ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Maria Filatova. Arvokaz panend tedoho

Maria Filatova

Arvokaz panend tedoho

вепсский
Младописьменный вепсский
Venäman da verhiden maiden tedomehile jo amu oli melentartušt vepsän kul’tur da necen endevanhan rahvahan istorii. Vepsläižiš om krjutadud äi tedotöid, kirjoid. Nügüd’ da ende tedomehed oppiba necen vähäluguižen rahvahan kel’t, nügüd’aigališt da endišt elod, tradicijoid da äi tošt. No kaik-se tedos vepsläižiden polhe om äi polid, kudambad völ ei ole oppidud, tedos om äi küzundoid, kudambihe ei ole löutud vastusid. Sikš, konz sündub uz’ kirj, tedotö, se tegese sureks azjaks vepsän rahvahan hüvüdeks. Ved’ sulaba muga erasedvauktad läipäd”, ristitud saba uzid tedoid.

Tal’vkun 16. päiväl Petroskoin üläopištos oli ezitadud dissertacii, kudamban tem om vepsläižiden voikuiden kelen erigoičused. Tedotön kirjutai om nor’ tedomez’, hüvä vepsän kelen opendai, Ol’ga Žukova. Tulnuded tedomehed, arvostajad hüväksiba dissertacijan- se om kirjutadud hüväl korktudel.

Oppida vepsläižid voikuid ei ole kebn azj. Ved’ vepsän fol’klor om vähän oppidud, niken tedomehišpäi ei kirjutand aigemba vepsläižiš voikuiš. Ol’ga om tehnu suren radon. Hän radoi arhivoiš, küliš kerazi fol’klormaterialoid, oppi voikuiden, pajoiden kel’t, rindateli erazvuččid voikuid, kändi niid ...

Melentartuz’ fol’kloraha sündui Ol’gal völ školvozil. Hän muštleb: “Konz minä openzimoi školas, meil oli vepsläine pajosebr. Siloi mamoi andoi minei lehtikon, kudambaha kirjuti: keradai Ol’ga Jeršova, i sanui: “Sinei tarbiž kerata kaiken, midä sinä kulištad ičeiž babalpäi, midä hän sanub melentartušt, erazvuittušt vepsläšt fol’klorad- sinä kerada, kirjuta kaiken”. Minä elin babanke, hän oli hüvä tedai, babal oli lujas čoma kel’ da hüvä mel’. Minä kulištin lujas äjan hänelpäi. Siloi zavodin kirjutada lehtikoho erazvuiččid pajoid, lühüdaižid runoid, muštatišid”.

Školan jäl’ges Ol’ga päzui opendamhas Petroskoin üläopištoho, baltianmeren-suomalaižiden keliden da kul’turan tedokundale. Tetab tedomez’, opendai Maria Mullonen homaiči Ol’gan hüvid kel’tedoid. Maria Mulložen urokoil üläopenikad kundliba kirjutadud magnitofonan pl’onkile vepsläižid pajoid, voikuid. openzihe kundelta, dešifroitta niid da käta. Ol’ga navedi necida radod. Ved’ vepsän kel’ om hänen kodikel’, el’geta paginad hänele ei olend jüged.

Maria Ivanovna da Ol’ga ühtes valičiba teman oppindan täht. Ol’ga sanub: “Konz openzimoi tedokundal, pidi valita miččen-se teman kurstön da diploman täht. Minä tahtoin otta mugoman teman, kudamb koskiži fol’klorad. Siloi Maria Ivanovnanke pätim otta temaks vepsläižiden voikuiden da puhegiden kelen erigoičusid”.

Opendusen jäl’ges Ol’ga zavodi rata tedokundal vepsän kelen opendajan. Melentartuz’ fol’kloraha ei kadoi. Hän jatksi keradamha materaloid, oppimaha temad. Nece om uz’ da melentartuine tem. Ühtes polespäi se om hüvä, miše tem om vähän oppidud, minä tegin radod, kudambad vähä ken tegi. No toižes polespäi, se oli jüged tehta. varaižim vähäižen: voim-ik kirjutada necen teman polhe? No Maria Ivanovna sanui, miše probuim, voim midä-se ut ozutada, voim sada uzid tedoid”. Om lujas žal’, miše Maria Ivanovna läksi neciš elospäi i ei nägištand Ol’ga Žukovan dissertacijan polestandad. Jäl’gmäižen haškun neciš tös Ol’gale abuti tehta N.G. Zaiceva, i oli vaumiž. Tön polestand mäni lujas hüvin. Arvostelijoin oliba Sergei Miznikov Piterišpäi, kudamb iče om vepsläine i voib arvostelda vepsänkelišt materialad, da Marianna Sem’onova Hanti-Mansiiskaspäi, lingvistižen folkloristikan tundii.

Ol’ga radab fakul’tetal jo kahesa vot. Hän navedib ičeze radod, sikš, nacein, hänel kaik rad hüvin tegese. Kahesas vodes Ol’ga kirjuti äi hüvid tedokirjutesid, iče hän om tehnus hüväks opendajaks.

Ol’gan dissertacii- nece om arvokaz panend tedoho. Toivom, miše Ol’ga jatktaiži oppimaha vepsläšt fol’klorad, kirjutaiži völ äi tedotöid vepsän rahvahan hüvüdeks i opendaiži edemba üläopenikoid pagižemha ičeze čomal kodimankelel.