Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Norišt da sport
Источник:
Kodima. № 11, 2009
Murašovan Mikit, 10. klass
Norišt da sport
вепсский
Младописьменный вепсский
Redukus Petroskoin suomalaiž-ugrilaižes školas mäni koumanz’ valdkundaline oppindkonferencii, kudamb oli omištadud karjalan da vepsän kirjkelen päiväks. Neciš ”Kodima”-lehtesen nomeras mö tahtoim ezitada konferencijan ühtnikoiden kaks’ tedotöd. Meletam, miše nene tedotöd oma aktualižed.
Minä olen Mikit. Opendamoi suomalaiž-ugrilaižes školas, kümnendes klassas. Tahtoin starinoita sportan polhe norišton keskes. Meletan, miše nece om tarbhaine elon azj. Sportčasud vahvištoitaba kut mehen tervhut, muga čomut-ki.
Minun täht sanad ”norišt” da ”sport” oma lujas tarbhaižed. Mitte om sportan painastuz norišton päle? Starinoičen necen polhe.
Sportan znamoičend oli sur’ mehiden elos endevanhoiš aigoišpäi. Ende mehed ühtniba olimpiadoihe, i niiden znamoičend oli mugažo sur’. Olimpiadoiden aigan ei olend voinid-ki. Ezmäine sportolimpiad oli Grekanmas. Tulijal aigal olimpiad linneb Soči-lidnas Venän mas. Minä meletan, miše meiden sportmehed voiba sada surid satusid.
Sportas om likundpainastust da hengišt painastust ristituhu.
Nügüd’ mal om äi erazvuiččid sportladuid. Kaikuččel sportladul oma ičeze voibištelendholitajad. Sportladuihe mülüba mäčvändod (jaugmäč, jämäč, käzimäč, puzumäčvänd, tennis i toižed), motosportladud( avto- da motovoibištelend), atletik (joksend, hüppind, likundkalud, likundelend, voibištelend, akrobatik, ujumine).
Karjalan armhad sportladud oma suksed, štargud. Minä olen mel’dünu suks’sportaha, sportatan suks’voibištelendaha. Nece om lujas mel’he minei.
Meletades minä el’genzin, miše mehed ei tahtoigoi nügüd’ holitada ičeze tervhut sportan abul da kävutada tervhen elon ladud. Om žal’, no hö kävutaba paksus erazvuiččid himižid segoitusid, zellid.
Sport – nece om kaikuččen mehen azj. Minä meletan, miše nece om kaikuččen mehen elon jagamatoi pala. Se andab jogahižele ristitule ihastust da hüväd mel’t. Sportas takaid sada vägestust, ühtneda sportvoibuihe, ozutada hüvid, znamasižid satusid.
Minä kävelen kaiken sportharjetusihe ihastusenke da tahtonke! Minun täht nece om mugoine sija, kus minä voin päzuda kaikišpäi problemoišpäi, radoišpäi. Völ homaičin, miše sportharjoituz om čoma abunik stressaspäi. Erazvuiččed hibjan kibud likundoiden kävutandaspäi vai likundväzund om arvostadud.
Sportharjetused otaba äjan aigad, väged da energijad, no tegeba ajan hüväd. Tedat-ik tö, miše tedo om todištanu – mez’, kudamb sportadab, kehitoitab likundkazvatust da hengišt kehitoitust, kazvatab, libutab korktembale pordhale ičeze intellektad. Sport om sidotud kinktas meiden tervhudehe, se om meiden sebranik! Meile kaikile pidab takaida kazvamaha hengel da paremboitmaha ičemoi sportmahtoid. Nece abutab sirttas edehepäi. Sen täht minä navedin sportata! Minai om äi medalid da lahjoid sportsatusiš.
Tedotön pätegend om sidotud küzundlehtesehe, kudamban minä jagoin minun ühtenklassnikoiden da ühtentoštkümnen klassan openikoiden keskes. Kaiked oli nel’l’kümne seičeme mest. Küzundlehtesen tedod abutiba tehta ühthevedoid sportaha sidotud azjoiš.
Küzundlehtesiden tedoiden mödhe voin sanuda, miše enamb pol’t vanhembiden klassoiden openikoid sportadaba vai el’gendaba, miše pidab sportata da eläda tervhen elon ladun mödhe. Nece om hüvä!
Meiden valdkundas nece 2009. voz’ om norišton voz’. Voib olda, nügüd’ valdkundaližed pämehed tegeškaba enamba norišton täht da sportan kehitondan täht norišton keskes.
Minä navedin sportata, sikš minei oli mel’he lugeda, kirjutada, tehta prezentacijad sportas. Minä opendamoi suomalaiž-ugrilaižes školas i opendan vepsän, suomen da anglian kel’t. Parembad minun kelen satused oma vepsän keles, sikš starinoita-ki sportan polhe vepsän kelel om melentartuižemb.