Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Remšueva Nina . Našton šovalla korvennettu lapšuš
Remšueva Nina
Našton šovalla korvennettu lapšuš
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tänä
vuotena täyty 79 vuotta , kun loppu Šuuri Isänmuallini šota .Tahon kertuo meijän muamon Anastasija Petrovna Pakkasen (omua šukuo Petrovan ) muisselmie perehen elämäštä Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina .
POHJONI ŠUURIJÄRVI
Anastasija Petrova šynty 15.pimiekuuta 1928 Kiestinkin kunnan Pohjoni Šuurijärvi -kyläššä , mi šijoutu nykysen Louhen piirin Sosnovii-pos’olkan luona .Našton tuatto P’otr Mefondjevič Petrov (1885–1953) oli kotosin šamašta kyläštä .Hiän taisteli Kanšalaisšovašša .35-vuotisena P’otr Mefondjevič akottu Fedora Anufrijevna Nikulinalla Jelettijärven kyläštä , kumpani oli 15 vuotta nuorempi häntä .Pereheššä šynty kahekšan lašta , ka jo ennein Šuurta Isänmuallista šotua kolme heistä kuoli platenččoina .Niin pereheššä jiätih Mitrofan (1926), Anastasija (1928), Marija (1931), Ivan (1933), Irina (1937).
Ennein šotua Pohjoni Šuurijärvi -kyläššä oli 17 taluo .Joka pereheššä oli lehmie , kosoja , lampahie , ka ei ollun kanoja .Kaikilla oli venehie , verkkoja , šukšija šekä pieni jauhinkivi karšinašša .Koissa jauhuo jauhottih pienin miärin , a jotta jauhota talven jauhovarat käytih melličällä Puhtahalla jovella .Kyläššä ei ollun kauppua , ka oli leipomo šekä toimi Punani tähti-kolhosi .Našton tuatto ruato šielä kirvešmiehenä ta šatulašeppänä , a muamo oli heposien kaččoja .
Naiset tikutettih šukkie , kintahie , pušeroja , lakkija .Täkkijä luajittih lampahan villašta .Kankaš puita oli vain muutomašša pereheššä .Kankahie ta toisie tarvittavie tavaroja oššettih Kemissä , Kajanissa ta Oulušša .Tavallisešti oššokšilla käytih talvella , konša oli enemmän aikua ta šentäh kun kuormatulla heposella oli helpompi liikkuo rekikelie myöten .Šähkyö ei ollun ta pirttijä valotettih pärevalolla šekä eryähičči öljylampulla ta kynttilöillä .Joka talošša oli kiukua ta kaikkie ruokie valmissettih šiinä .Čäijyö ta kahvie juotih harvoin , niijen ieštä savarittih eri heinie ta osrarieškasie .Ihmiset kašvatettih ruista , osrua , potakkua , nakrista , turnepsie , ka porkkanua ta punajuurta ei ollun .Ennein šotua toičči maisseltih arpuusija , omenoja ta limonija .
Aijemmin šotua Anastasija kerkisi lopettua nellä luokkua .Enšimmäsellä luokalla hiän opaštu Kiestinkin kunnan Lohilahella , a toisešta nellänteh – Jelettijärven koulušša .Lapšet elettih internatissa , a vanhemmat tuotih kalua , lihua ta potakkua koulun ruokalah .Koululaiset hiihettih , pelattih palloh , biljardih , luvettih kirjoja koulun kirjaštošša .Toisella luokalla opaštuos’s’a Anastasija äšen voitti hiihtokilpailušša .
EVAKKOVUUVVET ARHANKELIN ALOVEHELLA
A šiitä alko Šuuri Isänmuallini šota .Kylän eläjie evakoitih 6.elokuuta 1941.Šilloin jo lenneltih vihollisen lentokonehet ta ammuttih taloja ylähyätä .Kuulu pulikkojen šuhinua talojen katoilla .
