sviittu oli möllönnyh meijän čoman luonnon nähtyy. Enämbäl kaikkii hyö miellyttih meijän Kumšjärven pieneh suareh. Konzu tulolazet kuultih, kui sana "suari" kuuluu karjalan kielel, hyö piätettih ottua se oman projektan nimekse. "Суари" se roih.
Uvvet ižändät vallittih sen Kumšjärven rannan, kuspäi on kaikis lyhin matku pieneh suaressah. Täh tahtotah azuo venehien da katamaranoin pidämizen kohtu niilöih näh, kel himoittau soudua järvel. A gu ken ollou lašku airolois istumah, voijah panna veneheh motoran. Niilöi ruvetah pidämäh rannal olijas vanhas kylys, kudaman ižändät otetah vuograh.
Linnalazet miellyttih sih valmeheh dorogan palazeh, kudai tulou randah suurel tielpäi. Nimidä ei pie ruadua, meččy on kuattu, heiny niitetty, järvi avavuu loittonsah. Jo seizotah omien mašinoin luo da uneksitah, mi roih hyvä! A gu vie panna asfal’tu, sit voibi kohti mašinaspäi roliekoil da samokatoil räkel siäl hurahuttua mäis alah kohti viluzeh järvessäh.
Pienel suarel roijah kempingat yksinäzih dai lapsiperehih näh. Madalah randah lapsih näh luajitah aijoitettu baseinu. Kalastajil roijah ruhkat, kus suau ongittua kalua da kerras pastua se mangalal.
Ekstriman suvaiččijoil rannan laidah azetetah korgiet vuiškat, kudamilpäi suau hypätä vedeh. Ga sijallizet eläjät kerras varaitettihjärven pohjas ollah kallivot, kudamat ei olla nägyvis. Onnuako huogavujil roih tirpua vedeh hyppiämättäh.
Kai suaren rannat ymbäri käveltyy da arvosteltuu uvvet ižändät jo on vallittu troppazet, kudamat jätetäh kävelendäh näh. Sie suarel roih kai juomizien da magieloin myöndiä. Huogavujat voijah n’uustella meččyheinäzii da kukkazii da rannal šezlongois istujes kačella čomua kyläymbäristyö, mi avavuu järvelpäi.
Tämä oligarhu ugodih olemah viegi filantruoppu, häi huaveilou hyvyönluadimistu rahvahal. Häi uskaldau laskie tänne kylän eläjii myömäh muarjua da muudu omal mual kazvatettuu. Ga vai kois valmistettuloin vägevien juomizien myöndiä häi ei hyväksy. A gu kel ollou suuri himo ruveta myömäh niidy huogavujil, sit sih pidäy suaha patentu da vallita nimitys, olgah se hos "Mat’oi-buaban nalivku" vai mi muu kois luajittu viinu.
Ga ehki kabačkua suau tuvva da myvvä suarel hos min verdu, sidä hyviä ižändy ei rajoita! Onhäi tädä tähkäkästy kazvostu kezäl joga kohtas. Olis vai ostajua! A myömizel luajitah kai ehtotmyö vai da bohatu!
A voi-voi, kaikis tärgevin jäi vie sanomattah... Eri oigevuksii annetah niile, kel pasportas roindukohtakse on kirjutettu Pok rovskoje-kylä. Moizet ristikanzat maksuttah voijah myvvä tavaroi da tarita omii hyvyksii da abuloi huogavujil. Ga niile kyläläzile, kel oli oza tulla täl ilmal Karhumäin linnas, roih eččie tovestustu sih, ku olet sijalline eläi. Lapsen kazvajes koin seinäh luajitut merkit sežo päitäh, ku lienne net on luajittu 15 vuodessah da kodi vie pystyi pyzynöy.
Ei uskotuta, ga Суари-huogavuskohtan srojindua ei ruveta vönyttämäh. Kahten vuvven peräs suarel jo pietäh suuri show uvven huogavusobjektan avuamizen kunnivokse. Eriže vuotetah Kumšjärven kylän eläjii. Heih näh roih suuri sal’uuttu!
Pruazniekkupiän taivahah ei ruveta piästämäh kyyhkölöi, sen sijah järveh laskietah arvokkahien kalaroduloin maimazii. Ga kaikis paras on se, ku meile uskaldetah luadie puhtahakse vezi järves, kui oli enne. Den’gukaššali andoi sanan, ku ruakat, kudamat mendih pagoh Kudikinan mäil sen jälles gu torpankazvatuslaitos rikoi järven, järilleh ryvvetäh omah Kumšjärveh, moine sie roih puhtas vezi. Vai enne kodih lähtendiä net ruakat viheldetäh Kudikinan mäil, a gu ken kuullou sen, sit roih uskuo!
Minul olis suuri ilo, ku lugijan mieli paranis tämän harakanhännän uudizen lugiettuu, onhäi menemäs sulakuunagramizen da ilon aigu!