Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Oman muan marjazet
Источник:
Kipinä. № 5, 2024, с. 8
Oman muan marjazet
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan meččy on pohjazen luonnon kogonaine uarrehaittu. Ga tozi uarreh ollah meijän meččymarjat!
Pitkän kovan talven jälles tulou lyhyt kezä, da sen aigua marjoil pidäy ehtie ottua muas da päiväzespäi enämbän energiedu da hyövyllisty ainehtu.
Karjalan suuret mečät da suot ollah loitton tielöis da linnoispäi, sendäh mua da vezi ollah puhtahat. Sikse pohjazet marjat ollah muijal kazvajii marjoi kallehembat. Niilöis on sadoi ristikanzale tarvittavii vitamiinoi da minerualoi. On ylen jygei eroittua mitah yksi marjuluadu. Jogahizes on kaikkie, jogahizes on omua. Ei ole mostu taudii, kudamah pohjazis marjois ei löydys parandajua ainehtu. Pidäy vai mustua, ku meččymarjoi on parembi syvvä tuorehennu.
Jo kezän allus Karjalan mečis algau kypsetä mandžoi – kaikis rakkahin čomaine marjaine. Mandžoin marju on ylen pehmei, sendäh kerätä sidä on parembi kuival siäl. Sidä syvväh tuorehennu, keitetäh hilluo dai kuivatah.
Vagoi on magevin marjaine kezäl dai paras rohto talvel. Se auttau pyzyö nuorennu dai piästäy jygiembis taudilois. Suau kuivata vagoin marjua dai tuhjoloin ladvazii havvotettavakse da juodavakse, se hiestyttäy rungan da puhtastau sen.
Yhteh aigah mandžoinke Karjalan suohizil mualoil kypsenöy kaikis kallehin muarju – muur’oi. Se on ylen harvu marjaine vie sentähgi, ku kezän allus, konzu muur’oi kukkiu, Karjalas vie olettelou hallua, da kukkazet puaksuh kylmetäh. Toiči muur’oidu on vai erähis kohtazis. Marjua puhtistajes karjalazet pannah tallel da kuivatah sen tuppii. Net pätäh talvel tervehtymizekse vilustumistaudilois.
Keskikezäl Karjalas kypzenöy must’oi. Nygöi sidä kerätäh enämbän kaikkie. Must’olois kai tuotetah rohtuo nävön parandamizekse. Must’oidu suau kaikelleh panna tallel. Vilus karzinas se pyzyy tallel imai zuaharii, omas mehus.
Buolu ennevanhas oli karjalazien suurin marju, dai sidä joga talois piettih puččilois talvel syödäväkse. Se kazvau havumečis da sidä on kebjei kerätä. Buolan magu hyvin sobiu lihasyömizih, nygöi sidä taritah kaikis kallehembis restoruanois. Talvel buolumarjan mehu on paras juomine tervehyöh näh.
Garbaluo suvaijah da arvostetah kaikkiel muailmas. Garbaluo suoloil suau kerätä sygyzys keviässäh. Se parembi kaikkii pyzyy tallel da on tervehyöle kallehembien marjoin joukos.
Valmisti L’ubov’ Baltazar