ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

St’oppi ruadivontoimitukses

St’oppi ruadivontoimitukses

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Toimittai: St’oppi, terveh! Tänäpäi myö rubiemmo pagizemah školas da školaelokses. Terväh jälgikluasan opastujil algavutah loppututkindot da niilöin jälles školis ruvetah pidämäh školanlopendupidoloi. Sinä tänävuon lopet školan. Olet opastunnuh yksitostu vuottu, školan eloksen, voibi sanuo, tiijät perinpohjin, sendäh voit arvostua sidä. Tahtozin enzimäzikse kyzyö, kui on järjestetty teijän školapäivy, midä kuuluu sih?
St’oppi: Terveh teile! Myö opastummo viizi päiviä nedälis da joga päiviä meil on kuuzi libo seiččie urokkua. Urokat algavutah kaheksan aigua da loppietahes kahten libo kolmen aigua. Urokkoin jälles äijät opastujat jiäjäh kerholoih. Meijän školas ruadau äijy kerhuo. Pienembät lapset kävväh käziruadoloin kerholoih, tyttiteatrah, vahnembien kluassoin opastujat voijah kävvä anglien- libo suomenkielizeh paginkluubah, verkomiäččy- libo kandelehelsoittajien kerhoh. Kai kerhot ollah ilmazet. Minä kolme vuottu kävyin piirrändykerhoh. Tänäpäi se ei rua, ku ei löydynyh himoniekkua sih.
Toimittai: St’oppi, sanele oman školan talois? Ongo sit kai, midä tarvitah opastujes?
St’oppi: Meijän školan taloi on kolmekerroksine kirpiččytaloi. Se on nygyaigaine da mielužu. Sit ollah suuret da valgiet opastuspertit. Niilöis kai on opastundah niškoi. Meijän školas on suuri pruazniekkuzualu, kudamas suau pidiä konferensieloi, seminuaroi, pruazniekkoi, illaččuloi. Kai nygyaigaine laittehisto on sie. Vie meijän školas on kaksi suurdu tiedokonehkluassua, kirjasto, karjalaine gorničču. Suures sportuzualas suau pidiä urokkoi dai sportukilboi. Kaksi vuottu tagaperin školan rinnale nostettih ližähuonus. Sih luajittih uinduallikko. Liikundukul’tuuran urokoil opastujat kävväh sinne uidelemah. Školan pihas on hyvä stadion da sportulagevo verko- da pezämiäččykižah niškoi. Tulien vuon niilöin rinnale uskaldettih panna pihakundoilulaittehet.
Toimittai: A ongo teijän školal omua perindyö? Sanele vähäine sit.
St’oppi: Meijän školan opastujat joga vuottu kävväh hyvittelemäh Opastajien pruazniekanke školan veteruanoi. Uvven Vuvven pruazniekakse myö työnnämmö kaikile veteruanoile poštukartočkat. Školas joga vuottu pietäh školanloppenuzien vastavuspido. Sih tullah endizet opastujat da opastajatgi. Opastukses meil sežo on omua perindyö. Meijän školal jo hätken aigua on yhteisruaduo Suomen erähän školanke. Loman aigua myö piemmö kielileirilöi Ven’an dai Suomen puolel.
Toimittai: St’oppi, kaikkie myöte nägyy, ku teijän školas kai on hyvin da sinuu kai miellyttäy. Toinah on mitah, mi ei ole sinule mieldy myöte. Toinah sinä mintahto tahtozit muuttua.
St’oppi: Meijän školas tottu kai on hyvin. Meil ollah hyvät da pättävät opastajat, hyvä školan taloi. Minä en rubies nimidä muuttamah. Pahua mieldy toiči on sen täh, ku ylen äijäl väzyt argipäivinny. Opastuspäivy on toven pitky. Sinä opastut školas, školan jälles kävyt kerholoih, sportu- libo muuzikkuškolah, ken kunne kävyy. Ehtäl tulet kodih da pidäy luadie joga urokakse kodiruado, sidä ei ole vähä. Ku tahtonet hyvin opastuo da äijän tiediä da maltua, sit pidäy äijygi ruadua.
Toimittai: Oletgo sinä ahker opastumah?
St’oppi: Olen. Ei himoittas iččie kiittiä, ga opin kai ruadua aigoinaijal.
Toimittai: St’oppi, midä sinä voit sanuo teijän školan opastujis. Sovitahgo hyö keskenäh? Ongo sinul äijy dovariššua opastujien keskes?
St’oppi: Smietin, enimil opastujil ollah ystävällizet välit. Toiči tapahtuu riidua, ga myö opastummo kuulemah da ellendämäh toine tostu, olemah myödymielizinny jogahizen kohtah. Täs dielos hyvän nevvon ainos annetah opastajat. Hyö avvutetah sellittiä kai vastukohtat.
Toimittai: Midä työ tavan mugah ruatto väliaigua?
St’oppi: Väliaigua tottu sanuo et ehti äijiä ruadua. Aigua menöy, konzu siirryt yhtes kluasaspäi toizeh. Sit kodvazen huogavut. Nelländen urokan jälles meil on pitkembi väliaigu, myö kävymmö syömäh. Meijän školas on hyvä syöndykohtu. Sie suau syvvä huondesvero da murgin, suau ostua piiruadu, n’amuu da juomistu.
Toimittai: St’oppi, sano, mih olet opastunnuh školas. Mih olet nerovunnuh?
St’oppi: Olen suannuh äijän tieduo opastujes. Sidä paiči opastuin olemah iččenäzenny da vastuonalazennu joga ruavos da dielos, opastuin kunnivoimah toizien mielii, harjavuin varuamattah pidämäh paginua suuren rahvasjoukon ies.
Toimittai: Kunne sinä lähtet opastumah školan jälles? Vikse jo tiijät sen.
St’oppi: Minä tahtozin opastuo arhitektorakse. Tahtozin piästä opastumah Piiterin yliopistoh. Nygöi pidäy varustuakseh loppututkindoloih.
Toimittai: St’oppi, lykkyy sinule tutkindolois da passibo suuri tämänkerdazes paginas.
St’oppi: Passibo teile!