Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Nadežda Mičurova.
Karjalan pyhien soboran mustokse
Источник:
Oma mua. № 20, 2024, с. 7
Nadežda Mičurova
Karjalan pyhien soboran mustokse
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kezäkuun 3. päivänny pruavoslavnoit rahvas pietäh Karjalan pyhien soboran mustelendupäiviä. Kaksikymmen nelli vuottu tagaperin Petroskoin Aleksandr Nevskoin uvvistetus kirikös oli pyhitetty čoma da vägevy obrazu kaikile Karjalan pyhile.
Obrazah on kuvattu kolmekymmen nelli pyhiä, kuduat omal elaijal da pyhil dieloloil roittih hyvin tundiettuloikse da kunnivoittuloikse kogo mieros. Uskovalazet ainos kiännytäh malittuloinke heijän puoleh da kyzytäh abuu.
Počitoimah Karjalan muan pyhii ruvettih Anuksen da Petroskoin arhijepiskoppu Arkadien (F’odorovan) aigua. Vuozinnu 1850-1860 häi johti jeparhiedu da jo silloi algai kerätä jo unohtettuloi tiedoloi Anuksen muan pyhis, heijän elaijas da Jumalan dielolois. Pokrovan päivänny vuvvennu 1866 arhijepiskoppu Arkadii enzimästy kerdua pidi sluužban Anuksen kymmenen pyhän kunnivokse da saneli uskovalazile heijän elaijas.
Meni aigu da Karjalan pyhien luvetteloh liženi vie uuttu nimie. Anuksen jeparhien vuvven 1903 dokumentois oli jo kolmetostu prepodobnoidu. Tänäpäi Karjalas počitoijah viizikymmen viizi kanoniziiruittuu pyhiä. Karjalan čuvvonluadijois myö tiijämmö vähän midä, eigo ole tarkoi tiedoloi heijän roinduaijas da kuolendas. Toinah konzutah net tiijot oldihgi, ga hävittih vuozien aloh da torien bauhuloih. Histou riekku Karp Dokučajev da etnograffu Elpidifor Barsov enzimäzinny ruvettih keriämäh tie doloi Anuksen manasterilois. Heijän hyvyös meijän päivissäh on säilynyh äijy jeparhien kallistu dokumentua. Juuri heijän tutkimukset roittih Anuksen enzimäzen paterikan pohjakse. Midä myö tänäpäi tiijämmö Karjalan muan pyhis?
SERGEI DA GERMAN
Ven’an mua on bohattu pyhil, ga enämbi kaikkii niilöin keskes on prepodobnoidu, kuduat Hristosan uskon täh azuttih äijän hyviä da pyhiä dieluo. Nygözel aijal on jygei ellendiä, mindäh sillozet rahvas, manuahat-pruavedniekat, kulgiettih monii kilometrilöi jallai korbimeččien da läbipiäzemättömien suoloin kauti, gu sanella rahvahal Hristosas, hänen elokses da moliekseh Jumalal oman muan puoles. Hyö srojittih muakodizii, pystytettih ristoi, iče nostettih manasteriloi, salvettih kirikkölöi da časounoi. Yhtes vai Anukses ennevahnas oli yheksä kirikkyö.
– Suuri rouli pruavoslavnoin uskon levittämizes da karjalazien Jumalan sanah opastamizes oli Valamoin manasterin perustajil, prepodobnoloil Sergiel da Germanal. Kirikkötiedoloin mugah hyö oldih greikkalazinnu manuahoinnu, kuduat tuldih Suureh Novgorodah kymmenendel vuozisual. Tieduo Valamoin manasterin perustajis säilyi ylen vähä. Kuvvendeltostu vuozisual ruoččilazien ryöstölöin periä hävittih äijät histouriellizet dokumentat. Sidä tovvestau vahnanaigaine Valamoin manasterin sinodikan kniigugi. Se on ainavo histourielline dokumentu, kudamas ollah mainittu prepodobnoit Sergii da German. Heijän eloksen suurennu da pyhänny ruavonnu oli opastua karjalazii Jumalan sanah. Hyö opastettih rahvastu muga, gu usko Jumalah juurrus da eläs heijän syväimis, sanou Anuksen kanzallizen muzein ruadai L’udmila Tuttureva.
IONA JÄŠJÄRVELÄINE
Karjalan Pyhien soborah kuuluu vie yksi pyhä ristikanzu, Šokšan kyläh rodivunnuh prepodobnoi Iona Jäšjärveläine, Aleksandr Svirskoin opastui. Kuvvendeltostu vuozisual Jäšjärven rannal häi avai pravoslavnoin manasterin, kudai myöhembi sai hänen nimen. Iona Jäšjärveläzen manasteri ei olluh suuri. Vaigieloil aijoil sie oli vai viizi-kymmene manuahua, parembil – läs viittykymmendy. Yhtelläh hengellizes mieles manasteri oli tundiettu ei vai kodirannan pravoslavnoloin, myös kogo Ven’an muan uskovazien keskes. Kirikkökniigoih on kirjutettu, gu pyhän Iona Jäšjärveläzen jiännökset avvutettih ylen äijil voimattomil. Jäšjärveläzel manasteril avvutettih Ven’an muan tsuari F’odor Ivanovič, Šuiskoit kniäzit-vellekset, tsuarin Mihail F’odorovičan muamo Marfa da toizet bohatat ristikanzat. Petroskoin linnan kupču Jefim Grigorjevič Pimenov andoi Preobraženskoin kivizen kirikön luadimizeh viizitostu tuhattu hobjudengua. Sil aigua net oldih ylen suuret den’gat. Iona Jäšjärveläine oli ylen nerokas da ruadai ristikanzu. Häi ei varannuh nimittumua ruaduo. Yksinäh kaivoi levien ojan Jäšjärvespäi Heinyjärvessäh, gu parembi olis kalastua. Iona luadi kaikile vellilöile jallaččiloi, puuhistu astettu, čikurdi kirvesvarzii. Jälgimäzet vuvvet, konzu häi jo ei voinnuh ruadua, eli onkalos manasterin rinnal. Siegi Iona pyhitti da moliihes Jumalal, sinnegi kuoli.
AFANASII SÄNDÄMSKOI
Prepodobnoi Afanasii Sändämskoi oli mugaže Aleksandr Svirskoin opastui. Algai oman pyhän taibalehen Valamoil, jälles Aleksandr Svirskoin manasterisgi. Oman opastajan kuoltuu häi jätti manasterin, lähti elämäh korbimeččih da molimahes Jumalal. Sändämän järven rannal häi perusti manasterin, ga paikallizet eläjät ei hyvin otettu vastah Pyhiä Afanasiedu, paistih hänes pahua da kanneltih kielii. Prepodobnoil pidi järilleh tulla Svirin rannale. Sie händy vallittih manasterin igumenakse. Yhtelläh vuvvennu 1577 häi uvvessah tuli Sändämäle.
Karjalan muan Pyhien obrazah kaččojes nägyy ei vaigu yhten pyhän ristikanzan elaigu, ga kogo Karjalan histourii. Tuhandet ristittyzet kiännytäh malittuloinke heijän puoleh da kyzytäh abuu. I nämmä malitut avvutetah meidy olla lähembi Jumalua da toine tostu.