Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Сидоркин Валерий. Arvollisešti eletty elämä
Сидоркин Валерий
Arvollisešti eletty elämä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šulakuušša
Venäjän ta Karjalan anšijoitunut opaštaja , Karjalan tašavallan kunnivoihmini Galina Anderson ois täyttän 100 vuotta , ka 19 vuotta takaperin šuojatiellä tapahtu onnettomuš .
ARAŠ PULIKKA-AMPUJA
Galina Moskal’ovan šekä hänen kahen veikon ta čikon lapšuš mäni yksikertasešša puisešša šukutalošša , kumpani šijoutu Petroskoissa Severnaja-kavulla .
Galina opaštu 1.koulušša ta vanhimman Dmitrii-veikon esimerkillä alko harraštua pulikka-ampumista .Tyttö ampu pienika-liiperisešta ta taistelukivyäristä .Kohta hiän ilmotti ičeštäh šiinä urheilulajissa .
Koulujoukošša Gal’a Moskal’ova ošallistu kaupunkin ta tašavallan kilpailuih ta šai hyvie pistehie .Šamoin joukko šujuvašti esiinty vuotena 1939 Moskovan alovehella Ammunta - ta tarkkuškeškuškoulun stadionilla pietyššä Venäjän SFNT :n meštaruškilpailušša .
Omašša kirjašša "Šota .Urheilu .Elämä " tunnettu petroskoilaini urheilija ta lehtimieš Stanislav Prošutinskii näin kirjutti šiitä kilpailušta :
"50 metrillä petroskoilaini joukko piäsi toisella paikalla myöntyön vain kakši pistehtä moskovalaisella joukolla .15-vuotini Gal’a Moskal’ova šai 189 pistehtä 200 mahollisešta pisteheštä ta tuli Venäjän SFNT :n enšimmäisekši .Ampuon kaašunuamariloissa meijän nuoret jätettih kaikki tuakše , a duelliammunnašša piäštih kolmannella paikalla .Lopulta joukko piäsi enšimmäisellä paikalla ta šai oikeukšen ošallistuo šemmosih yleisliittolaisih kilpailuih .Meijän kaikkie nuorie urheilijie palkittih kellolla , a henkilökohtasissa kilpailuissa voittanuita – polkupyörillä ."
Ta ielläh :
"Muan lehet "Pionerskaja pravdašta " alkuan Krasnaja Karelija -lehteh šuaten ilmotettih meij än nuorien ampujien loistavašta šuavutukšešta ."
OPAŠŠUŠVUUVVET
Kohta Galina Moskal’ovan rauhalliseh elämäh ryntäsi armotoin šota .Hiän ei heti lähten Petroskoista pakoh , šentäh kun piti omana piävelvollisuona opaštua kokemattomie noštomiehie ampumah .Yheššä vanhempieh kera hiän jätti kaupunkin vain viime proomulla .
Evakošša Vologdan alovehella Galina ei istun kiät rississä .Tyttö piäsi kouluh ruatamah liikuntakašvatukšen opaštajana ta niise opašti koululaisie ta tulijie šotilahie ampumah taistelukivyäristä .Šamoin hiän piäsi etäopaššukšeh Vologdan pedagogiseh instituuttih .
Vuuvven 1944 kešällä Petroskoi vapautettih , ta Moskal’ovin pereh myöšty omah kaupunkih .Galina šiirty Leningradin A .I .Gertsenillä nimitettyh pedagogiseh instituuttih ta jatko ičen kehittämistä pulikka-ammunnašša .Vuotena 1949 häneštä tuli Neuvošto-Karjalan meštari šiinä urheilulajissa .A vuuvven piäštä yheššä Dmitrii-veikon ta toisen rintamamiehen , urheilijan , Neuvoštoliiton urheilumeštarin ta Karjalan urheilun musejon enšimmäisen johtajan Vladimir Kisel’ovin kera Neuvošto-Karjalan joukošša Galina ošallistu Moskovašša vietettyh Neuvoštoliiton pulikka-ammuntamešta-ruškilpailuh .
PARAŠ OPAŠTAJA
Lopetettuo pedagogisen instituutin Galina tuli opaštajakši Petroskoin 2.koulušša .Šiih aikah hiän jo mäni miehellä šotaorkesterin johtajalla Vladimir Andersonilla ta hänellä oli miehen šukunimi .Pereheššä šynnyttih Irina-tytär ta Aleksandr-poika .Valitettavašti Vladimir Aleksandrovičin elämä äkkie katkesi vuotena 1976.
Vuotena 1956 Galina Aleksandrovna alko ruatua Anohinin kavulla vašta rakennetušša 10.koulušša .Šiinä hiän opašti fiisikkua , oli varajohtajana , a vuotena 1961 tuli koulun johtajakši .
Enši vuotena Galina Aleksandrovna valittih XXII puoluvehen kerähmön delegatiksi .Moskovašta hiän toi poštikorttija enšimmäisien neuvoštoliittolaisen avarušlentäjien Jurii Gagarinin ta German Titovin kuvineh ta heij än nimikirjutukšineh .
Šen koulun entisenä opaštujana olešša muissan , kuin tultuo Moskovašta johtaja kohta järješti juhlašalissa yhteiskokoukšen , kerto šiitä kerähmöštä , tapuamisešta avarušlentäjien kera ta työnti poštikorttija pitin rivijä .Jokahini meistä tosi tarkkaseh kaččeli kahen tunnetun ihmisen nuamoja ta nimikirjutukšie .Ta i iče Galina Aleksandrovna šilloin oli meilä elävänä legendana .
Muistih jäi , kuin Gagarinin lennon päivänä pitkänä väliaikana johtajan juohatukšella joka kerrokšešša pantih käyntih kovaiänisie , ta myö šaima tietyä šiitä verrattomašta lennošta .
MUISTO PEDAGOGISTA ELÄY
Galina Aleksandrovnan pedagogini toiminta ole merkitty Venäjän SFNT :n anšijoitunut kouluopaštaja -, Neuvošto-Karjalan anšijoitunut kouluopaštaja -, Karjalan kanšankouluopaštaja -, Karjalan tašavallan kunnivoihmini -arvonimillä , Šajekuun vallankumoukšen kunnivomerkillä ta muilla valtijota viraštopalkinnoilla .
Lopetettuo pedagogisen toiminnan Galina Aleksandrovna alko aktiivisemmin harraštamah yhteiskunnallista toimintua .Niin , hiän otti TVR-Panorama - ta Petrozavodsk -lehtijä PetroPress-kuštantamošta ta toi niitä rautatieläisien-invalidien šeurah .Šiih työh naini joutu vanhemman Dmitrii-veikon , kunnivorautatieläisen alottehešta .Galina oli šeuran hallinnon jäšen .
Vuuvven 2005 ošattomana päivänä Galina Aleksandrovna kuin aina otti lehtijä ta läksi autobuššipyšäkillä , kumpani oli kuštantamon vaštapiätä , Pervomaiskii-valtakavun toisella puolella .Konša naini mäni poikkitien viivotušta myöten , ajaja ei piäštän häntä , ta Galina jäi auton alla kuoliekši .
Kahen vuuvven piäštä 10.koulun rakennukšeh ilmešty laitokšen johtajan , Galina Aleksandrovna Andersonin muistolauta .
Arvollisešti eletty elämä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
"50
"