Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Smirnovin talo
Источник:
Novak Irina, Komissarova Irina, Miun harpaukšet karielan kieleh: tverinkarielan algukursa, 2019, с. 86-87
Smirnovin talo
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Smirnovilla on oma uuži hiržitalo. Jyrgi iče sroji žen. Tuatto da velli autettih hänellä. Talo on kakšijatuažane, šielä on viizi pertie. Enžimäzeššä jatuažašša on šuuriperti, vanhembin magavoperti, šoppi, pieni ruadoperti. Toizešša jatuažašša on Jyrrin da Oks’on magavoperti balkonanke, Kir’un magavoperti da vällä lapšinperti.
Konža tulet Smirnovin luoh, niin enžistäh piäžet sinčoh, missä on viizi ovie: pihalla, aittah, lämmityšpertih, kežäpertih da talvipertih. Talvipertissä on šuuri prihoužoi, mistä voiččou piäššä šuuripertih, šoppeh da ruadopertih. Vielä prihoužoissa ollah pordahat toizeh jatuažah, šeinällä rippuu šuuri zirkalo. Molemmašša jatuažašša on oma peziečendäperti da ubornoi. Yheššä peziečendäpertissä on vanna, toizešša on duuša da pežumašina.
Šuuripertissä ollah šuuret ikkunat zanaveskoinke. Miebelistä on divana da kolme kreslua, šuuri stola da žen ymbäri šeiččimen stuulua. Šeinäššä on televiizora da pal’čat kniigoinke da kukinke. Luašša rippuu šuuri šoma lampa. Lattiella venytäh koissakuvotut huršit.
Šopešša ollah kaikenmuozet škuappazet aštieloinke. Näistä löydyy kaikki, midä pidäy varuštuas’s’a šyömistä: kastr’ul’at, kattilat, puat, riehtilät, mal’l’at, šieglat, härkimet, pavarčat, labiezet... Palčazilla šeizotah šomat čaškat blʼučoinke, torelkat, purdilot da stokanat. Luzikat, vilkat da veičet ollah stolan juaššikašša. Vielä šopešša on šuuri jiäškuappa, rakovina da pliitta. Pliitalla šeizou čainiekka.
Lapšinperti on vällä da valgie. Šielä on kakši kravattie, kamoda, vuateškuappa, stola da žen ymbäri skammizet. Šeinissä riputah palčazet bobozinke. Lapšet ylen šuatah kizata omašša pertissä.
Smirnovilla on šuuri talo, dai pereh ei ole pieni. Jogohizella varoin löydyy oma paikkane. Talo on lämmin. Lämmityšpertissä šeizou kiugua, kumbane vejellä lämmittäy kaiket pertit.