Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Lazarev Ivan . Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Lazarev Ivan
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Erähiči
minä olin keriämäs must’oidu sdaittavakse .Tässäh nedälin aloh kävyin sinne , keräin da sdaičin .Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin : huondeksel da ehtäl , a päiväl koisgi ruaduo on .
Kerran tulin , jätin pyörän da rubein must’oidu keriämäh ihan dorogan pieles , vai viijensuan metrin piäs tielpäi .Ehki pidäy vedellä !Must’oižikko oli suuri , meččy ymbäri nuori , puut kai yhtenjyttyzet , nuoret , nimittuzii erinomazii eričyksii .Astun pyöräh päi , aigua myöte jo pidäs tulla , ga pyöriä ei nävy , dai troppaine , kudamua myöte ajoin , ei vastah tulluh .Heitin paijan , sivoin koivuh , jätin marjat da rubein kävelemäh ymbäri sit kohtas .Azuin kaksi kruugua : pienen da suuremban – nimittumua tulostu !Zavodin eččie kompassua : kormanis ei ole , repus pidäs olla toine – varakse , ga ni sie ei löydynyh .Ga mibo rodih !Sijalline eläihäi olen , nämmä kohtat kai ristin-rästin kävelin .Konzu pienete lehmii vardoičin , nenii kohtii myöte työnnin dai vastain .Dai mečästämäh kävyin , dai sieneh , muarjah .
Silkeskie kuulen mužikoin iänii , ga en voi ellendiä , mikse hyö alalleh kučutah toine tostu .Minä ihastuin , lähenin yhteh päi .Kačon , ga hyö sežo must’oidu kerätäh .Minä kyzyin , miksebo hyö nenga čiihotah mečäs .
– Ga etgo sinä näi , mittuine on udu mečäs , mittuine nezevys järven čuraspäi tulou ?
Vaste sit minä dogadin , päivästy ei ole dai loitomba viittytostu metrii nimidä ei nävy .
– Kus sit raukku ollou troppaine ? kyzyin minä .
– Ga tuannepäi , metrii viizisadua rodieu . Myö , onnuako , gu nengoine udu roinneh iellehgi , parembi lähtemmö suole libo Andrusovan lahtele , roih loitombi , ga oigiembi , a matkuamas rubiemmo keriämäh muarjua da siendy .
Häi ozutti minule , kunne pidäy astuo troppah päi , kuduadu myöte hyö tuldih , dai minä lähtin ihan kohti dorogah heijän sanoin mugah .Ga eibo muga roinnuh !Aigua myö minä astuin jo kilometrin , a dorogu ei vastavu .Istuimmos kuadunuole vahnale puule , alevutin iččie , ga vai sit ellendin : yhtes puoles pidäs olla dorogu , kuduadu myö ajellah mašinat , toizes – Luadogu-järvi , ga nikuduas puoles ei kuulu nimidä : ni mašinoin yrižendiä , ni motorvenehien .Minä dogadimmos , gu se on uvun täh , midä enämbäl on ilmas nezevys , vihmu , pilvežys , sidä vähembi kuulutah iänet .
Sit minä piätin olla eččimättäh pyöriä da troppua nelläs kilometris pos’olkaspäi , a oppie löydiä suo , a sit , gu en puuttune troppazele , ga hos mennä Andrusovan lahtele .
Mustoitin , konzu yöksyt , ainos kävelet-pyörit , sentäh gu oigei jalgu azuu leviembän askelen .Istuin kodvazen , kuundelin – ei kuulu nimittumua iändy .Jo rubein žiälöiččemäh , gu en lähtenyh yhtes miehien kel ymbäri , a lähtin eččimäh pyöriä .
Sit mustoitin – minulhäi on keräl mobil’niekku , gu en lienne kaimannuh !Heitin repun – ura !Telefonaine omal sijal – kormanizes , a minä pöllästyin , engo kirvotannuh , konzu heitin paijan da peittelin kerättylöi must’oloi .Panin telefonan ruadamah , a sie täyttämisty – kažin kyynälen verdu .Kelle soittua – MČS :ah , dovarišoile , tuttavile , omahizile , gu täyttämisty yhteh-kahteh soittokerdah ?Ei , minä nämmä kohtat tiijän lapsusaijas , nu , kävelen dai yökse kunnegi puutun , en rubie nimittuoh MČS :ah soittamah – sie nagretah vai , la Iivan yöksyi kymmenekilometrihizeh meččäh .Yhtes puoles Luadogu , toizes – meččydorogu .
Piätin soittua vävvyl , minun sizären ukol , hänel on mašin , sellitin , kunne jätin pyörän , anna löydäy da vedäy kodih , gu minul ei pidäs mennä sinne .Soitin , a häi iče sizärenke must’oidu keriäy viijenkymmenen kilometrin peräs .Vaigu kuuli , gu minä jo kaksi čuasuu meččiä myö kulgeilemmos , kerras sanoi :
– Ištu sil kohtal , čuasun peräs roimmos sinun pyörällyö , viritän robl’on da viheldän .
