ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Сидоркин Валерий. Arvollisešti eletty elämä

Сидоркин Валерий

Arvollisešti eletty elämä

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šulakuušša Venäjän ta Karjalan anšijoitunut opaštaja, Karjalan tašavallan kunnivoihmini Galina Anderson ois täyttän 100 vuotta, ka 19 vuotta takaperin šuojatiellä tapahtu onnettomuš.

ARAŠ PULIKKA-AMPUJA
Galina Moskal’ovan šekä hänen kahen veikon ta čikon lapšuš mäni yksikertasešša puisešša šukutalošša, kumpani šijoutu Petroskoissa Severnaja-kavulla.

Galina opaštu 1. koulušša ta vanhimman Dmitrii-veikon esimerkillä alko harraštua pulikka-ampumista. Tyttö ampu pienika-liiperisešta ta taistelukivyäristä. Kohta hiän ilmotti ičeštäh šiinä urheilulajissa.
Koulujoukošša Gal’a Moskal’ova ošallistu kaupunkin ta tašavallan kilpailuih ta šai hyvie pistehie. Šamoin joukko šujuvašti esiinty vuotena 1939 Moskovan alovehella Ammunta- ta tarkkuškeškuškoulun stadionilla pietyššä Venäjän SFNT:n meštaruškilpailušša.
Omašša kirjašša "Šota. Urheilu. Elämä" tunnettu petroskoilaini urheilija ta lehtimieš Stanislav Prošutinskii näin kirjutti šiitä kilpailušta:
"50 metrillä petroskoilaini joukko piäsi toisella paikalla myöntyön vain kakši pistehtä moskovalaisella joukolla.
15-vuotini Gal’a Moskal’ova šai 189 pistehtä 200 mahollisešta pisteheštä ta tuli Venäjän SFNT:n enšimmäisekši. Ampuon kaašunuamariloissa meijän nuoret jätettih kaikki tuakše, a duelliammunnašša piäštih kolmannella paikalla. Lopulta joukko piäsi enšimmäisellä paikalla ta šai oikeukšen ošallistuo šemmosih yleisliittolaisih kilpailuih. Meijän kaikkie nuorie urheilijie palkittih kellolla, a henkilökohtasissa kilpailuissa voittanuitapolkupyörillä."
Ta ielläh:
"Muan lehet "Pionerskaja pravdašta" alkuan Krasnaja Karelija -lehteh šuaten ilmotettih meij än nuorien ampujien loistavašta šuavutukšešta."


OPAŠŠUŠVUUVVET
Kohta Galina Moskal’ovan rauhalliseh elämäh ryntäsi armotoin šota.
Hiän ei heti lähten Petroskoista pakoh, šentäh kun piti omana piävelvollisuona opaštua kokemattomie noštomiehie ampumah. Yheššä vanhempieh kera hiän jätti kaupunkin vain viime proomulla.
Evakošša Vologdan alovehella Galina ei istun kiät rississä. Tyttö piäsi kouluh ruatamah liikuntakašvatukšen opaštajana ta niise opašti koululaisie ta tulijie šotilahie ampumah taistelukivyäristä. Šamoin hiän piäsi etäopaššukšeh Vologdan pedagogiseh instituuttih.
Vuuvven 1944 kešällä Petroskoi vapautettih, ta Moskal’ovin pereh myöšty omah kaupunkih. Galina šiirty Leningradin A. I. Gertsenillä nimitettyh pedagogiseh instituuttih ta jatko ičen kehittämistä pulikka-ammunnašša. Vuotena 1949 häneštä tuli Neuvošto-Karjalan meštari šiinä urheilulajissa. A vuuvven piäštä yheššä Dmitrii-veikon ta toisen rintamamiehen, urheilijan, Neuvoštoliiton urheilumeštarin ta Karjalan urheilun musejon enšimmäisen johtajan Vladimir Kisel’ovin kera Neuvošto-Karjalan joukošša Galina ošallistu Moskovašša vietettyh Neuvoštoliiton pulikka-ammuntamešta-ruškilpailuh.

PARAŠ OPAŠTAJA
Lopetettuo pedagogisen instituutin Galina tuli opaštajakši Petroskoin 2.
koulušša. Šiih aikah hiän jo mäni miehellä šotaorkesterin johtajalla Vladimir Andersonilla ta hänellä oli miehen šukunimi. Pereheššä šynnyttih Irina-tytär ta Aleksandr-poika. Valitettavašti Vladimir Aleksandrovičin elämä äkkie katkesi vuotena 1976.
Vuotena 1956 Galina Aleksandrovna alko ruatua Anohinin kavulla vašta rakennetušša 10. koulušša. Šiinä hiän opašti fiisikkua, oli varajohtajana, a vuotena 1961 tuli koulun johtajakši.
Enši vuotena Galina Aleksandrovna valittih XXII puoluvehen kerähmön delegatiksi. Moskovašta hiän toi poštikorttija enšimmäisien neuvoštoliittolaisen avarušlentäjien Jurii Gagarinin ta German Titovin kuvineh ta heij än nimikirjutukšineh.
Šen koulun entisenä opaštujana olešša muissan, kuin tultuo Moskovašta johtaja kohta järješti juhlašalissa yhteiskokoukšen, kerto šiitä kerähmöštä, tapuamisešta avarušlentäjien kera ta työnti poštikorttija pitin rivijä. Jokahini meistä tosi tarkkaseh kaččeli kahen tunnetun ihmisen nuamoja ta nimikirjutukšie. Ta i iče Galina Aleksandrovna šilloin oli meilä elävänä legendana.
Muistih jäi, kuin Gagarinin lennon päivänä pitkänä väliaikana johtajan juohatukšella joka kerrokšešša pantih käyntih kovaiänisie, ta myö šaima tietyä šiitä verrattomašta lennošta.

MUISTO PEDAGOGISTA ELÄY
Galina Aleksandrovnan pedagogini toiminta ole merkitty Venäjän SFNT:n anšijoitunut kouluopaštaja-, Neuvošto-Karjalan anšijoitunut kouluopaštaja-, Karjalan kanšankouluopaštaja-, Karjalan tašavallan kunnivoihmini -arvonimillä, Šajekuun vallankumoukšen kunnivomerkillä ta muilla valtijota viraštopalkinnoilla.

Lopetettuo pedagogisen toiminnan Galina Aleksandrovna alko aktiivisemmin harraštamah yhteiskunnallista toimintua. Niin, hiän otti TVR-Panorama- ta Petrozavodsk -lehtijä PetroPress-kuštantamošta ta toi niitä rautatieläisien-invalidien šeurah. Šiih työh naini joutu vanhemman Dmitrii-veikon, kunnivorautatieläisen alottehešta. Galina oli šeuran hallinnon jäšen.
Vuuvven 2005 ošattomana päivänä Galina Aleksandrovna kuin aina otti lehtijä ta läksi autobuššipyšäkillä, kumpani oli kuštantamon vaštapiätä, Pervomaiskii-valtakavun toisella puolella. Konša naini mäni poikkitien viivotušta myöten, ajaja ei piäštän häntä, ta Galina jäi auton alla kuoliekši.
Kahen vuuvven piäštä 10. koulun rakennukšeh ilmešty laitokšen johtajan, Galina Aleksandrovna Andersonin muistolauta.