Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Hiihtoammundu
Источник:
Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu: 10-11 kluassu: Карельский язык (ливвиковское наречие): учебник для 10-11 классов общеобразовательных организаций. Под ред. Т.П. , 2022, с. 25
Hiihtoammundu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Hiihtoammundu on talvisportulaji, kudamas sportumiehel pidäy ozuttua omii neroloi hiihtändäs da ammundas. Tänäpäi hiihtoammundu kuuluu Olimpiadan sportulajiloih. Joga vuottu muailmas pietäh Muailman da Muailman sportumal’l’an hiihtoammundukilboi.
Hiihtoammundan juuret ollah muinazes hiihtomečästykses, kudai oli tuttu monile pohjazile kanzoile. Enzimäzet hiihtoammundua mustoittajat kilvat piettih Norviegien rajanvardoiččijat vuvvennu 1768. A ezihiihtoammundan enzimäzet kanzoinvälizet kilvat oldih Olimpiadan talvikižois vuvvennu 1924. Vuvves 1954 hiihtoammundu on jo virrallizennu sportulajinnu.
Tänäpäi hiihtoammundan kilboi on mondu luaduu. Hiihtoambujat kilbaillah individualizes kilvas, sprintas, taga-ajos, yhteslähtös da vaihtokilvas. Hiihtelles käytetäh välliä hiihtändytabua. Ambuo pidäy virujen da seizoi. Ezimerkikse, sprintah kuuluu kaksi ammundua: yksi virujen da toine seizoi, a yhteslähtös on nelli ammundukerdua: kaksi virujen da kaksi seizoi. Individualizes kilvas, ku et ozanne pualih, ližätäh yksi štruafuminuuttu, toizis kilvois pidäy ližäkse kierdiä yksi
štruafukierros – 150 metrii.
Hiihtoammundu on kuulužu sportulaji. Sidä suvaijah kaikin.