Vuotin čuasun .Vävvy soitti , pyörän löydi , vedäy minulluo kodih .
– Kuule , kuundele , opin viestittiä , bibikaija , soittua .
Kuundelin – nimidä ei kuulluh , käskin ajua iäres .Minä la iče lövvän suon , sidä myöte orientieruičemmos Andrusovan lahteh päi , a sit rannan kauti puutun kalastajien tropale pos’olkassah .Tak čto , pane čuaju !Ylen äijäl himoittau juvva , toinah suol lövvän garbaluo , dai sie pidäy olla majualoin plotinat da puhtas vezi .
Onnuako kahten čuasun peräs puutuin suurele suole , a pienet , nägyy , kai kuivettih da kazvoituttih nuorel mečäl , sentähhäi minä en voinnuh tässäh orientiiruijakseh .
Suon lövvin , huogavuin , söin juomoidu , must’oidu , juotatus vähäzel alevui .Nu , olgah , nenga kodvan kävelin , pidäy mennä poikki suos toizele puolele , sie tutkie , toinah mittuinegi gribaniekan libo kalastajan troppaine löydyy .Dai tottu , menin poikki suos , jygiettäväh , tuldih vastah kaksi haudua , kuduat majait azuttih plotinoin vuoh .Pidi joga kerdua plotinua myöte mennä havvas poikki .
Konzu jälles suodu puutuin meččäh , ellendin , gu tämä suon puoli on lähembi järveh , sendäh täs kazvoi tovelline sagei meččy , kuduadu järvellyö Nevvoston aigah ei suannuh kuadua .Azuin kruugan , gu vai nähtä kai suo , näin yhtes kohtas välin , astuin sinne , kačon , aho ei suurikkaine , sie lava , kus vardoijah da ammutah meččypoččiloi .Da vie pučit koktetah meččypoččiloin syömizienke – kartohkan , jyvien , vien , heinänke .Se merkiččöy , gu kentahto kävyi tänne , pidäy olla hos pikkaraine troppaine , libo hos mädžötetyt heinät , katkatut varvat – lavalluo puaksuh pidäy tulla pimies .
Ga vot – mädžötetyt heinät , kuduat jatketah troppazessah , se vedäy suurembah tieh , jo hyvin tunduu , se taputettih gribaniekat , muarjuniekat , kalastajat da mečästäjät .Dai tottu se tropaine vedi ihan Andrusovan lahtele , kuspäi pos’olkah voibi puuttuo kahten troppazen kauti , a sit jälles dorogua myöte .
Jo pimeni .Soitin vävvyle , gu puutuin lahteh da čuasun peräs tulen kodih , telefon terväh sambuu da äijäl juotattau .Häi sanoi , tulou vastah vezibutilkanke , a kuduadu troppua myöte – kiirehel ei maininnuh .Minä opin juvva vetty lahtes , ga vezi kai oli vihandastu värii da mavutoi .Sit valoimmos viel , kastoin piän , pezin jallat , hengästyin da livuin kodih .
Jo kogonah pimeni , hyvä , gu troppaine oli mustos , gu sadua kerdua sie kävelin .Juvva himoitti vie enämbäl , migu mečäs kavelendän aigua , väzymine ei tundunuh .
Minä olin ovvostuksis , konzu vastah tuli endine susiedu-naine vezibutilku käis .Minä passiboičin händy da ryyppäin kaiken butilkan yhteh palah .
– A kusbo vävvy ? kyzyin .
– A häi lähti sinule vastah kohti , meččiä myöte , nengahäi on lähembi .
Minä kyzyin naistu soittua hänele vältämättäh , minun mobil’niekku kogonah sambui .Agu vie pidänöy mennä händy eččimäh !Naine soitti , hyvä , gu mies ei ehtinyh loitokse mennä .
Yhtelläh piäzimmö pos’olkah .Vävvy kučui čuajule da huogavumah .Minä vastain :
– Usko libo älä , nygöi gu istavunnen , sit jo en nouze .Pidäy puuttuo kodih , kuni jallat kannetah .
Jälles tädä bekettii menin laukkah da ostin kompassua moni kappalehtu da panin joga reppuh , kudamienke kävyn meččäh .Kaikis kummakkahin on se , gu tossupiän en kaččonuh kivistäjih jalgoih , ajoin kaččomah sih kohtah , kus egläi nenga kodvu puutui kulgeilla .Piädyi nenga : kai pienet suot meččävyttih , muututtih kolmekse suurekse mečäkse .Vie kummua oli se , gu kai mašinoin , motosikloin , venehmotoroin kohinehet järvespäi dai Andrusovan lahtespäi sain kuulta ylen hyvin , sentäh gu ei olluh uduu , pilvežysty , pastoi päiväine dai nägevys oli ei metrilöin välil , a kilometriloin .
Voibi toiči yöksyö kolmen pedäjän keskehgi .Meččähine kandeli .En sit jallas olin nossuh .Karu vedeli …
Kiändi Valentina Libertsova
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–