P’otr Mefondjevič vanhimman Mit’a-poikah kera monta kertua kävi aštumalla 19.kilometri -ašemah šuaten , mi šijoutu Louhi –Kiestinki -rautatiellä .A Fedora Anufrijevna aštu lapšieh ta šukulaisien kera .Hyö ei otettu äijän veššoja , vet kaikin ajateltih , jotta kohta myöššytäh kotih .Pientä Irua kannettih kesselissä .Kerran tyttö tipahti šieltä , ka hänet ruttoh löyvettih itun juohatukšella .
19.
kilometri -ašemalta ihmisie vietih Louhi-ašemalla tavaravaunuissa .Šielä hyö muutoma päivä elettih pihalla ta peitteliyvyttih luatikkojen alla pommitukšien aikana .
Šiitä heijät työnnettih tavaravaunuissa Sorokkah (Belomorskih ).Virantajärveššä elettih kakši kuukautta , kuni rakennettih rautatie Arhankelin alovehella .Ihmiset vaihettih tavaroja ruokah , a leivällä piti käyvä N’uhčan kyläh .Rautatie rakennettih vankit , ta juna evakoitujen kera niin ni šiirty pikku hil’l’ua tien rakennušvaihiešša .
Vašta šajekuušša juna tuli Gribaniha-ašemalla .Ihmiset työnnettih eri kylih : Ylä - ta AlaGribanihah , Potaipolah , Mašilihah , Kamenihah , Malošuikah .Petrovien pereh joutu Gori-kyläh , še oli Gribaniha-ašeman vierellä .
Kyläššä muuvvalta tulluita ihmisie otettih vaštah epäyštävällisešti .Äšen ei annettu lupua pešeytyö kylyššä .Ka hil’l’akkaiseh šuhtehet järještäyvyttih .
Jotta lämmittyä kiukuata piti kerätä okšie , pyytyä hiršijä jovešta .Šiitä märkie puita šahattih , pilkottih ta kuivattih .Oli šuuri nälkä .Konša česnittih hevoset , ni ihmiset šyötih hevosenlihua .
Aikuhiset ta teini-ikäset ruattih kolhosissa eri töissä .Varaštamisešta rankaissettih ta pantih kolmekši vuuvvekši tyrmäh .Ka jotta jiähä eloh piti roheta .Konša aikuhiset kerättih potakkua pellon laijalta , ni peitočči vinnual’tih potakkoja penšahih , meččäh .A lapšet varovašti kerättih niitä ta vietih kotih .Täštä kellänä ei kerrottu .
Kolhosissa kašvatettih äijän potakkua ta kualie .Kualit šuolattih 50 kilon tynnyrilöih ta hyvin šivottih ne kiini .Šiitä potakkašäkkijä ta kualitynnyrijä lentokonehešta työnnettih piiritettyh Petroskoih .
Talvella kaikin ruattih mečänhakkuušša , šahattih metrin pitusie pölkkyjä veturija varoin .
Anastasijalla oli jo melkein 14 vuotta ta hiän kaikissa töissä autto vanhempie .Našto ruato lapšilikkana Klimovien pereheššä .Mieš ruato miliisinä , a naini Anna Mihailovna oli kauppieš .Našto hoiti heijän Valera-poikua ta autto kaupašša – liimasi ruokatalonija .Klimovit tahottih ottua hänet tyttärekši , ka vanhemmat tietyšti ei annettu lupua .
Šen lisäkši Našto ruato kurjerina .Kaheltatoista yöllä Gribaniha-ašemalla tuli juna .Našto otti dokumentit junan piäliköltä , vei ne konttorih , mih piti aštuo kilometri ta šiitä myöšty kotih – vielä kilometri matkua .
Šykyšyllä perehen jäšenet kerättih karpaluo , vietih marjat Malošuika-kyläh ta vajehettih votkah , a šiitä omašša kyläššä votka vajehettih ruokah .
Elämä oli hyvin vaikie .Ka evakošša kuoli vain yksi perehen jäšen – P’otr Mefondjevičin Timofei-veikko .
Petrovien pereh myöšty evakošta omah Louhen piirih kešäkuušša 1945.Ka še on jo toini istorija .
Našton šovalla korvennettu lapšuš
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский